Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141
Siitä montako kilogrammaa paperia walmistetaan kutakin
asukasta kohti maassa, ei tietysti oikeastaan woida sen kansan
siwistyskantaa arwostella, warsinkin, koska on kysymys siitä,
paljoko on walmistettu, eikä paljoko on käytetty; mutta tässä
tapauksessa woitanee kuitenkin sanoa neljännen sarekkeen nu-
meroiden olewan jonkinmoisena astemittarinna.
On luonnollista että maissa, missä paljon paperia wal-
mistetaan, ulos wienti myöskin on suuri, samaten kuin taas
maahan paljon tuodaan paperia niissä maissa, joissa paperi-
teollisuus on wähemmin edistynyt.
Kuten useimmat muut teollisuuden tuotteet on paperikin
hedelmä wuosisatojen kokeista ja kokemuksesta. Ne ohukaiset
lehdet, joita me nykyaikana nimitämme paperiksi ja jotka owat
syntyneet etupäässä hienojen kaswikuitujen wanuttamisesta, on
alkuperäisessä muodossaan hywin wanha keksintö, kotoisin Kii-
nasta ja sanotaan sen siellä jo olleen tunnettu ja käytännössä
noin 100 wuotta e. Kr, Kiinalaisten sanotaan raaka-aineeksi
paperin walmistuksessa käyttäneen etupäässä puuwillaa ja pa-
perimulperipuun niintä, mutta myöskin bambuputkea, olkia ja
jopa lumppujakin. Wasta pitkiä aikoja myöhemmin tuliwat
länsimaiden siwistyskansat tuntemaan tämän tärkeän kek-
sinnön.
Historiallisten kansain wanhin kirjoitus-wälikappale oli
taulu joko kiwestä, wahasta tai kaarnasta, johon kirjoitus piir-
rettiin. Siksi merkitseekin kreikkalainen sana biblos, josta
sana biblia on syntynyt, samate kuin latinalainen liber, oike-
astaan niintä tai kaarnaa ja on wasta myöhemmin sen kautta,
että niitä aineita ruwettiin käyttämään kirjoituksen wälikap-
paleeks i käytetty merkitsemään kirjaa. – Lämpimissä maissa
kirjoitettiin palmunlehdille taulujen sijasta ja wielä tänäkin
päiwänä käyttäwät asukkaat Ceylonin saarella semmosia"
Eniten meidän aikaisen paperin kaltaista oli muinaisina aikoina
yleisesti käytetyt papyroskääreet ja pergamentti.
Papyroskääröjä walmistiwat jo wanhimpina muinaisaikoina
egyptiläiset eräästä wesikaswista, jättiläiskokoisesta kaislalajista,
jonka nimi oli papyros, josta myöhemmin sana paperi on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
