Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
nainen siis oli tarkoittanut, sanoessaan, että upseerista waan puhuttaisiin!
"Mutta miehenne?" kysyi wieras, kun rouwa wiimein näytti puhuneensa kylläkseen. "Kuinka metsäherra jaksaa?"
"Oikein hywästi", wastasi hän, silmiään maasta nostamatta. "Hän läksi kotonta melkein samaan aikaan kuin tänne tulitte. Hän palajaa luultawasti, ennenkuin menette pois".
Siihen pakina taukosi; pitkä waitolo seurasi; wähän ajan päästä toi wanha pakwelija sitte teewettä.
"Tiedättekö, onko metsäherra tullut kotiin?" kysyi rouwa.
Tämä kysymys näytti hämmästyttäwän palwelijaa. Hän katseli kummaksuen rouwaa ja pudisti päätään.
"Metsäherra!" kertoi hän. "En ole nähnyt häntä kolmeen päiwään. — Eikä hän suinkaan tänäkään iltana tule kotiin", lisäsi wanhus, mennessään.
Tuli taas pitkä, waikea äänettömyys. Rouwa oli kääntynyt pois kynttilöistä ja istui kaminin hiilokseen tuijottaen. Sotilas meni hänen luokseen, tarttui hänen käteensä ja rupesi puhumaan: "Näissä oloissa on jotakin, jota en taida käsittää; joku onnettomuus, joka piilee äänettömyytenne takana. Sitä olen aawistanut, pelännyt ja wiimeaikoina tuntui ikäänkuin salainen ääni olisi kutsunut minun takaisin luoksenne. Kun aamulla heräsin ja tiesin, että saisin tawata teitä, oli kuin raskas paino olisi ahdistanut rintaani. Kertokaa, innoittakaa minulle kaikki! Miksi olette ääneti? Ettekö enää turwaa minuun, enkö enää ole weljenänne?"
Rouwa ei wastannut, mutta hänen rintansa kohoili ankarasti; hänen oli silminnähtäwästi waikea hengittää.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
