- Project Runeberg -  Kristus ja hänen miehiään /
243

(1910) Author: Olfert Ricard Translator: Gustaf Adolf Heman
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mitä Jeesus meistä tahtoi ja kuka hän oli — moniaiden hänen sanainsa ja elämänsä hetkien valaistuksessa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

243
ja luonteensa nähtäväksemme, jotka valtaavat mie-
lemme sillä siveellisellä vakavuudella, josta
ne todistavat, sillä horjumattomalla johdon-
mukaisuudella, mikä oli hänen lausumainsa sa-
nain ja hänen toimintatapansa välillä, sen välillä,
mitä hän sanoo, ja mitä hän on.
Hän opetti, että meidän tulee rakastaa vihol-
lisiamme, siunata niitä, jotka meitä sadattelevat, ja
tehdä hyvää niille ja rukoilla niiden puolesta, jotka
meitä vihaavat ja vainoavat. Ja näemme, että vii-
meisiä sanoja, jotka hänen kuolevilta huuliltaan
tulivat, on tämä: »Isä, anna heille anteeksi, sillä he
eivät tiedä, mitä tekevät.» Hän opetti ystävilleen,
ettei kellään ole sen suurempaa rakkautta kuin että
hän antaa henkensä ystäväinsä puolesta. Ja hän
antoi henkensä seuraavana päivänä heidän puoles-
taan. Hän sanoi, että aina tuli rukoilla eikä saa-
nut väsyä. Ja me näemme hänen pitkän päivän
ja keskeymättömäu työn ja saarnan jälkeen aina
menevän ylös vuorelle anivarhain ennenkuin päivä
tuli, rukoilemaan. Hän jätti meille sen sanan, että
autuaampi on antaa kuin ottaa, ja hänen oli kai
todellakin autuas olla, sillä hän ei muuta tehnyt-
kään kuin antoi, milloin leipää nälkäisille, milloin
anteeksiantamusta katuvaisille syntisille ja vihdoin
elämänsä maailmalle. Hän kutsui koko ihmissuku-
kuntaa tulemaan luokseen koulua käymään: »Op-
pikaa minusta, sillä minä olen siveä ja nöyrä sy-
dämestä.» Ja viimeisenä iltana, kun hänelle itsel-
leen oli selvänä, että hän oli lähtenyt Isästä ja
meni Isän luo, nousi hän ja pani vettä maljaan ja
sitoi liinan vyölleen ja ryhtyi halvimman orjan teh-
tävään, rupesi pesemään opetuslastensa, jopa pettä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:52:25 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kjhm/0243.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free