- Project Runeberg -  Kristus ja hänen miehiään /
106

(1910) Author: Olfert Ricard Translator: Gustaf Adolf Heman
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johannes ja Jumalan karitsa. Kolme lehteä erään sielun historiasta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

106
Jeesuksen kuva Johanneksen sielussa on syntynyt
ja kasvanut.
Tämä silminnäkijä kohtaa meitä jo eusimäi-
sessä luvussa, jossa niin mukaansa tempaavasti on
kerrottu, kuinka Jeesus kokosi ympärilleen koko-
naisen parven nuorisoa ja kuinka usko heräsi kai-
kissa näissä miehissä, jotka sitten saivat kristillisessä
kirkossa kuolemattomat nimet. Yksi heistä kertoi
itse siitä, miten Kristus ja hänen nuori opetuslap-
sensa ensi kerran kohtasivat toisensa, kertoi siten
kuin kohtaus vielä hänen vanhoilla päivillään säi-
lyi hänen muistossaan. Meillä on tässä todellakin
ensiarvoinen historiallinen asiakirja, silminnäkijän
kertomus ensi päivästä, jonka Jeesus ja hänen ys-
tävänsä olivat yhdessä. Sillä hän, tuo erinomaisen
vaatimaton kirjoittaja, salaa tosin nimensä, mutta
hän ilmaisee sen sittekin sillä viehättävällä sulolla
ja todellisella taituruudella, joka hänen kertomuk-
sessaan ilmenee, milloin aivan vähäisin, ohimenevin
sanoin, milloin taas kuvaavin yksityiskohdin. Hän
kertoo, että Andreas löysi »ensin» veljensä ja saa
siten lukijan aavistamaan, että hänellä itselläänkin
oli veli, jonka hän »sitten» löysi. Ja kerrottuaan
eusimäisestä kohtauksesta ja keskustelusta Mesta-
rin kanssa, kuinka he menivät hänen perässään ja
saivat kutsumuksen tulla hänen luokseen hänen
kotiinsa ja kuinka he siellä viipyivät koko päivän,
jopa koko elämänsä ajankin hänen luonaan, lisää
hän: »Silloin oli noin kymmenes hetki»; he muis-
tivat sittemmin aina hetken, «sillä siinä aivan erityi-
sessä valaistuksessa oli koko kuva polttautunut hänen
muistiinsa, — joko hetki, jona tapaus sitten sattui,
oli roomalaisen ajan laskun mukaan kello kymmenen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:52:25 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kjhm/0106.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free