Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 6. Joulukuulla 1908 - Kirjaston vaikutuksesta Amerikan kaivosalueilla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
149
osa kaikessa kasvatuksessa. Tätä kauneitten esineitten tarvetta kirjastokin voi
täyttää ei ainoastaan oman rakennuksensa somuuden sekä kukkien ja kasvien
kautta, vaan myöskin asettamalla hyviä maalauksia seinilleen ja hankkimalla
huoneisiinsa ainakin joitakuita suurten kuvanveistosten jäljennöksiä. Sellai-
sessa yksinäisessä kunnassa kuin Calumetin on sitä paitsi kiertävä taulukokoelma
sangen tarpeen vaatima. Sillä siellä on lapsia, jotka eivät ole koskaan nähneet
ainoatakaan maailman taideaarretta, eivätpä edes nähneet lammastakaan. Täl-
lainen taulukokoelma saattaa siis, ainakin osittaisesti, täyttää suuren aukon
näiden lasten elämässä Calumetin kirjasto panee vuodessa noin 6,000 maa-
lausta kiertämään piirissään.
Kirjojen hankkimisessa ja lainauksessa on kirjastonhoitajalla usein hankala
työ, Amerikan kirjastoissa kun on ja tulee olla kaikenlaista ammattikirjallisuutta
runsaat määrät. Mutta siihen on hyvä neuvo sekin, että käyttää hyväkseen
jonkin etevämmän ja edistyneemmän työläisen tietoja ja kokemusta alallaan ja
saa siten paremmin tietoonsa kyseenalaisten teosten sisällyksen, arvon ja merki-
tyksen. Asia ei ole kuitenkaan hyvä sillä, että kirjastossa on kirjoja. Ne on
myöskin saatava liikkeelle, t. s. lainatuksi. On saatava lukijain tai lukukykyis-
ten henkilöitten huomiokiinnitetyksi niihin, sillä monikaan ei käy käsiksi kirjaan,
ilman että hänet siihen jollakin ponnistuksella saadaan. Tämän saavuttamiseksi
on esim. Calumetissa laitettu luetteloja eri työaloilta ja viety näitä suorastaan
työpaikoille ja saatukin aikaan suotuisia tuloksia.
Kun paikkakunnalla on niinkuin Calumetissa niin runsaasti muukalaisia, on
kirjasto katsonut velvollisuudekseen hankkia myöskin kirjallisuutta mikäli mah-
dollista kaikkien näitten »muunkielistenkin» kielellä, jotta näilläkin olisi jotakin
luettavaa silläkin ajalla, jolla he eivät vielä pysty lukemaan englantia, mikä tie-
tenkin sellaisen amerikalaisen kirjaston isänmaallinen päämäärä on. Niinpä
onkin Calumetin kirjastossa nykyisin jonkun verran yli 3,200 nidoksen jaettuna
yhdeksälle vieraalle kielelle(saksa, ranska, italia, ruotsi, norja, suomi, puola,
slovenien ja kroatien kieli — joista kuitenkin kahdella viimemainitulla valitetaan
olevan kovin vaikeata useiltakaan aloilta mitään saada). Ja että juuri nämät
teokset ovat erittäin haluttua tavaraa, käy ilmi siitä, että niiden lainaus nousee
noin 10,000:een vuodessa eli toisin sanoen, että kukin kirja tulee lainatuksi keski-
määrin useammin kuin kolmasti vuodessa. Useat näistä muukalaisista osaavat
sitä paitsi lukeakahta tai kolmea kieltä; niinpä mainitaan »paremmanluokan» suo-
malaisten lukevan ruotsalaisia kirjoja. Mutta jotta muunkielisten kirjojen
hyöty olisi tarkotustaan vastaava, ovat avonaiset hyllyt, nim. sellaiset, joilta
lainaaja saa vapaasti käydä valitsemassa teoksia, jokseenkin välttämättömät,
ainakin on Calumetin kirjastonhoitajan mielipide sellainen. Koska kirjastolla
on amerikalais-isänmaalliset tarkotukset yleisten sivistyksellisten ohella, koete-
taan mahdollisuuden mukaan hankkia esim. sellainen Uusi Testamentti, jossa
vieras ja englannin kielinen teksti kulkevat rinnakkain, käännöksiä englantilai-
sista ja amerikalaisista romaaneista, Amerikan historiaa, maantiedettä ja sen
laitoksia kuvaavista teoksista j. n. e. Muunkielisten sanomalehtiä tietenkin
niinikään pidetään saatavana, ainakin kahta samankielisistä kuin on kirjojakin.
Siten toivotaan näidenkin ihmisten pysyvän tyytyväisinä ja ajan oloon kehitty-
vän hyödyllisiksi Amerikan kansalaisiksi.
Samassa tarkotuksessa pyritään kirjastoa käyttävissä lapsukaisissa jo pie-
nestä ja alusta pitäen kasvattamaan sieviä ja hyviä tapoja. Eräs amerikalainen
professori onkin sanonut, että »jokaisella kansalaisella pitäisi olla hyvät tavat
niinkuin hänen tulee osata puhua, lukea ja kirjoittaa». Heitä kohdellaan sen
vuoksi kirjastossa aina kohteliaasti ja lempeästi ohjataan ottamaan varteen
vierasta tavaraa ja omaisuutta kohtaan osotettava huomio. Jos lapsi käsistään
likaisena tulee lainaamaankirjaa, niin saa hän kerta pari mennä hyllyille valitse-
maan — ensin kuitenkin pestyään kätensä kirjastossa. Mutta jos hän saapuu
useamman kerran samallaisessa tilassa, käännytetään hänet kotiin ilmoittamaan
äidille, mitenkä asianlaita on, että hänen täytyy olla puhdas jo kotoa lähtiessä.
Ja kun hän kerta on tämän oppinut, on hän jo tiellä parempia tapoja kohti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
