Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
matelet-!iiii tiemieli.
I.
Wuosikausia takaperin asuin Ky-
missä, olinpa oikein täysiwerinen ky-
miläinen ja muistan wielä jotenkin
tarkkaan silloisen Kymin pitäjän.
Suuresti on se nykyään entisestään
muuttunut, tuskin tuntee paikkoja sa-
moiksi muutaman wuoden poissaolon
jälkeen. Käytyäni wiimekesänä use-
rlämästi mieleeni sen entisyys. —
Sanotaan, "joka entisiä muistelee,
sitä tikulla silmää .„ Tnosta en nyt
huoli, waan muistelen kumminkin
entistä Kymiä, noin maan hnmikseni;
ja koska on ilmestynyt uusi reipas
sanomalehtikin, jonka nimenä on
"Kymi„, jätän tämän kyhäelmäni sen
palstoille.
Tultuani matkallani sille paikalle,
jossa muinen oli Korkeakosken kes-
tikiemari, en tahtonut uskoa silmiäni.
Entisestä wanhasta majatalosta ei
iiäkynyt jälkeäkään, maan sen sijaan
paljon punaiseksi maalatuita hno-
huoneuksia tien wasemmalla puolella,
kallärin muinoisen asunnon sijalla
on nyt suuremmoinen puuhiomo, joka
on osaksi tunkeutunut muinoisen-wan-
kan kallion asemalle. Tehdas onkin
oikein uuden mallin mukaan sisns-
tettu ja kuuluu tekemän hywiä asiää-
reja. Wastapäätä tien toisella puo-
lella näin komean herrastalon, jos-
sa sanottiin tehtaan päällikön asn-
wan. N. s. Sahamäen päällä oli
oikealla puolen pitkä punainen talo,
jossa näkyi oleman kauppapuoti.
Juuri silloin ajoi siitä herrasmäkeä
Muhosen tielle päin. Kysyin kyyti-
mieheltäni:
"Minne nuo tuotute ajamat?"
"Karhulan asemalle”, wastasi hän.
Wasta silloin muistin kymiläisten
saaneen jo rautatienkin
Nimi "Karhulan asema" minna
wähän kummastutti, kun tiesin Kar-
hulaan tästä olewan noin 2–3 km"
päässä. — Arwelin siinä kumppa-
nilleni, ett’ei tuota nimeä ainakaan
ruotsalaiset kykene wääristelemään,
kuten useita muita suomalaisia ni-
miä, maan sain kumminkin kuulla
heidän sitäkin siewistäen lausuman:
"Karhyyla”. Niin, mitäpä eiwät hei-
käläiset jalostaisi maassamme! –
Ajettuani Koskensillan yli, näin
tukkia kilwan syöksywän kapeasta
nielusta alas. Tuossa muistui mie-
leeni muinoinen !korkeakoski wapau-
tensa aikana. – Oikein komealta
uäytti nykyään tämä muinen pieni
kylä: tehtaita, suuria komeita taloja,
leipureita, katippapuoteja toinen toi-
sensa wieressä, käsityöläisten kylttejä
y- m., kuten jossain suuren kaupun-
gin esikaupungissa. — Paljon oli
se muutamissa wuosissa "pessyt sil-
miään.””
Kun siinä sain kuulla, että kymi-
läisillä oli nyt juuri arpajaiset ja
kansanhuwit Hnuman kentällä, riensin
sinne heti, tamatakseni wanhoja tut-
tamia kenties. Aikalailla siellä oli-
kin mäkeä ja arwat nätyiwät mene-
män kaupaksi warsin hywin. Niin
suurta kansankokousta tuskin lie tois-
ta Kymissä ollut, ei ainakaan sillä
kentällä; ellei muinoin sotaisina ai-
koina, jolloin Kyminlinna oli wielä
mirassaan. Kiipesin sitte ajan ku-
luksi linnan korkeimmalle wallille mo-
nesta ajasta ihailemaan noita Ky-
mijoen leikillisiä mutkia. En tiedä,
osannewatko paikkakuntalaiset ihailla
näitä seutuja, mutta ihmeen kauniita
ne waan owat saarineen, niemineen
ja koskineen! Palasin jälleen juh-
lakentälle, jossa sain kuulla arpojen
jo olewan loppuun myydyn ja woit-
toja juuri monessa hengessä jaettiin.
Niitä olikin paljon ja useita hywin
arivokkaita. "Rahaa arweltiin saa-
tawan yli parin tuhannen markan,
joka kaikki tulee urkukassan hywäksi.
Sain myös kuulla, että samassa kas-
sassa on jo ennestään kolmeen tu-
hanteen markkaan, joten siis kymi-
läisillä on jo ainakin puolet urkujen
hintaa kassassa.
Ei luullakseni olisi nyt muuta teh-
täivää siinä asiassa kuin ostaa urut
ja loppuhinta suorittaa muutamain
wuosien kuluessa, aiwankuin welkaa
lyhentäen urkujen myyjälle. Olen"
näet, kuullut, että eräs urkutehtailija
!tinassamme antaa urkuja sillä eh-
dolla, ettei tarwitse heti koko hintaa
suorittaa, waan ainoastaan osan sii-
tä; jäännöksen antaa hän welaksi,
jota sopimuksen mukaan woidaan
useampien mnosien kuluessa maksaa.
Tämmöisestä mähittäin maksamisesta
saattaisi tulla kunkin henkilön osalle
ainoastaan muutamia kymmeniä pen-
tin-"antoina lammilaan 2! !i:ni.
niä wuodessa, mutta sillä keinolla
saisiwat kymiläiset komeaan kirkkoon-
sa urut, joita nykyisin kirkkoweisuun
nähden kipeästi kaimataan. — Jh-
metyttää tosiaan, miten tämä pitä-
jäs, joka muussa suhteessa on aulis
toimimaan edistyksen hywäksi, tässä
asiassa on niintakapajulla, että useat
pienemmät ja köyhemmät kunnat o-
wat menneet sitä edelle. Kuu tätä
ihmettelin muutamille miehillejuhla-
kentällä, syyttiwät he eräitä ukkoja
pitäjään syrjäkylässä, jota en tässä
uskalla nimittää, etteimät suuttuisi
"Kymi" lehteen. – En uskoisi kum-
minkaan wanhain tuota hommaa
wastustawan; sillä lunlisin heilläkin
elämänsä iltana olewan suloista ja
ylentäwää istua Herranhnoneessa,
jossa weisun menee raikkaasti ja iha-
nasti. Sanoiwat heidän pelkäämän
ne m. sitä, ettei urkujen soidessa saa
sanoista ollenkaan selwää, jos sat-
tuu toisista pois jäämään. Waan tuo
on turhaa luuloa. Kaikkialla, missä
olen ollut kirkossa urkujen soidessa,
on koko seurakunta ottanut osaa"
weisuun innokkaammin knin siellä,
missä ei semmoista ole. — On sel-
wää, että kirkkoweisulla on jumalan-
palweluksessa tärkeä sija mielten y-
teen, mutta sitä moi sillä olla wasta"
silloin, kun weisun menee oikeinja
raittiisti, eikä nukuttamasti ja ikä-
mästi" On mielestäni weisuun rääk-
käämistä, kun yksi wetää yhtä nuot-
tia, toinen toista, yksi pitempään,
toinen lyhempään; tuo on jotain
munta, waan ei ylentäwää ja har-
rasta, jommoista weisuun jumalan-
palweluksessa pitäisi" tosiaan olla,
Siis urut kirkkoon, niin kansakin
"mieluummin siellä käy, kun kerran
noin paljon on maroja urkukassassa!
sillimuruni-l
kettula —
Huolimatta asianomaisten ruunun-
palmelijain ponnistuksista on aiwan
näihin asti maaseuduillamme säily-
nyt tuo wanhastaan tunnettujen
Wenäjän karjalaisten n. s. "laukku-
ryss ain’" " harjoittama rihkamain kau-
pusteleminen. Talosta taloon he
kulkemat reppuineen ja tarjoilewat
tawaroita, jotka useimmiten owat
tullitta maahan tuodut ja wieläpä
sellaisiakin, joita lainmukaan ei ole
lupa mnualla myödä kuin myrkky-
myymälöissä. Huokeasta he sano-
wat nryömättsä, waan itse asiassa
saa ostaja heille monesti maksaa
kaksinkertaisenkin hinnan.
Tämä on maaseuduilla. Kaupnn-
geissa eiwät tällaiset kaupustelijat
uskalla liikkua, sillä niissä he pian
saamat marastansa luowuttaa polii-
simiehille. — Sensijaan on wiime
aikoina alkanut kaupunkeihimme il-
mestyä yhä useampia minosilmiä ta-
tareja, joitten tawara tawallisesti on
hywin läheistä sukua lankkuryssäin
tarjoamille rihkamille. Warsian Kot-
ka on wuosi wuodelta tullut yhä
mieluisemmaksi tatarien tyyssijaksi.
Ia sikäli kun tunnemme, owat he
täällä saatteet wallan wapaasti toin-
taan — ymmärtämättömäin ihmis-
ten narrailemista "— harjoittaa:
– Me suuresti epäilemme, josko usea-
kaan ’näistä kemeäliepeisistä etelän
pojista on läänin kuwernäöriltäsaa-
nut sellaisen liuoaii elinkeinon har-
joittamiseen Suomessa, jommoisen
woimassa olewan elinkeinolain 12
§:lä säätää ehdoksi ulkomaalaiselle.
Elinkeinolaki kiettää näet ulkomaalai-
silta kaiken muun kaupan maassamme
ilman erinäistä lupaa, paitsi maa-
miehen tawarain o s-t e l e min en ja
kaupunkien satamissa "maston wie-
ressä" maahan tuomiensa r n o k a-
ta w arain kaupitsemisen — "jonka
liikkeen harjoittamisesta hänen suori-
tettamakseen määrättäköön sowelias
elinkeinomaksu kaupunkikunnalle, joka
tässä suhteessa saa ryhtyä tarpeelli-
siin toimiin," kuten lain sanat kuu-
lumat.
Ulkoinaalaisen siis welwoittaa laki
harjoittamastaan" elinkeinosta weroa
suorittamaan —– wapaa itsensä elättä-
misoikeus on elinkeinolain 5 §:ti mu-
kaan ainoastaan Suomen-kansalaisil-
a, eiulkomaalaisilla. Siten me aina-
;in elinkeinolain käsitämme, sillä aina
tämän lain 12 §:ii asti puhutaan
y k si n o m a a n Suomen kansalais-
ten oikeuksista ja welwollisuuksista,
wasta sitten ehdoista ulkomaalaisten
liikkeen harjoittamiselle. Ne wapau-
tukset, jotka elinkeinolaki its ens ä
elättäm;istä warten myöntää
tätä edellisissä pykälissään, eiwät
siis koske ulkomaalaisia.
!(7
Asettuen tälle laintulkitseni-iskan-
nalle, jonka pidämme- ainoana oikea-
na, ei tatarilaisten harjoittama kiil-
kukauppakaan ole lumallista, ellei-
wät he ole saaneet siihen luwan
läänin kumernööriltä ja suorita me-
roa kanpungille. – Miten lienee
tätä nykyä elinkeinonharjoittamislu-
pien kanssa, emme tiedä, waan itse-
puolestamme suotakoon meidän lan-
sna" epäilyksemme siitä, että tuskin
Kotkan kaupungin kansa lienee liioin
tähän saakka lihonut tatarien elin-
keinoweroista.
Oleinme tämän asian puheeksi ot-
taneet monesta syystä. Puhumatta
näet siitä, että kaupunki kärsii ma-
hinkoa, elleiwät tatarit lain mukaan
liikettään harjoita, tulee siitä inoni-
puolista muuta wahinkoa. Nämä
owelat tyrkyttäjät kulkemat talosta
taloon ja wiekoittelewat ymmärtä-
mättömiä ihmisiä moninkertaisella
hinnalla ostamaan kaikellaista tar-
peetonta tawaraa ja siten saattamat
kansan turhuuteen rahansa tuhlaa-
maan. Kaupunkinime kauppiaat myös-
kin heistä kärsiwät paljon He,joilla
on laillinen oikeus liikkeensä harjoit-
tautiseen ja maksawat siitä suuret
merot, saawat useasti syrjästä kat-
soa, kuinka joku winosilmäinen, le-
weäliepeinen maankiertäjä näppää
lakkariinsa heille oikeudella tulewat
pennit aiwan nenän edestä.
Emme ole edellisellä tahtoneet
moittia Kotkan poliisimiranomaisia,
emme suinkaan, olemme maantahto-
neet huomauttaa epäkohdasta, joka
on olemassa, waan joka ehken ei ole
asianomaisissa sitä huomiota herät-
tänyt, jota se oikeastaan ansaitsee.
Tätä nykyä noita kaupustelijoita ei
tietääksemme täällä ole kun yksi ai-
noa, mutta epäilemätta heitä kesän
kanssa tänne useampia taasen ilmes-
tyy. Ja sen maralta lausumme toi-
momuksenamme, että asianomaiset sil-
loin paneivat "nyörit tiukalle,” suo-
jatakseen paikkakunnan wakinaisia lii-
kemiehiä.
Kotkasfa tammikuun 21 p:nä
Kotka kauppakaupunkina,
Tullikammarista saamiemme tie-
tojen mukaan oli Kotkan tullikam-
marin yläskanto wiime muonna seu-
raawa-
Tullituloja, tulleista
ja lähetetyistä ta-
maroista. . . Smk. 339,182: 96
Tuonti " tullia tupa-
kasta. . . . " 19,507: 08
Merenkulku maksuja " 10,143:38"
Warastossapito mak-
suja. . . . " 1,465:43
Sahausmaksuja . " 56,000: 59
Majakkamaksuja, tul-
leista ja lähete-
tyistä tamaroista " 79,374: 90
Takawarikkoon pano-
maksuja ja sakkoja " 163: 65
Lähetys maksuja. „ 24,974: 30
Sadannesmaksuja " 186: 10
Yhteensä 530,998:’39
– Waasau maanwiljelysko-
kons. Senaatti on päättänyt,en-
nenkuin ryhtyy lopullisesti ratkaise-
maan kysymystä Waasan ensikesäi-
sestä maanwiljelyskokouksesta, kysyä
maanwiljelysseuroilta niiden mieli-
pidettä, onko nykyisen nälänhädän
takia syyta mainitun kokouksen tois-
taiseksi lykkäämiseen. — P:ti. ;
– Maaujako-oikens Wiipurin
läänissä. Wiipurin läänin maan-
jako-oikeuden w. t. sihteeriksi on Wii-
purin howioikeus niäärännyt nimi-
tuomari B. Groundstroemin"
—- Papit- Waltakirjan on Por-
moon tuomiokapituli t. k. 17 p.
antanut Laukaan kirkkoherranapulai-
selle O. J Jngmannille kappalaisen-
mirkaan Haminassa. Samana päi-
wänä on ehdolle Nkäntyharjun kap-
palaisenwirkaan asetettu: ensi sijalle
Tyrnämän kappalainen A. Castren,
toiselle Hartolau kappalainen M. K.
Tawast ja kolttiannelle Mikkelin kap-
palainen V. Berner.
— "YI-imäiiriiistä lahjapalk-
kiota on annettu kansakouluntarkas-
taja A. Berner-wainajan leskelle
ja alaikäisille lapsille 2,500 mk.
– Karjalan rata walmistaa
walmistumistaan. Ensimäisessä työ-
piirissa owat melkein kaikki työt lop-
puun saatetut. Antrean—Sortawa-
lan linjalla owat niin ikään kaikki
siltarakeimusten alustamat työt lo-
petetut samoin kuin asemarakennukset.
Kiskoitus on edistynyt niin pitkälle,
että ainoastaan muutaman kilomet-
rin wälimatka Sortawalaan on kis-
koittamatta. Toiwoa sopii, että Kar-
1s/II.
jalan rata on jo lokakuussa Sorta
malaan asti kuljettamassa kunnossa.
Ennen wuoden loppua walmistunee
rata Wärtsilän tehtaalle asti. ——
U.
5:
"-
– "klubit-yhdistys Kotkassa
on hajonnut. Waransa, noin 250
markkaa, on se antanut maamme
nälkää kärsimille.
– Kiwikuokkaiu kilskettä. Jsolla
Satamakadulla, lähellä satamaa, siellä
missä harmaa kallio katuun tunkeupi,
on nyt wilkasta elämää – poikkeuk-
sena koko kaupungissa muumin ival-
litsemasta hiljaisuudesta. Sieltä
kuuluu kalliota takamain kiwimiesten
kuokkain kilskettä alinomaa Tuo
mahtama Ischedajeffiii muori, joka
tähän asti on wapaana siinä kuma-
raista. niskaansa nostanut, saa nyt
wäistyä ihmistahdon ticltä. Sata-
inakatnun koskema wuoren osa on
lumesta paljastettu ja pois on lu-
mi" kallion liepeiltäkin ajettu. Tuh-
katiheässä istuu siellä nyt kaksi kimi-
miestä kaswotusten ryhmässään,
Toinen hoitelee pora-wartta, toinen
moukarilla lyödä moksanttelee. Pitkiä
poramarsia siellä käytetäänkin" muu-
tamat omat kolmen, neljän metrin
pituisia tankoja. Sellaisen kepin te-
kemä reikä se kun ruudilla tai dy-
namiidilla täytetään, niin kyllä siinä
täytyy kallion rewetä.
Kallion juurella kadulla kaswaneet
puutkin hakataan pois. Oksat kun
saadaan karsituksi, iiiin siirretään ri-
mojen siwuun kadun suussa oleman
sataman lahden täytteeksi. Siellä
ne tulewaisuudessa saawat, kim sa-
tamarata walmiiksi saadaan, olla
höyryhemoii "astinlautana-" mustas-
sa maan powessa.
Niin, sillä lailla se Kotka uudis-
tuu. Sinne, missä ylipääsemättö-
mät kalliot kohosiwat, awataan unsia
katuja ja katujen kupeiltakin kaiketi
ajan oloon saawat wuoret wäistyä
talojen tiellä.
– Kyntin tehtaan koko työ-
wäestö antaa 10,2", palkastaan joka
tilissä itälkää näkewäiii hywäksi
— Jlmat Kymin ja Kiiusankos-
ken tieiioilla owat olleet mitä kowim-
pia. Pakkanen on noussut aina 38
asteesen C. Kymi on tulivinut niin,
että on tehnyt häiriöitä Kunsankos-
ken tehtaan liikkeessa. Jokeen jääty-
nyt tukki ruhka pääsi irti ja mahta-
walla wauhdilla tnllen Kuusankosken
tehdasta masten, kohotti wettä ja
hyhmää useita jalkoja tawallista kor-
keammalle. – Sama tulma wei erään
"rauta laipion kokonaan. Wesi tun-
keutui aina tehdasrakennuksiin asti.
– Kenraaliknmernöiiri palan-
nee tanaan Pietarista Helsinkiin.
— Ruokalaa Kymin tehtaalla on
tehtaan johtokunta koettanut suurilla
kustannuksilla ylläpitäa, mutta kun
eiwät perheelliset, enemmän kun yksi-
tyiset nuoret miehetkään ole halun-
neet sen tuottamaa hyötyä hywäkseen
käyttää, on se tarpeettomana sulettu.
Yllämainittu johtokunta oli omasta
puolestaan rakentanut suuremmoisen
ruokalan, jossa on iso sali, tarjous-
huone, johtajattaren asuinhuone, nu-
denaikainen keittiö monine käytän-
nöllisine keittonenmoineen y. ni.,niin-
kuin wesijohdot, ulkohuoneet j. n. e.,
mutta kun ei paikkakunnan työläiset,
hywään ruokaan ja halpaan hintaan-
kaan katsoen, tahtoneet sitä käyttää,
niin sulettiin se. – Jos nuoret mie-
het sitä kaipaisimat, niin eiköhän he
olisi sitä käyttäneetkin, kirjoitetaan
nieille wiime numerossa olleen Ham.
S:sta lainatnii uutisen johdosta.
– Telefoonausnraksn Haminan
ja Kotkan sekä Lomiisan ivälillä on
wihdoinkin alennettu 50 pennistä 3i)
penniksi. – Ham. San.
— Tanunion saaren lainakir-
jaston perustamiseksi oivat fu."-
malaisen kansakoulun ystäwät lah-
joittaneet 70 markan edestä kirjoja,
joten saareen on saatu kaunis alku
jo kauaii kaiivatulle kirjastolle —
Hain. S, .
– Onlun läänin hätäapntoi-
!liikunnalle on saapunut ni. in. AU-
jalasta: Kirkkoherra W. Weckiiian-
tiin kautta nuorison keräämät 61 mk.
— Kotkau raittius senralla on
huomenna iltama uuden kansakoulun
juhlasalissa. Kuten-" ilmoituksesta nä-
kyy, on ohjelma hywin maihtelewa.
siihen näet kuuluu m. ni. kaksi ku-
waelmaa Kalewalasta, joista toinen
kuwaa Wäinämöisen ja Joukahaisen
ivälistä kilpailua, toinen Sammon
ryöstöä. Toiwomme kaupunkilais-
temme joukolla iltamaan rientäwän.
Mikä on elämä?
1:ksi. Kaunis polku, jolla tahdon
woima saattaa wiedä meitä eteenpain.
2:ksi. Taistelu; onnellinen se, joka
näkee lopun lähenewän.
— Talwiliike. Haiiaö lehti ker-
too:— Torstaita wasten yöllä kään-
tyi "tuuli lounaaseen. Seii kautta
owat talwiliikkeen toiiveet enentyneet.
"Murtaja" työskenteli kaiken tois
päimää Capellan kanssa, jonka si-
sääntuomisen helpoittamiseksi se nyt
aukoi uuden leweämman uoman.
Murtajan keskimiikkona awaama wäy-
lä on nim. niin jäätynyt, ettei sen
käyttäminen enään ivoi tulla kysy-
mykseenkään.
Koko Kattegat
N. P:ii.
on jäässä tiet.
" – Snotualaisen kirjallisnu-
den seuran kokouksessa wiime keski-
wiikkona ilmoitti esiiiiiesjoukoii kir-
jalahjoja"
Seura päätti prof. Eliel Aspeli-
nille Litbken taiteenhistorian suonien-
tamisesta pieneksi korwaukseksi antaa
10 mk. painoarkilta.
K Krohnin "Mytologiiaa„ pää-
tettiin painattaa 1,5700 kappaletta ja
E. N. Setälän "Suomen kielen
wanhempia iiiuistomerkkejä" 504) kap.
Kirjeenwaihtojäseneksi walittiin pas-
tori M. Eisen Kronstatista.
Suom. ja ruots. kirj. seurojen yh-
t:isesti !valitsema ivaliokunta teki
seuralle useita ehdotuksia Längmanin
rahastosta säätyjeii määräyksen mu-
kaan niaksettaivista kirjailijapalkin-
noista, joista suom. ja ruots. kirj.
seurojen yhteisesti tulee päättää.
Säätyjen päätöksen mukaan on mai-
nitusta rahastosta jaettawa kaksi
3,000 markan kirjailijapalkintoa pa-
raimmista wuosina 1891–92——"–93
ilmestyiieisiä teoksista. Palkinnot
saa kuitenkin jakaa pieneinniiksikin,
jos seurat niin hywäkfi katsomat.
Ma;nittn waliokunta ehdotti nyt,
että palkinnot jos mahdollista julis-"
tettaisiin jo tammikuussa iv. 1804,
että palkintoja ei saisi jakaa pieneni-
piin" kuin 1,000 ink:n suuruisiin ja
että palkintotuomareja tulisi olemaan
5 marsmaista ja 2 marattiomaria
kummankin seuran puolesta. :siätstä
ehdotnksista keskusteltaessa tuli pu-
heeksi mitä sanalla "yhteisesti"
paätöksessä tarkoitettiin Ja yhdyt-
tiin siihen, että seurat woiwat antaa
molemmat palkinnot ruotsinkielisille
tai molemmat suomenkielisille kirjai-
lijoille. Katsottiin suotawaksi, että
seurat tästä tekisiwät lähemniän pää-
töksen. Mutta koska tämä asia ja
muutkin ehdotukset olimat sangen
tärkeitä, päätettiin lykätä päätös ensi
kokoukseen ja sillä mälin pitää seikkaa
koskewat asiakirjat esillä seuran kans-
liahuoneessa klo 1–3 wälillä päi-
mällä. ,
Seuran sääntöjen tarkastus, jota
prof:ien J. Forsnianin ja A. Geneyin
sekä kamreeri Liliuksen ja maist.
Rothstenin muodostama waliokunta
on käsitellyt, jätettiin toistaiseksi ja
päätettiin painattaa ivaliokunnan eh-
dotns, joka olisi pidettämä esillä seu-
ran kirjastossa ja kokouksissa, jotta
j-isenet woisiwat niistä ottaa selon.
Sihteeri ilmoitti että seuran toi-
mitnksia oli ilmestynyt maist. Pe-
tanderin tekemä "Esitys piispa Ee-
rikki Sorolaisen postillan kielestä””.
maist. Yrjö Wichmanniii "Tietoja
Wotjakkien mytologiiasta", seuran
aikakauskirjaa "Suatuea" 111 jakson
6 osa" ja Melan "Kaswioppia" 3
painosta. " "
Päätettiin sokealle runolaulajallc
Lattvajärmessä Miihkaili Perttuselle
lähettää, kuten etinenkin on ollut ta-
pana 100 mk. — P:ti.
—— Tiedonanto postihallitnksel-
ta. Koska walituksia, joissa ei ole
mitään tutkimuksen" pitämiseksi tar-
peellisia tarkempia ilmoituksia, aika
ajoin on sanomalehdissa myöhästy-
neestä postilähetysteii perille saapu-
misesta, ilman että asiasta on il-
moitettu joko Postihallituksetle tahi
jollekin postitoimistolle, saa Posti-
h.illitus täten, huom-"suttaa kirjeen-
ivaihtaivalle yleisölle ja erittäin sel-
laisten sanomalehti-tiei ojen antajille,
:ettei Postihallitus woi saattaa syyt-
teesen sen tapaisia" ilmoituksia, jollei
saa tietoja lähetysten osoitteesta".
lähtöpaikasta ajasta milloin owat
postiin pantu tahi "sieltä saatu sekä,
jos mahdollista, miipyiieitten lähe-
tysten kuoria. – Perille saapumat-
tomien yksinkertaisten lähetys-"
ten reklaameerausta ivarren on kai-
kissa postitoimistoissa saatawina kaa-
woja täytettäwikfi.
–— Stipendi kansakoulujen tar-"
kastajille. Senaatti on, koska ku-
kaan ei ollut hakeniit kansakoulujen
tarkastajille niäärättyä 2,000 ni:kan
!l:ii 6. — !093.
matkarahaa, päättäniit kansakouluo-
pettaja yliopp. H. :sippel bergille myöti-
iää 1,500 m:kaa hänen ollatseen
kolmen kuukauden ajan Ruotsissa ja
Tanskassa tai mnualla ulkomaalla
tutkimassa kansakouluoloja, tietää
tk. L.
– Knut Felix von Willelirand,.
Lääkiiitöhallitiikseii entinen w. t. yli-
tirehtööri todeltineii inaltiotieuwos
kuoli keskiunikkona saatuaan yöllä
tiistaita ivasten halmauksen – P:ti.
–– Yliopiston opettajain sno-
menkielen taito. Kysyniys anka-
rammista suomenkielen watiniuksista
opettajilta lääketieteellisessä ja filo-
soofisessa tiedekunnissa ei wielä-
kään ole lopullisesti ratkaistu Eh-
dotns oit nimittain tehty konsistoo-
rissa, että mustainen asetusehdotus
asiassa saisi semmoisen lisämäärä-
yksen, ettei asetus koske niitä haki-
joita yliopiston opettajaivirkoihin,
jotka ennen asetuksen ivoiniaanastu-
mista owat olleet yliopiston palwe-
luksessii. Wastaiseen suuntaan taa-
sen owat muutamat waatineet ninten-
omaista lisäystä siiheii suuiitaan,että
uudet waatiiiiiikset tulewat koskemaaii
kaikkia hakijoita yliopistoii opettaja-
mirkoihin, huolimatta siitä onko heillä
siinä ennestääu opettajawirka mai ei.
Wihdoin oii suuri wäheinmistö kai-
sonut jokaisen lisäyksen, olipa se
mihin suuntaan hywänsä, liikattai-
seksi. Koska on pyydetty mietintö-
aikaa, tulenee wasta jossakin seuraa-
massa kokouksessa unden äänestyksen
kantta päätettäwäksi, mikä on pidet-
tLiwä enenimistön niielipiteenä. —
q:ti
– Maksuton kylpyparannus
kansakoulun-opettajille. Senaa-
tin päätöksen mukaan, että Lomiisaii
ja :viaariauhaminan mesiparannus-
laitoksessa on iviidentoista wuoden
kuluessa, iiiinä aikoina, jolloin nämä
taitokset omat " kylpymieraita warten
awoinna, maksuton kylpyparannus ja
lääkärinhoito onannettama 18 ivarat-
tonialle henkilölle, muun muassa kan-
sakoulun-op ettajjlle ja opettajattarille,
kylpykausi luettuna kuudeksi wiikoksi
kullekin, on kouluylihallitus kehoitta-
niit niitä kansakoulun-opettajia ja
opettajattaria, jotka tahtowat tulla
osallisiksi mainittuun etuun tänä
wuonna, siitä ylihallituksessa ennen
maaliskuun loppua kirjallisesti hake-
maan, ilmoittamalla myöskin millä
alalla ja missä laitoksessa he halu-
amat ivapaasijaa. Sisäätt tulleet
anomukset lähetetään sittemmin siwii-
li-toimitusknnnan tutkittamaksi, ja
niille, jotka owat saaneet kysymyk-
sessä oleman edun, annetaan lääkin-
töhallituksen kautta siitä tieto. –
U. S.
—— Woinmiejäiu kak-ns. Ku-
ten olemme kertoneet, pidettiin moin-
wiejain kokous" Helsingissä wiime
tiistaina.
Yiaanwiljelyshallituksen ylitireht.
Grotenfelt amasi kokouksen, selittäen
sen tarkoituksen ja ilmoittaen muun
muassa että kauppaneuwos Knrtön
Waasasta oli sähköittänyt, että Me-
renkurkun yli woidaan kulkea jäitse,
joten" sitä " tietä ja uumajan –
Throndhjemin rataa woitaisiin kul-
jettaa woit sulaan satamaan.
Kaikki kokouksessa läsnä-olijat oli-
ioat yksimieliset siiitä, että jos pak-
kasta yhä kestää, erityisiin keinoihin
woinwientici marieii on riiiidyttäwä
ja hallitukseii iiiyötawatkutusta pyy-
dettämä.
Pietarin kautta kuljettamista pi-
tiwät useimmat warmimpana ja tekå
agronoomi E. Anderssin sitä warten
seikkaperäiscn ehdotuksen. Woinmal-
mistajain olisi nyt," niinkuin ennen-
kin lähettäminen kaiken woinsa Han-
kaon, jossa se niinkuin tähänkin asti
olisi luokiteltawa, lajiteltawa ja mer-
kittäwä ja, jos meriliike ei ole kes-
keytynyt, tietysti meritse lähetettämä
nlkomaille. Mutta" "jos "se ei olisi
mahdollista, toiinitettäisiin woi suu-"
renimissa määrissä rautateitse,"";;i"e-
turiin ja sieltä iilkomaillexluotetta-
man yksityisen asiamiehen wälityk-
tellä, kuitenkin siten että waltio an-;
taisi kauttakulku-asiamiehensä" "sen’käy-
tettäwäksi, joka sitä haluaa. Woin
kiiljettaniista marten" sHatigasta ."Pie-
""tariin ;olifirha"llitukselta pyydettämä
wapantusta kuljetitsiiraksiiista’t’ "- ’7"
Herra" Andcrsinin ehdotus :hy-
niäksyttiin yksimielisesti ja" lausui yli-" "
tirehtööri Grotenselt," että maanwil-’ "
jelnshallituksen siinä tapauksessa waan
on koettaminen saada hallitiista myön-
tiiniään woin ivapanta kuljetusta tai
kuljetusiiiaksujen alentamista matkal-
la Hangosta Pietariin. – ,U. S.—
"– Kanaasalan" kansanopisto
amuttiin jalleeu tämän kuun 7
päiwänä ja on sielläIåuyt 43" oppi-
lasta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
