Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 11
1889
KIRJAPAI NOLE HTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
TttmuMnta: Hal«iitgl«sä .1 m. vnortelta.
.Maaxonilnlllik :t in. (Ki 1". vnotloitn.
Hmiilltikxlti jnUirttian 30 ptttä potiti rlvllm suomalat-
■ umn Jn moUnliUMHsK paltiokiessn.
Yk*iti/{*numern: 30 peuniil.
Helsingissä 25 p. Marraskuuta
Vaituunaiainon toimittaja: A. FlNAN DER.
TllaukHn pHKknnptmgi–a vnnnnn ottavat asiamiehet
kirjapainoissa: tilaajat jn Ilmoittajat
mn.isou-(lalllA suvaitkoot käiintyä liru K. Nordlingin
pttoli on, llurvuilstailslilairiti kirjapaino
(Sclmu-mauMni, Fnliinninkntu 0, Helsinki.
«iiMlliiiiMHiimMm
M i tj apamoCe iVti
I890.
cKlijcvpci inole!’. Ci ufoani Hietaa h iSgo .lamau
suuiv-u ile fma n inuftaaii fjuiii tänälVin tnioiuta.
Ceftti ifmaaiilitu, miufuim täftänlVin asti, futulmv
ItuitfiaudcH 25 p:nä 4 siotibcna oeftä suoma laiaeioa että
Miobalaisessa paiitofisessa, ja matVoaa JfeCsincj issä 3 m.;
maaseuduitta on fiiitta postitoimistoissa 3 -m. p. ja
toimitullseCta tiCattuna 3 nv. 60 p„ joCfoin se fä
lietetään nstisileessä. eRistisiJeti faajal maaaeui?iii-£fa
fäfict-idliööt ti fan Itsensä suoiastaem fvta &. ^Lot3thxa’ilU,
Auttaa ti painoon, äfa&iavvin-ftatu G, .Ifefsincj issä.
moititflsia otetaan nujöslliu oastaan samassa pailtassa
30 p:iin petitixiinftä ja painetaan siffoitt seftä
suomafai-scen että s-notsa fa iseen pairtofioeen. QjYtsitij inen uumcio
maftsaa 30 p. oToimitns.
Väripainoksesta kirjapainon pikapainimissa.
Alexander \Valdow’ilta.
(Jatk.l
6. Värikivi Ja jauhin.
VojiirkeimpiU kapineita viiripainoksissa ovat värikivi ja jauhin,
\U sillä tehtaistakin ostetut valmiiksi jauhetut värit ovat
ennen käyttämistä vielä jauhettavat. VäriJciveksi käytetään
kernaimmin ala-arvoisempaa täydellisesti sileätä kivipainokiveä
raikka tasaista marmorilinskaa.
Jankin valmistettu serpentiuistä tai marmorista, on
maalarien käyttämän näköinen. Tämä on pyöreä keila, alapiiä
leveämpi ja sileäpintninen vaan yläpää suippenee niin että
mukavasti saattaa molemmilla käsillä pitää kiinni jn edestakaisin
kuljettaessa sitä voimakkaasti painna. Se ei saa olla liian raskas,
sillä se väsyttää suotta käyttäjänsä. Miten näitä kahta
kapinetta käytetään nähdään 8:ssa luvussa.
7. Vörinjauhekoneita.
Vaikkei värikiveä ja jauhinta milloinkaan saateta
kokonaan poistaa värien valmistuksesta, ei ainakaan sekoitusten
painamiseen laadinnassa, on kuitenkin pyritty suurempien määrien
jauhamista varten rakentamaan sopivia koneita, jotka pian ja
hyvin suorittavat tämän väsyttävän työn.
Sellainen kone on värimyUy. Viirikivelle värnissalla
sekoitettu väri koetaan suppiloon 1 rattiin) ja mylly pannaan sitte
veivistä kiertämällä käymään. Väri kulkee myllyn jauhepinnan
ja juoksee sitte hienoksi jauhoentuneena sen alle asetettuun
säiliöön, esim. väritoosaau. Jauhamista saatetaan toistaa useita
kertoja kunnes se on täydellisesti painamiseen sovelias.
Sellaiset myllyt, jotka maalarien värien jauhamiseen käytetään, eivät,
yleensä olo soveliaat kirjanpainajille.
Viime aikoina on näitä koneita ruvettu varustamaan
vauhtipyörällä, jotka myöskin ovat laaditut konevoiman käytettäväksi.
Kun motori niinikään on liikkeessä, asetetaan pieni pöytä
sopivaan paikkaan, kone kiinnitetään siihen ja käytetään sitte
sopivan johtoakseliin asetetun hihnapyörän avulla. Työ tulee täten
keveäksi, sillä nyt ei ole enää muuta tekemistä kun suppiloon
kokeminen. Toisia suuria koneita löytyy vielä värien jauhamista
varten, mutta näitä saatetaan suositolla kalliuteusa vuoksi
ainoastaan suuremmille liikkeille.
8. Värien jauhaminen.
Ennen kun minä alotan selittämään väripainoksen
tärkeintä kohtaa, viirinjaidiamista, neuvon minä jokaisen painajan
pitämään kirjan varalla, johon hän kirjoittaa muistoon kaikki
väriseoksen osat ja suhteet.
Tuskin voipi uskoa kuinka vaikeata on toisella kertaa
saada eunen esiintynyttä värikiiilnlettn, jos ei ole muistiin
kirjoitettu sekoitusmiiärää y. m.
Vaikeimmaksi tulee tämä pohjapainoksissa, missä, paitsi
valkoista ja vernissaa, ainoastaan vähäpätöinen määrä värillistä
väriä käytettiin ja luotiin epämääräisiä vivahduksia, jotka
muodostuvat useasta, silmälle tuskin tuntuvasta väristä. Niinikään
saatetaan tuntikausia sekoitella ennen kuin löydetään oikeaa
vivahdus, ja useasti tulee se nivan mahdottomaksi lainkaan
löytää. koska alussa kenties on pantu väri, jota ei enää
muiste-takaan tai joka on kadonnut.
Sellaisten värisekoitusten muistooupano on erittäin tärkeä
ja arvokas, sillä täten säästyy painajalta ajanhukka kokeissa.
Älköön siis kukaan tunnollinen painaja laimiinlyökö
muistokirjan pitämistä.
Varsinaisen jauhamisopin johdantona huomattakoon, että
niiden värien, joita käsipainimissa käytetään, tulee olla paljon
väkevämpiä (tivoiinpiä) kuin niiden joita pikapainimissa
käytetään.
Käsipainimissa painaessa tulee käyttää keski väkevää, vaan
pikupainimissn laimeala värnissaa. Runsaasti paisuvat värit. esim.
Valkonen, täytyy aina jauhaa laimealla viirnissalla, joko
käsi-tai pikapaininta varten.
Kuitenkin löytyy värejä, joita ei saateta jauhaa kyllin
hienoiksi ilman edellä tehtyjä valmisteita, vaikkapa kuinkakin
suuria vaivoja nähtäisi. Epäilemättä on vähimmän valittamista
tästä epäkohdasta, jos värit ostetaan firmoilta jotka toimittavat
ainoastaan valmistuksineen hienoksi jauhettuja sellaisia ja joita
ilmau erityisiä seikkoja saatetaan jauhaa. (Jatk).
Kansainvälinen kirjanpainajain kongressi Pariisissa
(18—21 p. Heinäk. 1889).
(Jatk. 8:een 11:0011).
Kolmas kysymys, yleisen europataisen vastustusrahaston
perustamisesta, antoi "aihetta vilkkaasen keskusteluun, jolloin monta
pu-hujaa esiintyi. Moni puhuja näytti toteen semmoisen rahaston inah-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
