Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
termiittien lenniin"- ll !1:13
3711/11.
selkä taipui määräksi kun jalaksen
painin tuolla aitan seinuksella.
Ja kun pyssyn nuoli se lensi ja
tuossa tuokiossa palasi takasin samp-
paanin kanssa. Ja sitten kumarsi
taas sywään ja osoitti yhtä kullalla
silattua owea ja sanoi että: "Herra
on hywä ja ottaa tuolla yösijansa
.skun olin samppaanipullon tyhjen-
tänyt, nousin ylös ja menin sen neu-
wotun owen kautta makuu huoneesen.
Siellä oli ihan pilkkosen pimeä.
Hapuroin siellä ja löysin sängyn
pään, sitten oli helppo löytää sän-
Wäsynyt kun olin, heittäysin siihen
kaikkine waatteineeni. Mutta siellä
oli siinä sängyssä jotakin jo entisel-
tään ja kun kopeloin lähemmin, huo-
masin sen olewan miehen senkin.
Koetin työntää sitä mähän siwulle-
päin, jotta olisin itsellenikin siihen
sijaa saanut, mutta ei se maan hie-
wahtanutkaan. Minä arwelin sen
olewan jonkun juopuneen rötkön.
Sentähden tyrkkäsin sitä niin armot-
tomasti, jotta se kerrassaan rojahti
sängystä lattialle. Jtse minä heit-
täysm sänkyyn, wetäsin peitteen ylt-
yleensä ympärilleni ja nukuin siihen
paikkaan. –
Kuinka kauan lienen siinä unia
medellyt, kun heräsin johonkin koli-
naan ja lauluun. Amasin silmäni
ja lakanan läpi näin papin seisowan
lamppu kädessä wieressäni ja koko
huoneen oleman mäkeä täynnä Ja
kaikki lauloiwat hywin hartaan nä-
köisinä wirttä "Ah kunne kulkenen"
englannin kielellä, ja katseliwat minua
sinne sänkyyn Ette usko, kuinka
minä kummastuin. Olin niin ihme-
tyksissäni, etten osannut paikalta
hiewahtaa.
Sitten ne lopettiwat laulun ja lu-
kiwat herra siunauksen. Pappi lä-
hestyi sänkyä ja laski kätensä rin-
nalleni. Silloin minä säikähdin ko-
wasti ja kawahdin pystyyn kun pys-
systä ammuttuna
destään ja syöksyi suoraa päätä ulos.
Huone tuli pilkkopimeäksi, sillä lamppu
meni rikki ja tuli sammui. Kaikki
hyökkäsiwät owea kohti. Siinä oli
hirmeä hämminki, ja minä törmäsin
suoraan ulos kaikkien noitten ulwo-
wain ihmisparkojen yli.
Suoraa päätä juoksin sitten lai-
waan. Muni unta en sinä yönä
enää saanut, niin olin lewoton tuon
tapauksen tähden. Päiwällä sitten
kuulin kerrottaman että siellä hote-
lissa oli ollut ruumis ja sitä piti
yön aikana lähteä hautaan wiemään,
maan kun mentiin sitä hakemaan, oli
piru wiskannut ruumiin lattialle ja
itse käynyt sen sijaan sänky ky,n mutta
kun pappi siihen kädelläätt aski, niin
törmäsi ulos ja mennessään ruhjoip
raajarikoksi yhdeksän hautajais mie-p
rasta.
Silloin minä arwasin, että se oli-
kin ollut ruumis se sängyssä ma-
kaaja, jonka lattialle tyrkkäsin ja minä
olin ollut se sijalla makaama ja ulos
karannut paholainen. Waan en
silloiti uskaltama siitä sanaakaan
hiiskua.
Niin kertoi Meri-Matti. Ja me
muut kuultelimme hartaasti. Mutta
kun Matti oli lopettanut ja tyytty
wäisenä itseensä silmäsi kuulijakun-
taansa, awasi Aholan ukko suunsa ja
sanoi:
—— Taisitpa pakana wieköön nyt
wähän walehella.
leni ksikuuisini.
Wenäjän lääkäriseuran kokouksessa
piti prof. M. B. Nenski joku wiikko
sitten erittäin silältörikkaan esitel-
män niistä kokeista, joita tohtori
Blobstein on tehnyt Bakussa. "
Silloin kun tämä ymppäsi Koehin
basilleista tehtyä lymfaa eläimiin, huo-
masi hän aina, että ne sen kestimät
aiwan sairastumatta. Mutta kun
hän ymppäsi eläimiin kolerasairaista
otettuja nesteitä, seurasi kuoletna koh-
ta. Siitä tuli hän ajattelemaan,
että kolerasairaiden ulostuksissa mah-
toi olla paitsi kommabasilleja wielä
muitakin myrkyllisiä aineita. Kauan
ja tarkoin tutkittuaan omiistui hä-
nen lopuksi keksiä wielä kaksi uutta
mikroopia. Walmistettuaan nyt kai-
kista kolmesta uutta lymfaa, ymp-
päsi hän sitä eläimiin. Tulos oli
erinomainen. Hän sai näet selmille
ettei kommabasilli eikä kumpanenkaan
noista uusista mikroobeista woinrtt
yksin tuottaa koleraa Mutta kun
hän kaikista walmistettua sekotusta
niihin ymppäsi, huomattiin heti ko-
lersataudin merkkeja ja kuolema seu-
ra1.
Prof. Nenski arwelee tätä keksin-
töä erittäin suuriarmoiseksi. Nyt se
selwiää, miten Pelttenkoser, Emmerik
y. 1n. owat maaraita saattaneet niellä
puhtaita kommabasilleja, ja mikseimät
ruiskutukset Haskinsiin mitään wai-
kuttaneet. Jos koleratarttuma riip-
puu kolmen eri mikroelimistön sekoi-
tuksesta, niin owat tästälähinkin kaik-
ki kokeet tehtämät tällä sekoiuksella.
— Jfäötä — fetii. Jsa ja poika
oliwat kerran
:3.1:- ..
h" hytäi:n pitkään, 1n nuorempi"häntä
",Kuiieni hun-531 jo yliis”"2 5313i fsijoita
ämä.on
min-sa smntsi äräh " 111 si"
Iuotiinhan meljemnalja eilisiltana, äitti
Oliko se niin? Mo, elähä:I nyt sentään
sinuttele sanohan waikka — setäksesi.
R
senti-01731; hänen näyttämään 73nhemm31t3, huin to-
tiellisuuclessn oli. Sen lisähsi tuli rashäsmielisyys, joha
ei hosh33n jättänyt häntä.
lIän oli "jo sääpunnt Bleeht-.r-hätlun eteläpäähän.
Ijitä meni hän 0tosby-h311nn poihhi ja" jo seisahtui
enään huoneuston ulhopuolelle.
’l’ämä tuhennus ei
itsessään ollut erittäin merhjllinen eihä erityistä 11110-
miotn herätt375. 8e oli 3173u samanlainen; hun munt-
hin 73.nh3n31huiset rshennuhset läheisinäessä. 731hhn
"jothut jo 01173t rapistuneet, näytti73t ne 71elä sangen
homeilta. Uyöshin 01173t ne peijon 373.13.m1n3.t ju
m11h373u1m3t. huin useimmat meiään äihuisistämme
palatseista.
lkähenuus 011 nelinhert31nen.
.4hh1m3t holmannessä j3 neljännessä hei-13883
0117 3t 373r3t "ja nähtiinpä 7jelä 17110113 711135115 hansun
t""7 ossä.
häuissä herroissa 011 pimeä. kurin 3hhun3n
75111n 011 n3.1113ttu uusi, soihe3 hyltti, john hu7381
nuorta, solähhn7urt3.loist3 n3ist3. puettuna lyhyeen,
siniseen puhuun. sehä punnisiin, horheihin puolisuäp-
päihin. ’1’51113 nainen tanssi ruusun73riseu p117en
päällä; ju 011 h771n 1111763. "john se1hh3 ei so7e1tunut
"eliteen hänen pähsujen sääriensä ja luonnottoman le-
"7eitte11 nlhäpäittensä 11311833. ’kanssin uihunu heitteli
hän 7eihistele7iä silmäyhsiä mustun puolinaamion läpi.
llänen yläpuolellaan oli sanut"lll3413me Velumour”,
j3 alapuolellä" ’1353115 on m77t5"75n5 uaamiopuhuj3”.
lluoneen 071., joha 011 horistettu krisihnnhuullu
"ja jonne johti73t neljät marmoriportaat 011 uuhi;
73311 porstu3 ei ollut 73.13.istu.
313her13n seinässä oli hyltti johon oli suurilla
hirjnimillä maalattu "711n1he1131i”.
Sen toinen 3h-
hunä oli muutettu 13sio7ehsi; "j3 molemmin puolin sitä
oli 7ihreähsi maalattu punainen huhhu-nstin, jossa oli
hell3ht373 muretti. 07esta ja 3hhun38t3 71331117310
ulos hasulle.
1311111111313"
— Elot olisiwat puitava syk-
syllä ja jos suinkin mahdollista il-
matt aumoihin ja närtteihin panemat-
ta, siis jo kuhilailta ja wiisikoilta.
Sillä mitä useammin elolyhteitä lii-
kutetaan, sitä suuremmaksi nousee nii-
hin pantu työ ja sitä enemmän niis-
tä karisee jymiä maahan. Sen tie-
tää jokainen, ken kerran on sitä ko-
kenut ja uähnyt. Aumoihin keräy-
tyy kutsumatta joukko hiiriä wierait-
si ja owat siellä ikäänkuin kotonaan
syöden ja mässäten talon tawaraa
säästämättä. Ottawatpa ne enem-
mäti kuin osaa arwata. Paitsi tätä
wahinkoa, menee talwella puidessa
paljoa enemmän polttopuita, kuin
jos syksyllä puitaisiin. Lukuun on
otettawa myös se hankaluus, mikä
pakkasesta ja lumipyrystä seuraa pui-
mahommissa. – Wuoksi
Herneso paa ilman lihaa.
Wiheriäisiä tahi walkeita herneitä
pannaan kyluueen kiehumaan.
Monella on tapana kaataa ensim-
mäineu wesi pois ja masta toisessa
wedessä, johon on pantu wähän pip-
puria ja suolaa, keittää herneet mä-
säksi. Kuoret siimilöidään sitten pois
ja soppa kiehautetaan ja suuruste-
taan kermalla. Crittäin terweellinen
ruokalaji.
leipee-etisiin
— Suomen tavaraliike wuon-
na 1891 on arwattu lähemmä 251
miljoonaksi markaksi, joista 88 tulee
Wenäjän kanssa ja 163 miljoonaa
ulkomaltojen kanssa käydyn kaupan
osalle. Wastaamat lum11t muodelta
1890 owat: koko tawaraliike 233
miljoonaa, kauppa Wenäjän kanssa
84 miljoonaa ja ulkomaltojen kanssa
149 miljonaa. Wuoden 1891 tuonti
on armattu likemmä 147 miljoonaksi
ja mienti 104 miljoonaksi markaksi,
joka edelliseen wuoteen werrattuna
osoittaa 6 miljoonan markan lisäyk-
sen tuonnissa, siitä yksistään Wenä-
jän osalle 5,2 miljoonaa, sekä 12
miljoonan lisäyksen miennissä, joka
lisäys on yksinomaan pantawa mien-
nille ulkomaltoihin. !kauppa-tasapai-
- no, joka wuouna 1890 oli Suomelle
kowin epäetuisa, on siis wuonna 1891
jonkun werran parannut. Wietmin
laskettu arwo wiime mainittuna wuon-
na tekee noin 71 0/0 tuonnin laske-
tusta arwosta samalta wuodelta,
66 0/(,:a kohden muonna 1890; kui-
tenkin on mainittu prosentti muodelta
1891 melkoista alempi muosien 1882
—1889 keskiprosenttia.
Wiennin lisääntyminen riippuu
pääasiallisesti sahattujen puutawaraiu
karttueesta wiennistä, joka muonna
1891 nousi 1,575,000 mö:iin eli
39 ½ miljoonan markan arwoon,
jotamastoin wuonna 1890 niitä wie-
tiin 1,225,000 m3:ia, 31 miljoonan
markan arwosta.
Syynä tuonnin enentyneesen ar-
moon on ollut ijäin tuonnin kas-
waminen ja ijäin hintain kallistumi-
nen. Jymäin tuonti wuonna 1891
nousi 108,530,000 kg:aan eli armol-
taan 26,560,000 mkaan, 98,200,000
kg:aa eli armoltaan 20,800,000 mark-
kaa kohden wuonna 1890. Tullitu-
lojen mähennys riippuu parhaasta
päästä puhdistetun sokerin wähenty-
neestä tuonnista. — Puhdistettua
sokeria tullattiin nim. muonna 1891
"6,470,000 tg 7,510,000 kg:aa koh-
den wuonna 1890, joka teki 635,000
markan wähennyksen tuontitullissa.
Tuonnin lisääntymiseen owat mel-
koisessa määrässä waikuttanect pa-
raillaan kestäwät rautatietyöt. Niin-
pä tuotiin yksistään Karjalan rataa
warten w. 1891 10,850,000 kg.rau-
tatiekiskoja 1,490,0()0 markan ar-
wosta ja koko rautatiekiskojen tuonti
nousee 17,040,000 kg:aan w. 1891,
6,230,000 kg:aa kohden w. 1890.
Samoin on suurempain lewyteosten
tuonti kaswanut. Puutamarain enen-
tynyt tuonti, jonka olisi pitänyt olla
yllämainitun tuonnin wastapäinona,
ei ole tuottanut maallemme mastaa-
waa etua, koska se on tapahtunut
alhaisten hintain mallitessa ja suu-
reksi osaksi w. 1890 myymättä jää-
neiden warastojen pakosta. Luon-
nollisena seurauksena yllämainituista
asianhaaroista on se, että tuo w.
1890 wallinnut rahainpuute tahi oi-
keimmiten ulkomaisen rahanwastik-
keen puute on yhä karttunut w. 1891.
— Arn-opaperieu pörssihnuto-
kauppa pidettiin Helsingin Kauppa-
seuran huoneistossa t" k. 4 ja 5 p:nä
U: S:n mukaan oliwat hinnat seu-
raamat-
80 osaketta (muuliisi-armoltaan 3
1,000: —) Daalintehtaan-osakeyhti-
össä 42–54 mk. kappale;
26 osaketta (3 200:–)Raitiotie-
ja omnibus-osakeyhtiössä 191—193
mk. kappale;
25 osaketta (3 1,000: –) osake-
yhtiössä Mercurius 498—525 mk.
50 p. kappale;
20 osaketta (3 200: –) .nan-
sallis-Osakepankissa 200—201 mk.
kappale;
4 osaketta (3 1,000: —) Uuden-
maan pankissa 1,300—–1,350 mk.
kappale;
20 osaketta (3 500: —) Fiskarin
osakeyhtiössä 370–402 mk. kap-
pale;
2 osaketta (3 2,000: —) Tampe-
reen pellawa ja rautateollisuus-osake-
yhtiössä 3,900-3,950 mk. kappale;
2 osaketta (3 200:—) hengenwa-
kuutusosakeyhtiössä Kalewassa 580
–581 mk. kappale;
11 osaketta (3 500: —) palowa-
kuutusosakcyhtiössä Fenniassa 743 —-
745 mk. kappale;
2 osaketta (3 100: —) Suomen
puutarhayhdistyksessä 21 mk. kap-
pale;
4 osaketta (3 5,000: –) Suomen
höyrylaiwa-osakeyhtiössä 3,700 —-
4,005 mk. kappale;
4 osaketta (3 100: —) opp1lai-
toksessa poikia ja tyttöjä warten 11
mk. kappale;
2 osaketta (3 200: —) Uuden
teaatterihuoneen osakeyhtiössä 30 mk.
kappale;
20 osaketta (3 100: –) Tammi-
saaren höyrymyllyn ja tehtaiden osa-
keyhtiössä 64—65 mk. kappale;
5 osaketta (3 150: —) palowa-
kuutusosakeyhtiössä Pohjola 1511 mk.
kappale;
11 osaketta (3 500: —) Helsin-
gin panttilainaus-osakeyhtiössä 730—
750 mk. kappale;
3 osaketta (3 500: —) Saaristo-
liikenne-osakeyhtiössä 163 mk. kap-
pale;
15 osaketta (3 100:–) Suomen
yhdyspankissa 387—409 mk. kap-
pale;
1 osake (3 1,000: –) Helsingin
asIaUti-osakeyhtiössä 800 mk. kap-
Pll ?;
40 osaketta (3 200: —) Poh-
joismaiden osakeyhtiössä 310 mk. kap-
pale;
5 osaketta (3 100: –) Helsingin
kansanpankin osakeyhtiässä 101 mk.
kappale;
1 osake (3 200: – tapaturma-
malkuutus-osakeyhtiössä 188 mk. kap-
pa e
1 osake (3 1, 000 mk,) Helnngin
sähkömalaistus-osakeyhtiAä 300 mk.
kappale.
Kaupaksi ei mennyt: 11 osaketta
(3 500: –) Hietaniemen tapettiteh-
taan-osakeyhtiössä, joiden nimihinta-
na oli 780 mk. kappaleelta; sekä
8 osaketta (3 200: —) Pohjois-
maiden osakepankissa, joiden nimi-
hintana oli 312 mk. kappaleelta.
1 hengenmakuutuskirja (3 10,000
kr.) "Skandialta" herra J. W. Eng-
bergin hengelle (takaisin-ostoarmo
1,230 kr. 30 äyriä) 1,000 nukasta;
1 hengenmakuutuskirja (3 10,000
kr.) "Skandialta” rouwa M. H. Eng-
bergin hengelle (takaisin-ostoarwo
909 k. 38 äyriä) 1,300 m:kasta;
1 hengenmakuutuskirja (3 5,000
mk.) "Kalemalta" herra J. A. Olli-
lan hengelle 184 m:kasta;
40 kappaletta Suomen waltion 10
Thalerin palkinto-obligatsiooneja 58
—59 – oo — 1;1– 61,;0 —02
— 63,50 – 64 — 69 m:kasta kap-
pale; sekä
3 kappaletta rnotsalaisia teaatteri-
obligatsiooneja (3 20 kr.) 25 mar-
kasta kappale.
Suomen woin noteerauksia Eng-
lannissa ja Skottlannissa.
Lontoosta herrojen Coey ja K:nin
kautta noteerataan tammik. 3 p:nä:
Walittu Suomen meijeriwoi 116
shillingiä ngt:ltä.
Hieno–hywä Suomen meijeriwoi
104–108 shillingiä ngultä.
Markkinain suutita ei ole ilmoi-
tettu.
New-Castle on Tyne’stä herrojen
Clephaus ja Wieneken kautta notee-
rataan tammikuun 3 p:nä:
Ensiarwoinen Suomen meijeriwoi
108–115 shillingiä ngt:ltä.
Toisarwoinen Suomen uniset-111101
3813m1es Iothässä:
80—100 shillingiä ngt:ltä
Markkinain suunta wakaampi.
Glasgowista herrojett Bell Sons
ja K:ni kautta ei wielä ta111mikuun3
p:näkään noteerata Suomen woita.
71 :vianchesteristä herrojrii Dowdall
Brothers’in kautta noteerataan tam-
mik. 3 p:nä:
SuomeII meijeriwoi 03–1 13 shit-
lingiä ngtiltä.
Markkinain suunta wakaa; menekki
hy mä.
—— Elojen hinnat maassa tam-
n1ikuun 4 p:nä P uhtaat weh-
nät: Turussa 27 m. 20 p.—
Raskaat rukiit: Heinolassa
22 m. 30 p., Hämecnlinnassa 23
111. – p., Kuopiossa 21 markkaa,
Lomiisassa 26 markkaa, Mikkelissä
22 1n., Waasassa 24 111. 25 p., Po-
rissa 22 m. — p., Salossa 24 1nk.,
Sawonlinnassa 22 111. — p., TanI-
pereella 241n.– Ta1valliset
r ukiit: Heinolassa 23 111., Hä-
meenlinnassa 22 1n. 60 p., Kuopios-
sa 20 1n. —– p., Lomiisassa 25 n1.,
Mikkelissä 21 markkaa, Waasassa 22
014131.. ]14003815217 8: 0:0
Icone ja Knlustohäuppei
häihonh3t11 9
]kelsi-1311533.
)17775t 117753t1 7-m1tetust3 "11-astosta !1311:1113 1113311711je1cseen
"ju teollisuuteen tarpeellisin houejtä" j3 haluja. —— In:ettelo 15hete–
tään ilmäisehsi "j3 mnhsnttä. —— deeet 7äst3t3311 ensi postissa.
0. .I iin-7213111011.
teloitusten talmana
2 ksi rehellinen poika eli tyttö,
kansakoulmi läpikäynyt, saapi
heti paikan
P. Airaksisella.
311111111.
Palokuunant wyö on löydetty Alek-
santerin kadulta. Omistaja saa
ilmoitusmaksun suorittamalla periä
"Kymiin” konitoorista.
3111131111111.
0311111111 tainnuin!
Ompelukoneiden korjauksia wastaan ote-
taan. Työt tehdään hywin ja pian. Kor-
jaukset taataan.
suo-1.! Huonoistakin koneista tehdään
. - " " hywiä
m. 25 p., "torissa 21 markkaa, ":a- J, gininuuin
lossa 22 m. 50 p" Sawonlinnassa Kotta.
21 1n. Tampereella 23 1n. Turussa
23 m. —— Juomapanimo oh- "-
rat: Hämcenlinuassa 20 markkaa,
Kuopiossa 17 markkaa 60 penniä,
Lowiisassa 22 111. – p., Mikkclissä
18 markkaa, Waasassa 16 markkaa,
Porissa 17 markkaa, Salossa 14 m.
Sawonlinuassa 17 111. — p., Ta111-
pereella 15111. – Tawallisct
ohrat: Hämeenlinnassa 17 111. 20
p. Kuopiossa 18 m. 5() p., Lowii-
sassa 21 nt, Mikkelissä 17 mark-
kaa, Waasassa 14 markkaa, Porissa
16 markkaa, Salossa 13 markkaa,
Sawonlinnassa 15 markkaa 60pe11-
niä, Turussa 15 markkaa. — Sic-
menkauraat: Hämeenlinnassa
13 m., Lowiisassa 15 markkaa, Mik-
kelissä 14 m., Waasassa 12 m. 50
p., Porissa 14 m., Sawonlinnassa
16 markkaa. – Uloswietäwäksi
kelpaamat kaurat: Heino-
lassa 14 1n. 51) Hämeenlinnassa 12:
40 p., Kuopiossa 13 markkaa, Lo-
wiifassa 12 m., Mikkelisfa 12 111.
— p., Waasassa 12 m. 51) p. Po-
rissa 12 m., Porwoossa 12 – p.,
Salossa 12 111. – p., Sawonlin-
nassa 13 m. 80 p., Tampereella 13
111. – p., Turussa 13 markkaa –
Suonien ruisjauhot: Hci-
uolassa 24 1n. 50 p. Hämeenliunassa
24 m. – p., Kuopiossa 21 mark-
kaa, Lowiisassa 27 markkaa, Mikke-
lissä 22 1n., Waasassa 19 1n. 7511., "
Porissa 23–24 n1., Porwoossa 22
m. 51; p., Salossa 23 111. 50 p.,
Sawonlinnassa 23 n1., Turussa 24
markkaa.
Kaikki hinnat owat ilmoitetut 100
kilogrammilta.
3111111111111.
leisölle ilmoitetaan että Maist-
raatti tnlemaksi wuodeksi 1893
on määrännyt lumen ja jääti
poiskaatopaikaksi Wasikkasaa-
rien wäliset kaupungin sata-
massa kuin myös että jään ottami-
nen saa tapahtua Wasikkasaarien
pohjoispuolella, tarkoin merkitsemällä
paikkaa josta jäätä on säretty;waan
hiekan, soran ja sawen tarwitsewai-
set kääntykööt kaupungin insinööriin
pyynnöllä saada osoitetuksi paikkaa,
mistä sitä kaupuugin maalta saa ot-
taa. Kotkassa, Joulukuun 31 päi-
wänä 1892.
Maistraatin puolesta:
Oskar Baekman.
!ljniwiiin
Potattia, Muikkuja, Lohta Silliä
useampaa laatua, Eitamcr juus-
toa, Sawustettua makkaraa, Punssia,
Wiiniä, Haminan olutta 1). 111. ruo-
katawaroita.
Pomestariu talon kiwijalassa.
37min tilailisit
7astaan0teta.11n "ja ylesitzisnume-
rojtn. mxöilään, pajtsi lehtien hont-
toorissa. 1n70slcjn seuraamissa pai-
hoissa:
IIatI:t-ssa:
Icauppjas ’1"; Tomosen pnocljssn.
" ?. .hirahsisen "
" I. I’nnstjsen "
" li. kenttjlän "
" 1). Nasiljellån "
„ 811":cellin „
" el- 3577171 „
’l’wläisten jhtiön puoclissa 30113
I’ostiinnnussn; n:o 9 I(oth311–
l(0117013n 1711111113.
Ilewinuuljn:
lcanpp. Björlinmn.
!lullaanne
107111-153 l’ihtori hienn.
sunilansa:
’kj-önjohtaja .4. .1. Sutinen.
Sahanhoitaja 1". I’irhonen.
jkun-111113311-
0tt:1711t til-11111313 isastaan
lcnupanhojtaja" 1". ’kuunani-.11.
(hijopi msöslcin 7hsit715nunn)
0pett11;ja 111-.lenius "ja-
Uahlcurimest:ui 7017011011.
" 1191115835:
0petta;j:1 3. kelhonen.
IIorl:e-Icaslcella:
Kaupanhoitaja 12. 11108113.
lcanttori I’jhlajnen "jn
beipuri klein.
’km-testijussu:
liansali. opettaja 111. 11101510 "ja
h’uupnnhojta-"jn IIeihhjlii.
sutelassa:
lilaaniiljeljjä 8. slnsuutari.
" 1’hsit71snumer01ta mydas-1.11;
1n708hin !(01170an asema-113.
Sjtäpaitsi 0tt37at maeseuclulla
til-11111513 lehclen 1uh11isat 3313-
miehet.
"" Eläin-tautia parantaa al-
lekirjoittanut, joka tawataan asun-
nossaan työmies Wiren1n talossa.
K. Iernström.
Kotka.
K o t k a s s a,
"nymin kirjapainossa, 1893;.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
