Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 1. Helmikuulla 1908 - Kunnankirjastomme nyt ja vastedes, kirj. Kuusi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ovat esteenä. Suurena helpotuksena olisi heille kirjaston yhteyteen
järjestetty lukuhuone, jossa osa kirjaston varastoa olisi heidän käy-
tettävissään niinä hetkinä, jolloin varsinainen kirjasto on suljettuna.
Mutta missä on Suomessa näin järjestetty kirjasto? Ei missään!
Ja missä suunnitellaan nykyjään toimessa olevien kirjastojen kehit-
tämistä sille kannalle? Emme tiedä.
On kuitenkin paikkakuntia, joissa annetaan verraten runsasta
kannatusta kirjastoille. Jos koko se kannatus muutamiksi vuosiksi
määrättäisiin yhdelle ainoalle kirjastolle ja jos joku vapaaehtoinen
kirjastokomitea ottaisi huoltaaksensa asianmukaisen luetteloimisen
kirjaston varoista, niin tyydyttävän kirjaston alku olisi saatu aikaan.
Hämeen taikka Länsi-Suomen suuriin kyliin sijoitettuna tällainen
kirjasto voisi saada paljon aikaan. Lähimmät kansakoulunopettajat,
nuoriso- ja työväenseurojen johtomiehet jakaisivat kirjastonhoidon
keskenänsä. Ja kun kirjasto pari tai kolme vuotta tällaisena olisi
toiminut, olisi se ennättänyt saavuttaa ystäviä niin paljon, ettei sitä
milloinkaan enää päästettäisi rappeutumaan. Kunnan säästöpankin
yhteyteen sille rakennettaisiin muhkea talo ja vapaaehtoisten kir-
jastonhoitajain sijaan astuisi riittävästi palkattu vakituinen hoitaja.
Mutta eräs suuri vaikeus on olemassa. Joka kunnalla on useita
kirjastoja, on useita kyläkuntia, joissa jokaisessa voipi olla kir-
jasto. Ja kun kunta määrää sanokaamme viisisataa taikka tuhat
markkaa kirjastojensa hyväksi, niin onko mahdollista ymmärtää, että
olisi parempi määrätä koko summa yhdelle kirjastolle kuin jakaa
tasan kaikkien kesken? Tuskinpa! Kaikki olemme yhtä hyviä, jokai-
selle vaaditaan 50 tahi 100 markkaa, kaikki kirjastot pysyvät köy-
hinä, huonosti hoidettuina, vähäpätöisinä. Emmekö koskaan pääse
edes näkemään, millainen hyvin hoidetun, täydellisen kansankirjaston
tulee olla?
Sillä viheliäisellä kannallako maalaiskuntiemme eripurainen
ja lyhytnäköinen kirjastoharrastus vielä kauankin tulee pysyttämään
kirjastomme?
Kuusi.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
