Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 5. Marraskuulla 1908 - Tämänvuotiset valtion kirjastopalkinnot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
omainen perusehto. Tällaisista puutteellisuuksista ei, iloista kyllä-
kin, tällä kertaa voi moittia useampaa kuin varsinaisesti 5 kirjastoa,
jos kohta jommoisiakin vajavaisuuksia (epämääräisiä tai liika
alhaisia lukuja) on huomattavissa useanpuoleisen kirjaston täyte-
kaavakkeessa.
Avustuksen tarkotus taas ori tulla mahdollisimman hyvin käy-
tetyksi. Se ei tahdo tulla heitetyksi kuin tuhka tuuleen, ja siksi on
katsominen, että se joutuu sellaiselle, jolla on edellytyksiä siitä pa-
raiten hyötyä ja hyödyttää ympäristöään. Ehdotonta oikeuden-
mukaisuutta on tässä suhteessa äärettömän vaikea saavuttaa. Mutta
yksi huomattava näkökohta on se, että kirjasto, joka seisoo van-
kalla pohjalla, on paremmin kuin heikolle ja epäluotettavalle pe-
rustukselle käden käänteessä kohonnut määrätty tarkoituksen-
mukaisesti toimimaan. Sen vuoksi on monessa kohdin täytynyt
pitää silmällä esim. sitä seikkaa, onko kirjastolla vakinaista kanna-
tusta kunnan puolelta, koska tällainen varma, taattu kannatus parem-
min voipi estää sitä joutumasta tuuliajolle kuin muuten ehkä saattaisi
käydä. Näin menetellen tietenkin saattaa tulla tehneeksi vääryyttä
sekä tällaiselle vaka-asemaiselle kirjastolle, nim. syyttä suotta aset-
tamalla sen etusijaan, että jollekin kannatusta vailla olevalle, joka
kaikesta yksinäisyydestään, ulkonaisesta epävakaisuudestaan huoli-
matta oman sisällisen voimansa tukemana omaa ne elämisen mah-
dollisuudet, jotka oikeuttaisivat sitä avustamaan. Mutta näin ollen
ei auta muu kuin antaa sellaisen kirjaston edelleenkin vahvistua
omin vointinsa uskoen, että tulevaisuus on sille oleva avustuksen
antamisessa suopeampi.
Vaikka siis lainaajien paljous ja kirjalainojen lukumäärä useissa-
kin nuorissa, hiljan perustetuissa kirjastoissa puheenalaisena ehtoai-
kana on ollut kunnioitettavan runsas, on ne toisinaan täytynyt
sivuuttaa sellaisten rinnalla, jotka vankassa asemassa toimien ovat
saavuttaneet hyväksyttäviä tuloksia.
Näitä periaatteita noudattaen on valtionavustuksien jaossa
Hämeen lääni joutunut ensi sijaan, sen 9:stä palkintoja hakeneesta
kirjastosta kun 8 sekä täytti ehdot että muihin verrattuna tuli edul-
lisempaan asemaan. Turun ja Porin läänistä taas 16:sta 13 valloitti
palkinnon. Uudenmaan lääni ei ansaitse kehumista (6:sta kaksi),
Vaasan ja Viipurin läänit olivat osittain hyvin heikosti edustettuja
(edellisen 14:sta kirjastosta palkittu 5, jälkimäisen 22:sta taas 13),
paljon heikkoutta tavataan myös Oulun läänissä (10:stä 4), mutta
kaikkein surkeimpaan valoon ja asemaan tulevat Mikkelin ja Kuo-
pion läänit, joista anojia ensinnäkin oli aivan liika niukasti ja sitä
paitsi mahdollisimman avuttomia niin katsoen niiden tilaan kuin
siihen ylen puutteelliseen tilastoon, joka niistä oli saatavissa. Sitenpä
ei ollutkaan mahdollista myöntää palkintoja kuin kahdelle kirjastolle
Mikkelin ja kolmelle Kuopion läänistä (Mikkelin läänistä tosin ha-
kijoitakin oli vain kolme ja Kuopion läänistä 7).
Palkinnon tulivat siis saamaan seuraavat kirjastot: Uudenmaan
läänissä Mäntsälän Hirvihaaran ja Ruotsinpyhtään Strömforsin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
