Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johannes ja Jumalan karitsa. Kolme lehteä erään sielun historiasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
125
päivänä, kun hän oli nuori ja kun hän heti oli ru-
vennut hänen opetuslapsekseen ainaisiksi ajoiksi;
se oli se Jumalan karitsa, jonka hän syvimmässä
murheessaan ja hädässään oli ristillä tuntenut teu-
rastetuksi pääsiäislampaaksi; — se oli sama Juma-
lan karitsa, sama, jonka hän nyt vanhuksena uudes-
taan tunsi, tuo pieni, valkea karitsa kipeine, punai-
sine haavoineen, teurastettu Jumalan karitsa, hän,
tuo voitollinen jalopeura Juudan sukukunnasta, hän,
jolla nyt oli kädessänsä maailman kohtalo ja joka
yksin pystyi maailmanarvoituksen ratkaisemaan ja
oli asetettu murtamaan sinettejä ja avaamaan kir-
jaa ja hallitsemaan kaikkia aikakausia ja suku-
kuntia. Hänen, Jumalan karitsan käsissä olimme
me siis kaikki.
Semmoisena kuin hän näki hänet tuona ensi-
mäisenä kevätpäivänä, näki hän hänet myös vih-
doin syksymyöhäisellä. Viaton, vaeltava opettaja,
ristiinnaulittu, väärinkäsitetty vapahtaja oli nyt ko-
honnut maailman herraksi. Ja nämä kolme olivat
kuitenkin tuo sama, teurastettu Jumalan ka-
ritsa, joka pois otti maailman synnin. Vii-
meisen raskaan murheen: kuinka käykään meidän
kaikkein, kuinka käy Jumalan kansan ja koko
maailmaraukan, oli Jumalan karitsa myös häneltä
ottanut. Kolmannen kerran kohtasi Jumalan karitsa
hänet hänen tiellään ja tuli hänen elämänsä iloksi.
Istuitko joskus ja itkit, kirja pöydällä edessäsi?
Et voinut suoriutua kertotaulusta tahi mittausopil-
lisista tehtävistä. Lyhyen hetken ainoasti kestivät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
