Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
216
Kun wanhus waipuu hautaan pitkän, toimekkaan päiwä-
työii jälkeen, niin sydämeemme kyllä astuu kaipauksen tunne,
mutta samalla tunnemme kiitollisuutta siitä että hänet oli kan-
sallensa annettu. Waan kun Tuoni korjaa pois matkan alku-
päästä nuoren kansalaisen, jolta olemme ruwennut toiwomaan
hymää ja runsastuotteista elämäntyötä, silloin waltaa meidät
murhe ja silloin tarwitsemme hywin nöyrän mielen woidak-
semme, niinkuin Job, wahingostamme wilpittömästi lausua
Herralle ylistyksen. Tällaisen murheen owat meille"tuoneet
sanomat Elias Erkon, Nestor Niemelän ja Hjal-
mar Nikolaus Gyllingin kuolemasta. Erkko oli syn-
tynyt Orimattilassa w. 1863, tuli ylioppilaaksi 1882 ja kuoli
Marraskuun 21 p:nä 1888 Meranint kylpypaikassa Tirolissa,
jonne E. oli mennyt etsimään parannusta rintataudilleen.
Wainajassa huomattiin hywä taipumus kirjalliseen työhön.
Hänen kirjotuksensa, esim. ne teateri- ja kirjallisuusarwoste-
lut, joita wainaja parin wuoden aikana julkaisi U. Suometta-
ressa, osoittiwat teräwää huomio- ja arwostelukykyä, ja
oliwat kirjoitetut sujumaan, wilkkaasen muotoon, Luonteeltaan
E. oli herttainen, mutta itsenäinen. Sinne wieraasen maa-
han kauwaksi Alppien rinteille owat nyt haudatut ne runsaat,
hywiä toiweita synnyttäwät antimet, joilla luonto oli Elias
Erkon warustanut" — Rintatauti wei ennenaikaiseen hautaan
ainoastaan 26 wuoden ijässä Nestor Niemelänkin, joka oli syn-
tynyt köyhässä torpassa Punkalaitumella. Jo aikaisin hän
osoitti hywiä luonnonlahjoja ja innokasta opinhalua. Mutta
köyhyys esti kouluun pääsön. Suurella waiwalla N. kuiteit-
kin hankki itselleeii kaikellaista luettawaa ja oppi omin neu-
woiu kirjoittamaan. Ja sitten alkoi hänen kynästään walua
runoja ja "kertomuksia kansansa elämästä. Ensin N. lähetti .
useita kirjoituksistaan Aamulehteen ja Walwojaan" Sittem-
min tuli kirjan muodossa julkisuuteen kertomus "Mäkelän
weljekset”, ja tänä wuonna oli U. Suomettaressa luettamana
Niemelän kirjoittama pitempi kertomus, sekä toinen, „Liusulan
lapset”, Werner Söderströmin kustantamassa kansankirjaili-
jaimme nowellikokoelmassa "Sywistä riweistä”. Koko joukon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
