Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 6. Joulukuulla 1908 - Kirjojen valinnasta kirjastoihin, kirj. W:m Sippola
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
133
miten saada naiset ensin tietämään että kirjastossa on suuri joukko
juuri heitä varten hankittuja kirjoja.
Kolmannen, suurimman, ahkerimman ja kiitollisimman kirjas-
tojen käyttäjäin ryhmän muodostavat lapset ja nuoriso. On aivan
väärin ja sydämettömästi tehty ehkäistä lapset pois kirjastosta
esim. sillä syyllä että kirjastossa on n. s. huonoja kirjoja. Asia
cci ole suinkaan niin, vaan kirjat ovat kyllä jotenkin hyviä, mutta
lapsille kerrassaan sopimattomia, niinkuin on monta muuta seikkaa
tässä maailmassa. Kirjaston velvollisuus on hankkia mahdollisim-
man laajassa mitassa lapsille ja nuorisolle soveltuvaa kirjallisuutta,
sillä nuorukaisikähän se on kaikkien niiden aatteiden kylvämisaika,
jotka sitten pitkin elämän kesää terää tekevät. Mitä monipuoli-
sempi on kirjaston omistama nuorisoa viehättävä kirjallisuus, sitä
monipuolisemmiksi ja runsaammiksi käy ajan oloon paikkakunnan
väestössä harrastukset ja pyrinnöt.
Amerikalaisessa kirjastossa näkeekin syvä-oppisen opettajan
ja tiedemiehen etsiskelevän lisää viisautta samasta kirjastosta, josta
koulupoika etsii aineksia ainekirjoitukseensa; edusmies tai -nainen
tutkii kirjaston kansantaloutta käsittelevää kirjallisuutta samalla
kun perheenäiti hakee sieltä keittokirjoja tai kotivärjäysoppaita.
Suurissa kaupunkien kirjastoissa lisäksi taiteilijat ja taiteen ystävät
eivät saa kirjastossa nähdäkseen ainoastaan taidetta käsitteleviä
kirjoja ja kuvakirjoja vaan myöskin kirjaston omistaman ja näyt-
teille asettaman kokoelman erinomaisen hyviä jäljennöksiä maail-
man mestarien teoksista; musikin harrastajat eivät saa ainoastaan
kaikenlaisia nuottikirjoja vaan saavat niitä tutkia ja koetella kir-
jaston musikisalissa, jossa on kirjaston omistamia jos minkälaisia
soittimia, vieläpä on muistettu sokeitakin, hankkimalla heillekin
erityinen kokoelma sokeain kirjoja. Kun lopuksi mainitsemme, että
jo varsin vaatimattomissakin kirjastoissa on teknillisiä tietoja etsi-
ville erityinen piirustussali, jossa insinöri piirtelee rinnatusten vapaa-
aikaansa viettävän Rasva-Matin kanssa ja että kaikissa amerikalai-
sissa kirjastoissa on erityinen lasten lukusali m. m. runsaine ja
viehättävine kuvakirjoineen, niin voimmekin yrmmärtää, miksi
amerikalaisten kesken vallitsee sellainen into ja rakkaus tehdä
rahallisiakin uhrauksia kirjastojensa hyväksi.
Kun europalaisissa kirjastoissa, olkoot sitten tieteellisiä tai
kansaa varten, aina on huomattavissa yksipuolisuutta sen tai tämän
suunnan hyväksi, pitäen silmällä vaan jonkun erityisen yhteiskunta-
luokan tarpeita j. n. e., niin eivät amerikalaiset kirjastot tunne mi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
