Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 10
1890
KIRJAPAINOLEHTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
lilaimhiiiln: lloUinslssii :t m. madolta.
Postilaitoksissa ii: .’.(!; toimitukselta tilattua a: fill iri-tisido).
Ilmoituksin Jnlal taon 30 ptttii petltl rlviliii (luvoys
«Iruai sunmalaiae.»a ja ruoiaalaiaeMa painoksessa.
Vkalti/ismtmernt 30 peuniil.
Helsingissä 25 p. Kesäkuuta
Vastuunalainen toimittaja: H. J. FORSSTRÖM
Tiimit; k ia puukaupungissa va-taan ottavat asiamiehet
kirjapainoissa: ilmoittajat ja ristiiiidetlloajnt
maaseuduilla suvaitkoot kuntyii hra J. A. Kosk’en
puo-luon, .1. Slmelluksen porllllsten kirjapaino
osakeyhtiö, Utulomuaankatu 9, Helsinki.
iiiHiiimtimnmnmiiiiii
mo-mo.
XX irjapainotaidon keksintö, joka tänä vuoniin täyttää 450
vuolta, ei ole syyllä puoleensa vetänyt sivistyneitten
kansain liuomiota, sillä tuskin mikään norontuote maailmassa
on niin läheisesti vaikuttanut yksityisten ja koko kansain
elämän juoksuun kuin tämä. Samalla perustuksella kun
raamattua voipi sanoa „kirjojen kirjaksi", sanotaan Gutenberg’in
keksintöä „keksintöjen keksinnöksi". Onnelliset ovat siis ne
kansat, joiden omaksi Johannes Gulonberg’in jättämä
arvokas lahja, vaikkapa vasta tänä vuonna, olisi joutunut. Siitä
on loistanut ja loistaa edelleen valkeus pimeydessä; se on
murtanut orjan kahleet, rauhoittanut murheellisia mieliä ja
virittänyt tieteen soihdun valaisemaan hämäriä luonnon
lou-keroita sekä opettanut ihmisen tuntemaan oman voimansa.
Sen sijaan kun moninaiset tiedot ja taidot olisivat jääneet
harvojen hallittavaksi, ovat ne kirjapainon avulla levinneet
ja leviävät mataliinkin majoihin, ikäänkuin auringon säteet,
herättäen horroksissa olevat asukkaat vankkoina kestämään
elämän taistelun.
Polvi polvelta on tämä keksintö kehittänyt kansojen
aineellista ja hengistä elinkykyä sekä samassa suhteessa
saavuttanut yhä täydellisyyttä, voidakseen vieläkin
tehokkaammin muuttaa tietämättömyyden pimeän yön kirkkaaksi
päiväksi. Kim Johannes Gutenberg koneellaan (puusta) 450
vuotta sitten painoi korkeintaan pari sataa kappaletta
tunnissa, painetaan tätä nykyä (rolationipainiinilla) samalla
ajalla kymmeniä tuhansia. Jos siis ammatti-isämme
Gutenberg nyt nousisi haudastaan, saattaisi hän, tarkastaessaan
lalomakoneen liikkeitä ja rotationipainimen pyörimistä,
ylevänä lausua: nämäthän ovat keksintöni keksintöjä.
Johannes Gutenberg’in elämän vaiheet ovat yleensä
tunnetut, jotta Kirjapainolehti on pitänyt velvollisuutenaan
ainoastaan herättää lukijoissaan huomiota jalostuttavan
taidon keksijää kiitollisena muistamaan. Keksijäin kärsimisiä,
vaivoja ja vastuksia ehkä harvat täydellisesti saattanevat
kä-siltää, mutta jokainen on kumminkin selvillä siitä, että ne
henkilöt, jotka itseään säästämällä uhraavat voimansa ja
jättävät jälkeensä jaloja töitä ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi,
ovat ansainneet meidän vilpittömän kunnioituksemme, ja
heidän muistonsa elähyttäköön jälkeisiänsä yhä uusiin
ponnistuksiin yleisen hyvän eduksi!
-5-lP-i-
— Unsi Uoksinto. Ulospanolnitoksen pikapainimiin on
keksinyt ylikonemestari C. Schmidt Srrnssbnrg’issn. Tiimit laitos asetetaan
koneen ulospanopöydiUle. Se asettaa paperin, lieri kun painin on
liikkeessä, sievään tasaiseen asemaan, niin ottii luulisi sen
leikkauskoneen leikkaamaksi. Laitos maksaa 50 Rmk, ja sen saattaa asettaa
millin koneeseu tahansa.
Kirjasinten valaminen Suomessa.
t
J \.irjasinten valaminen maassamme ei ole niinkään nuori kuin
’ moni ehkä arvelee. Frenckell ja Poika perustivat
kirja-painoliikkeensä yhteyteen jo v:na 1825 myöskin kirjasin
valimon, mutta mitään tehokkaampaa eivät he tällä alalla
milloinkaan saaneet toimeen. Omia jokapäiväisiä tarpeita koetettiin
toki kuta kuinkin tyyeittää, vaan mitä muille valettiin, sen
laita oli niin ja näin.
Edellä mainitun toiminimen valimo lakkautettiin v. 1871
ja siihen kuuluvat valimet osti C. Hanemnnn ja Pojat, jotka
vuonna 1862 Jenan kaupungista Saksassa muuttivat Helsinkiin
ja ammattimiohinä perustivat uuden valimon. Toivoa saatti että
tämä teollisuuden haara nyt, alkaisi ruveta maassamme
varttumaan, jotta ainakin loipäkirjasinten tarve tulisi tyydytetyksi.
Näin ei kumminkaan ole tapalitunnt. Yalimo on pysynyt
alkuperäisellä kannalla, kuitenkin sillä poikkeuksella että veljekset,
isänsä kuoleman jälkeen jonkun ajan yhdessä työskenneltyä,
jakoivat sen keskenään, jotta v. 1877 muodostui kolmas valimo.
Suomen vanhat kirjanpainajat ja uutten perustajat ovat olleet
ja ovat edelleenkin pakotetut tilaamaan milt’ei kaikki
kirjasimensa Saksasta, jossa niitä valotaan huokeammalla hinnalla ja
pian, sitä vastaan kun oman maan nykyisistä valimoista
odottaminen kävisi pitkäksi ja tulisi kalliimmaksi. Kuinka tärkeä
ajan vaatimuksia vastaava kirjasinvalimo olisi maassamme,
näkyy jo siitäkin kun viime vuonna ainoastaan Helsinkiin tuotiin
oikomaalta kirjasimia noin 1.00,000 markan edestä.
Maaseutukaupunkien monet kirjapainot ovat ainakin tuoneet yhtä paljon.
Kansan lukuhalun vuosi vuodelta kehittyminen on tuntuvasti
vaikuttanut ja vaikuttaa edelleenkin että kirjasinten tarve yhä
lisääntyy, sillä suuremmat painokset kirjoja ja sanomalehtiä
jouduttavat tietysti kirjasinten pikaista kulumista. Painosten tulee
nykyään myöskin olla siistiä ja selvää, ja tiheä tilan
hnnkki-miuen uusille kirjasin varastoille pakottaa siis vanhempia
hylkäämään niilfei puolikuluneiua, 83’ystä että kirjain kustantajat
valitsevat vaan uudempia teostensa painamiseen.
Näin olleti ou tässä pää-omillo etuisa sija avoinna ja jos
ei joku yksityinen henkilö ryhtyisi asiaan, niin saattaisi
perustaa osakeyhtiön, jonka ensin sopisi tehdä tarjous
jommankumman kirjasinvalimon haltuunsa ottamisesta ja sen nykyisen
omistajan kanssa sopia toimitusjohdosta. Joll’ei nyt näin kävisi
päinsä, niin olisi sitte paras perustaa uusi valimo etukädessä
tietysti yleisemmin tarvittavia valamisia varten. Jos edellä
mainittu ehdotuksemme ei herätä huomiota kotimaamme etuja
harrastavissa henkilöissä, niin harras toivomme on että joku
etevä saksalainen kirjasinvalimo perustaa tänne itselleen
haaraosaston, joka siis saattaisi niinikään matritsien yhteisinä ollen
täyttää tehtävänsä keskuusvalimon monipuolisuudella.
Kehoitummo siis asiaan kykeneviä nopeasti miettimään
puheena olevaa teollisuuden alaa ja pikaisesti käymään kasiksi
hankaluuden poistamiseksi. Tämän kautta etevimtnille
kirjapainon ammattia harjoittaville työmiehillekin ehkä aukenisi
valimon myötävaikutuksella parempia toiveita kuin tähän asti
perustamaan itselleen omia kirjapainoja, jotka nyt ovat milt’ei
yleensä osakeyhtiöitten ja ammatin ulkopuolella olevien
kenki-löjen hallussa.
cr^tig.-^
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
