Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 3. Toukokuulla 1908 - Valtion tämänvuotiset kirjailijapalkinnot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
75
romanien joukossa on useua, jotka ansiokkaasti esittävät mielenkiintoa herät-
täviä ja sattuvia kuvauksia ihmiselämän eri aloilta. Sellaisia ovat Aino Kallaan,
Selma Anttilan. Hilja Haahden ja Helmi Setälän teokset. Ehein ja taiteellisin
niistä on mielestäni Aino Kallaan »Ants Raudjalg», jonka tähden se olisi palkit-
tava. Selma Anttilan teoksessa »Hallimajan nuoret» on epäilemättä melkoisia
taiteellisia heikkouksiakin, mutta kuvauksessa on paljon vauhtia ja eloa, jonka
tähden olen asettanut sen neljänteen sijaan.
Noriani"!) teoksella »Mnää j. n. e.» on käsitykseni mukaan suuri merkitys
ja arvo suomalaisessa kirjallisuudessa sekä uuden kertomamuodon, murrekerto-
muksen, luojana että etenkin mehevän kansanomaisen huumorin uudistajana, —
jommoista ei ole pitkiin aikoihin kirjallisuudessamme nähty.
Paitsi edellämainittuja teoksia on vielä ilmestynyt kaksi kokoelmaa pie-
nempiä kuvaelmia, jotka ovat herättäneet oikeutettua huomiota. Haggren-
Jotunin »Rakkautta» nimisen kirjan arvosteluun nähden olen ollut enemmän
kahden vaiheilla kuin yhdestäkään edellämainituista teoksista. Siinä ilmenee
harvinainen kertomataite ja tarkka havaintokyky; esitetyt ihmiset elävät edes-
sämme. Ainoastaan muutamaa kuvausta, etenkin kirjan ensimäistä kertoelmaa,
haittaa hämäryys. En saata kumminkaan olla ottamatta huomioon, että kirja
melkoiseksi osaksi esittää sellaisia ihmiselämän puolia, joiden kuvailemista en
voikatsoa miksikään voitoksi kirjallisuudellemme,että siinä on loukkaavia maut-
tomuuksia ja että se edustaa sairaaloista kirjallista ja henkistä suuntaa. Sentäh-
den olen, jos kohta suuren epäilyksen jälkeen, tullut siihen päätökseen, etten
ehdota sille palkintoa. — Vilkunan »Novellit» sisältävät myöskin erittäin ansiok-
kaita pikkukuvauksia. Olisin mielelläni ehdottanut niille palkinnon, jos olisi
ollut enemmän varoja käytettävänä.
Mitä ruotsinkielisiin teoksiin tulee, niin kannatan tehtyä ehdotusta, että
Procopén »Röda skyar» palkittaisiin. En saata kumminkaan katsoa sitä niin
eteväksi,että olisi mitään syytä antaa sille korkeampaa palkintoa kuin 1,000
markkaa. Gripenbergin »Rosenstaden» kirjassa lukija saa kieltämättä suuresti
ihailla muodollista runoilutaitoa, säkeiden ja riimien kaunista sointua. Mutta
aatesisällykseen nähden se on selvä taka-askel hänen edelliseenrunokokoelmaansa
verraten ja osottaa sekin paikottain varsin huonoa makua sekä sairaaloista aate-
suuntaa. Sentähden en katso olevan syytä sitä palkita.
Vaikka on ilmestynyt useita muitakin ansiokkaita teoksia sekä suomeksi
että ruotsiksi, niin ei liene tarpeellista tässä kosketella useampia.
Toht. Hahl: Suomenkielisistä kirjailijoista, jotka ovat viime vuonna kauno-
kirjallisia teoksia julkaisseet, olen ajatellut palkittaviksi ehdottaa Juhani Ahon,
Eino Leinon, Maria Haggrén-Jotunin ja Aino Kallaan, ruotsinkielisistä taas Hjal-
mar Procopén. Ahon »Tuomio» ansaitsee tunnustusta varsinkin suuren kultuuri-
historiallisen merkityksensä ja kuvauksensa tendenssittömän tasapuolisuuden
vuoksi. Eepillisellä alalla toiminut kirjailija on tässä teoksessa osoittanut voi-
vansa luoda vaikuttavan draaman ja saada henkilöistä eläviä luonteita. Eino
Leinon »Naamioiden II» osassa kiinnittää huomiota varsinkin näytelmä »Lalli»,
joka todistaa kirjailijan edellisiin draamatuotteihin verrattuna suurta edistystä
ja on monessa suhteessa vaikuttava ja taiteellinen. Hänenkertomuksensa »Jaana
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
