- Project Runeberg -  Kirjawa Joukko /
65

(1874) [MARC] Author: Carl Brosbøll Translator: Johan Magnus Salenius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

wässä, kuin päiwä waan paistoi ja walaisi, näkyi siellä täällä pieniä pensaita kiwien wälissä. Alhaalla kohisi pohjaa myöten joki, joka usealla mutkalla oli löytänyt uran niitten lukuisain kiwilohkareitten wälitse, jotka sotamiehet, tannerta tasoittaessaan, oliwat sysänneet sywään rotkoon.

Tuo rotko oli wiimeisenä esteenä ratsastajille. Noin kahden kymmenen sylen päässä istuiwat wastaisella puolella kilpa-ajon tuomarit, joiden piti katsella ajoa ja määrätä, kuka woittajaksi oli päässyt.

Metsäherra oli aikaisin paikalla. Hän käweli ympäri, ystäwiä sekä tuttuja terwehtien; hän näytti röyhkeältä ja puhui kowalla äänellä, koska hän muka tiesi, että ihmisjoukon huomio oli häneen kääntynyt. Koko hänen olennossaan osoittihe toki jotakin lewotonta ja hätäistä odotusta. Sillaikaa kuin ensimmäiset kilpailijat ajoiwat wuoronsa, puuhasi hän hewoisensa luona, kiinnitti sen watsawyötä, taputteli sen kaulaa ja nousi wiimein, kun merkki annettiin, sen selkään ja terwehti kilpaweljeään.

Ihmiset katseliwat tarkalla huomiolla molempain herrain ratsastamista. Kumpaisenkin hewoinen näytti yhtä hywältä; ne riensiwät tietä myöten niin nopeasti kuin nuolet, hypähtiwät yhtä wikkelästi kaiwantojen sekä wallien ylitse ja juoksiwat sitte edelleen.

He oliwat niinikään rinnakkaa saapuneet likelle rotkoa, kun eräs nainen katsojien joukossa heilutti kaulawaatettaan, metsäherraa terwehtäen. Tuuli sieppasi walkean huiwin ja lennätti sen tanterelle. Metsäherran hewoinen pelästyi ja keikkui syrjään; kohta oli se kuitentkin taas hänen wallassaan ja juoksi rotkolle. Siihen hewoinen seisahtui ikäänkuin peläten niin pitkää hypähdystä. Metsäherra kannusti sitä kaksi kertaa reunalle; molemmat kerrat peräytyi se taa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:45 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjjoukko/0073.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free