Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
218
markan arwoon; Koneita ja malleja tuotiin 3,186,895 markan ar-
woon, joista enemmän kuin kaksi kolmatta osaa (2,200,900 mk;)
saatiin tuoda tUllia maksamatta; Tiiliä tuotiin sinä wuonna 172,565
markasta, waan tätä nykyä luultawasti paljoa enemmän, Jkkuna-
lasista maksettiin ulkomaalle 230,020 markkaa, Langoista y, in,
3,422,940 markkaa, willa- ja puoliwillatawaroista 8,795,236, pellawa-
ja hampputawaroista 1,543,834 markkaa, joista esim. 332,659 meni
yksinkertaisiin seili-, matto- sa säkkikutomuksiin. Noita Wenäjän
lakkeja — enimmäkscen arwotonta hutilustyötä — saatiin 269,632,
joista maksettiin wähän enemmän kuin 400,000 markkaa. Wal-
miita waatteita ja muita ommeltuja esineitä ostettiin 4,415,334
markalla; Kirjoitus- ja postipaperia ostettiin 317,780 markalla.
ulkomaan turkkitawaroitten hinta laskettiin 1,500,928 markkaan,
jalkimien 1,156,198, satulantekijän-tawarojen 431,750 ja muitten
nahkatawarain hinta 2,907,620 markkaan" Yhteensä ulkomaalta
tnottujen teollisunts-tuotteiden arwo nousi lähes puoleejr sataan
miljoonaan (48,937,345 mk"), joten siis Iäpimitaten jok’ainoa
maamme asukas maksoi noin 25 markkaa yksinomaan ulkomaan
teollisuudelle; Köyhälle kansallemme tosiaan suuri summa!
Näitä numeroita lienee jo kyllin; Lukija jo niistäkin tar-
peeksi huomannee, että melkein kaikissa teollisuuden haaroissa, joit-
ten mukaan Suomen tuonti-tilasto on järjestetty, löytyy joukko
semmoisia tawaroita, joita omassa maassamtne walmistetaan tahi
täällä ainakiti woisi walmistaa,
-ic ? i-
Miksi siis niin ylen määrin ulkomaista työtä ostamme, kun
woisimme omalla kotimaisella tulla toimeen? Syyt siihen owat
monenlaiset eikä niitä wielä ole täydellisesti tutkittukaan" Kun on
tahdotti! niitä tarkemmin walaista, on näet —— kumma kyllä —
wastustusta tehty: niinpä arwoisa porwarissääty w; 1885 ilman
pitkittä mutkitta hylkäsi sent ehdotuksen, minkä silloinen tilastolli-
sen päätoimiston johtaja, senaattori Jgnatius teki teollisuutemme
tilan tutkimisesta. Toista wuotta sitten kansallis-talouden pro-
wessori yliopistossamme uudestaan muistutti saman asian tärkey-
destä („Finland”, 1885 n:o 82 ja 83)" Nyt kim teollifuutemme on
saannt oman hallituksensa, on tämä wiime kesänä ryhtynyt asi-
aan, ja antaa ulos tietoja teollisuustilastostamme, joita kuiten-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
