Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johannes ja Jumalan karitsa. Kolme lehteä erään sielun historiasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
116
Nuo nuoret miehet, opetuslapset näkivät hänet
ja seurasivat häntä, vaikka hän vei heidät mitä
omituisimmille teille. He ottivat hänet sankarik-
seen ja oppaakseen, ja niin tuli hänestä heidän va-
pahtajansa. Heitä veti hänen viattomuutensa ja
luottavaisuutensa, veti aina hänen ristinsä luo. Mutta
hän alkoi vetämistyönsä Jumalan karitsana.
III.
Aikanaan oli kyllä tuleva ristikin, risti tuski-
neen. Johanneskin oli kypsyvä ristiä varten. Sillä
ei hänkään voinut pysähtyä ensimäisiin nuoruuden-
aikaisiin vaikutelmiin, jotka Kristus häneen teki.
Menojaan meni kultainen kevät ja pitkä, ihana
kesä, ja sitten alkoi raivokas syksymyrsky. Lehti
lehdeltä riistettiin nuoruuden ja onnen lehvikkö,
kunnes se jäi kurjaan alastomuuteensa, kunnes jäl-
jelle jäi surkea risti. Paha päivä oli tullut, jona
ylkä otettiin pois. Jalo sydän, joka viimeisenä il-
tana ja yönä oli säteillyt tyhjentymättömän rikasta
rakkauttaan lämpimämmin ja voimallisemmin kuin
milloinkaan ennen, oli nyt pakahtunut. Mitään pu-
humatta ja tuskansa painon alla oli Johannes seisonut
ristin luona ja katsellut ystävänsä ahdistusta; em-
mekä mekään juuri voi tehdä sanottavasti enem-
pää kärsivien ystäviemme hyväksi. Niin oli Johan-
neskin mennyt kotiin, kuten toisetkin, murheitaan
mielessään hautomaan.
Mutta sinne ei hän voinut jäädä. Kun kaikki
olivat menneet matkoihinsa ja Jeesus oli taistelunsa
taistellut, palasi Johannes vielä kerran takaisin ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
