Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johannes ja Jumalan karitsa. Kolme lehteä erään sielun historiasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
130
jos aivan yksin olisimme. Sillä hän säälii meitä;
ja on pannut kärsimykselle tarkoituksen ja voi vih-
doin kaikki meidän hyväksemme toimittaa. Kan-
takaamme siis Jeesuksen nimessä kannettavamme,
ja pyytäkäämme olla toisiamme kohtaan niin hy-
viä kuin voimme ja ennemmin huojentaa toisten
tuskia kuin arvotuksen tapaisista asioista jututa.
Tuleehan kerran aika, jolloin Jumala meillekin on
sanova: lakatkoon nyt kyyneleesi vuotamasta, nyt
on kaikki menojaan mennyttä, käy nyt minun pa-
ratiisiini ja ole iloinen. Siellä ei kuole lintunen-
kaan, ei oksakaan puusta putoa.
Mutta aina, kun taivaassa käymme Jeesusta lä-
helle, tunnemme hänet hänen kirkastetussakin muo-
dossaan hänen haavainsa arvista, jotka eivät mil-
loinkaan katoa. Hän on Jumalan karitsa, —
niinkuin teurastettu. Ja silloin on meidän
sielumme vielä kerran sanova hänelle: kiitos, sinä
siunattu, sinua ja noita merkkiä yksin on minun
kiittäminen siitä, että vihdoin kuitenkin pääsin
tänne.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
