- Project Runeberg -  Kirjapainolehti / 1890 /
19

(1889-1890)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

N:o 10

1890

KIRJAPAINOLEHTI

HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA

TUntmliinln: IIclPtnuU^H :i in. vuollulla. Postllaltok-

kIhb 3: fll); iolmltukaolta lilattun 3: GO (rl*ti«lilo).
Ilmoltuletin julalntaan 30 p:*tä potltl rivillä llovov» >. ,

tlvuai suonutini.......n Ja raotiialalaca.MI painok.-c>f-a.

Yltrltifimiuvierof 30 peunili.

Helsingissä 31 p. Toukokuuta

Vaituunalnnen toimittaja: h FORSSTRÖM

Tilauk*la pääkaupunginpa vastaan ottavat aulamlobot
kirjapainoissa; ilmoittajat ja rlatiajdatllaajat
maa-»miiluilla Kuvailkoot kHKntvH Iira J. A. Ko>k’cn
puo-loon, .1. SliuollukiPn porllliauui kirjapaino
osakeyhtiö. liuilumnaankatn tl, Meininki

cO f .. <1J

,11 ’"’tn? o m £5

JLLLcIILIILc.

5Jämmästystii herättää lukijoissamme varmaankin se tieto

että Kirjapainolehden vastuunalainen toimittaja,hra
faktori A. Fiuander, on eronnut toimestaan syystä joita ci hän
ainakaan tähän asti ole tahtonut ilmoittaa. Niin ikävältä kuin
tämä eroaminen meille saattaa tuntuakin, ja monet lehden
lukijoista, rlikä epäillen pudistavat tämän johdosta päätään
sen tulevaisuudesta, on kirjanpainajain välttämätöin
velvollisuus näin ollen sitä enemmän kaikissa tapauksissa
harrastaa eikä laimentua yhteisissä pyrinnöissä. Työssä ja teossa
tulee meidän siis osoittaa ja näyttää ett’ei aiheemme ja
yrityksemme kokonaisuudessaan perustu yksityisten kykyyn ja
kuntoon, jossa tilassa piankin joutuisimme hukkaan. Pääasia on
että kuliin, siltä kannalta ja niillä avuilla kuin hänellä on,
koettaa edistää ja toteuttaa yhteisiä harrastuksiamme ja on
valmis poistamaan niitä esteitä, joita tuontuostakin saattaa
ilmestyä mitättömäksi tekemään parhaimpiakin toiveitamme.

Meiltä kirjanpainajilta, niinkuin yleensä kaikilta,
vaaditaan etupäässä kunnollisen kansalaisen käytöstä elämässä;
ammattikykymme asetetaan vasta toiseen sijaan, jonka
edistämisessä emme me missään tapauksessa saa veltostua. Näiden
edellämainittujen pyrintöjemme nojalla on meillä siis
täydellinen oikeus myöskin yhteiskunnallisten olojemme valvomiseen ja
onnistuaksemme niissä, tulee meidän kehittää itsenäistä
aja-tuskantaamme, joka sitte sen varmemmin johtaa meitä
tarkoituksen perille.

Vaihtavissakin oloissa olkoon pieni äänenkannattajamme
yhä se ala, jossa ajatuksemme ajan tapausten johdosta tulevat
ilmi ja kasvattavat niitä hedelmiä, joita olemisemme ehdot
saattavat vaatia.

Tähän suuntaan on lehti edelleenkin työskentelevä, jonka
olemme tahtoneet ilmituoda senkin vuoksi, ett’ei lukijamme
antautuisi liiaksi surullisiin arveluihin lehtemme
tulevaisuudesta, vaan kärsivällisyydellä odottaisivat mitä vastainen aika
myötänsä luo.

Kirjapainolehden nyt eronneelle vastaavalle toimittajalle,
hra -1. Fiuander’il/e, saamme tässä myöskin luutuu sulimmat
kiitokset siitä innollisesta harrastuksesta, jota hän on osoittanut
ja ehkä vastakin tulee osoittamaan kirjanpainajain yhteisissä
pyrinnöissä ja asiain toteuttamisessa. Toimitus.

— Oikein mustaa kuvav&ria Oikein mustan kuva värin
saamiseksi sekoitetaan mustaan väriin vähäsen pariisinsinistä
suhteessa I : 2(1. Näin menetellen saapi erinomaista oikein mustaa
huomiota herättävää väriä.

— Jftljennösväri. Kirjapainokoneissa jiiljennösvärillä
painottaessa tunkee viiri, kuten tunnettu, erittäin syvälle telahytyyn.
Tiimit vältetään siten ettil ennen painamista telat voidellaan
fiuvök-sella, jossa ou I osa kromalunaa ja U osaa vettä.

Väripainokesta kirjapainon pikapainimissa.

Alexander 11 raldow’ilta.

Tntkua I con n;roon/.

XO. "\7"ärie2r_ pairi-araisjaxjestjTs.

järjestys, missä viirit painetaan, vaikuttaa ei ainoastaan työn
ulkomuotoon mutta myöskin aikaan ja hyötyyn. Jos
pronssi-jauhoa, lehtimetallia j. n. e. kiiytetiiiiu, tulee tämii painaminen tehdii
toisten edellä, sillä näiden jälestä kiiypi laatuun heti alortaa
tavallinen painaminen, joka ei saattaisi tapahtua jos pronssitus tehtäisi
jonkun ennen painetun.jälestä; pronssijanho tietysti tarttuisi siilien.
Jos on aivan viiltTiimiitöintä painaa muita viiriä ensin,
kihnutettakoon paperi jollakin läpikuultavalla jauholla, talkumilla tai muulla
sellaisella; tuolle sileä lie rasvaiselle pinnalle ei tartu pronssi
keveästi, eipii vielä sittekäian vaikk’ei painetut värit olisikaan perin
kuivia. Tosin kadottaa suurin osa värillisistä viireistä niiin menetellen
heleiitii loistettaan. Toisellainen järjestys perustuu siihen ettii
tummemmat viirit painettakoon aina ennen vaaleita, koska jälkimäiset
uäiistävät edelliset liipikunltainaan ja hellyyttävät niiden vaikutusta,
värien seuraus järjestyksen määrää vielä se vaihtuva vivahduskin
mikä niille mielitään "antaa.

Varmoille kysymyksille tulee niinikään seuraava järjestys olla
ohjeena: 1:ksi pronssia, 2:ksi sinistä, M:ksi punasta, i:ksi keitosta
ja’ fv.ksi luotmosvärit.

TiLssii saatetaan ainoastaan pääperusteet viirien
seurausjär-jestyksessii viitata; useassa tapauksessa ovat ne jätettävät
piirusta-jan tai painajan valtaan menetellä parhaimman mukaan.

Mitä paperi väreihin vaikuttaa, saatetaan siitä mainita
seuraa vata: musta väri Valkoselle paperille näyttää mustemmalta ja
kolkommalta kuin kellahtavalle paperille; erittäin hyvin soveltuu
viiri puuttomalle painopaperille, joka ei ole kovasti’ silitetty;
kovasti silitetty kirjoituspaperi vaatii väkevämpää väriä; puupaperi,
valolle ja ilmalle hellä, vaikuttaa alistavasti viiriin; laimea
kiiltopa-peri päästää viirit esiintymään loistavan näköisinä.

XX. ICäsipaiiiizi. paixi-os.

Painamisessa kiisipainimclla käytetään kernaimmin tuoreita,
kovamaisia teloja; monissa tapauksissa on vanhempi kova tela
parempi kuin mustan painamiseen sovelias pehmeä tela.
Yäripoinok-sessa tulee telaa ahkerammin kuin mustuu painamisessa hieroa
väri-kiveä vastaan, jos viirin on tuleminen nuorteaksi ja hyvin
peittäväksi. Me suosittelemme käyttämään telasyriäkkeitä
(plvalsnings-stegi kehystän vieressä, jonka avulla tela kulkee varmemmin ja
estyy painumasta lomapaikkoihin.

Kun mustan painamisessakin 011 välttiimiitöintä hyvin ja
tasaisesti hierottua telaa useasti kuljettaa kehystän yli, jos mielitään
hyvin peittynyttä ja puhdasta painosta, niin "on tämä menettely
ehdottomasti viiripainoksissu vielä tärkeämpi tyydyttäviin tuloksen
saavuttamiseen.

Että ladelman eri viirejä varten tulee olla mitä
huolellisemmin ladottu, 011 väripainoksen hyvän tuloksen pää-elitoja.
Mukavaksi ja keveiiksi kehysten siirteloiniseksi tarpeen mukaan
ehdotamme’ panemaan pari kolme välikeriviä sekä muutamia
korttilas-tuja yläpuolelle ja keskuussyrjän sivuille kuhunkin viirikeliykseen.

Nyky-aikana käytetään usein väripainamisissa n.
ssisään-panopunktuureja linsattspunkturer 1. Xäitfi ei kierretä kaadekkeesen,
vaan ne kiinnitetään siihen peitteellä taikka yli liisteröityllä
paperilla. Sopivin tähän tarpeesen on käyttää ii. s. piirustusnauloja.
Näniät liisteröimällä kiinnitetyt punktuurit ovat melkoisessa
määrässä edullisia käyttää, sillit ’monta sellaista saatetaan
monenkertaisissa painoksissa keveästi asettaa kaadekkeesen. Painamisessa
tulee mitä huolellisimmasti punkteerauksessa menetellä; sillä arkin
pieninkin siirtyminen vaikuttaa huonon rekisterin.

Kehysten puhdistaminen painaessa riippuu niiden liitteistä ja
siinä käytettävästä väristä. Ludehna. joka sisältää koristeita tai
laattoja hienoilla kaiverruksilla sekii sellaisia useilla pienillä ja
hienoilla kirjasimilla, puhdistetaan tietysti useammin kuin
yksinkertaisemmat ladelnuit. Puhdistaminen tapahtuu tärpätillä tai
benzi-nillä pehmeän harjan avulla. Lipeän käyttämistä ei ole suosittava.

Laatotkin, j’otka pysyvät puhtaina, tulee puolipäivillä ja
illoilla työn päätettyä erittäin huolellisesti puhdistaa sekii kuivata

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:42 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjapaino/1890/0019.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free