Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
les-uuri lunnilai- 21 !:-a
liiii iiiimiitiis- jii
iiiiiiiiiiiiislieiiiiiiiii.
Kirj. Konr. Relander.
"Jos jotain unimersaalit
(kaikkeen pystymää) lääketä-
löytyy, niin kylmit wesi on
on fellaineii lääke.
Huseland.
Kaikkina aikoina owat ihmiset ha-
eskelleet ainetta, joka pystyisi kaikkia
tauteja parantamaan ja yleisössä,
walistuneessakin, on wielä täiiäkin
hetkenä sywään juurtunut se aate,
että tällainen uniwersaalilääke on
olemassa, sillä muuten olisi mahdo-
tonta käsittää niin sanottujen sala-
lääkkeiden suurta menekkiä.
Ios ei niniittäin otaksuisi, että
ihmiset luulewat kaikkeen pystywiä
lääkkeitä woitawan keksiä, niin olisi
kea ymmärtää, kuinka antaisiwat
pettää itseänsä kalliista hinnasta
ostamaan kaikenmoisia rohtosekoituk-
sia, joita sanomalehti-ilmoituksilla
jokikinen päiwä yleisölle tarjotaan
kelpaamina parantamaan jos jom-
moisiakin tauteja ja kipuja.
Yksi aine kumminkin löytyy, jota
jonkunmoisella oikeudella woi sanoa
unimersaalilääkkeekii, ja se aine on
kaikkialla luonnossa löytywä wesi,
maan ei sekään ole sellainen unimer-
saalilääke, joannoista yleisö niin ha-
lulla toiwoo.
Kukin tahtoisi tietysti päästätaii-
distaan, mutta harwa tahtoisi itse
panna rikkaa ristiin taudin kahleita
muiittaakseen" Kun waan on saanut
rohtopullon käsiinsä ja siitä muuta-
man lusikallisen sunhimsa, niin pitäisi
taudin heti paeta ja terweyden jälleen
palata, muuten ei rohdosta eikä
rohdottajasta muka ole mihinkään.
Wesi on unimersaalilääke, ei sel-
lainen, että se parantaisi, kun sitä
waan juo muutaman lusikallisen tahi
kun siinä jonkun kerran kastelee ja
hautoo ruumistaan, mutta sen awulla
woi nerokas ihminen useimmiten ja
wähitellen wahwistaa woimiaan ja
palauttaa termeytensä, kun hän nou-
dattaa tarkkoja käyttämissääntöjä ja
sen ohessa järjestää elämänsä ja ra-
wintonsa luonnon mukaiselle kan-
nalle.
Woidakseen nimittäin olla terweeiiä
"täytyy ihmisen weren pysyä tasai-
sesti noin 37 asteen länipöisenä.
Ruumiin länipö taas syntyy sula-
tun ja wereen imeytyneen rawinnon
ynnä elimien kutomoinkin hajoami-
sesta merisuonien hienoimmissa haa-
rukoissa Näissä hienoimmissa, niin
sanotuissa hiussuonissa, jättää weri
myös elimille ne aineet, joita ne tar-
witsewat kaswaakseen ja pysyäkseen
toimintakykyisinä, ja samoihin hius-
suoniin jättäwät elimet taas toimi-
tetun työn jätteitä, jotka ruumiille
wahingollisina myrkkyinä owat pois
kuletettawat. Tätä niisien poltto-
ja rakennusaineiden tuoinista elimiin
ja kelpaamattomien jätteiden kuletta-
mista pois ruumiista sanotaan ruu-
miin aineenwaihdoksi. Werisuonet
owat siis ne elimet, joiden wälityk-
sellä tämä aineenwaihto tapahtuu.
Jos joku elin taas sairastuu,pyr-
kii luonto parantamaan sitä siten,
että se kipeältä kohdalta weren awulla
huuhtoo pois wahingolliset ainekset
ja sijaan kulettaa rawinnosta muo-
dostetut uudis-rakennusaineet. Tässä
työssä werisuonet ja muut elimet taas
helposti woiwat uupua ja silloin tu-
lee meidäii sopiwilla keinoilla joutua
uupuneitten awuksi — siinä sairashoi-
don tehtäwä. Ennen kaikkea tulee
meidän siis pitää huolta siitä,ett’ei-
wät merisuonet ja ruumiin muut
elimet pääse weltostumaan ja heik-
koneniaan, sillä jota heikommat ne
owat, sitä huonommasti ne tekewät
tehtäwänsä ruumiin terweenä pitä-
miseksi ja sitä waikeampi on myöskin
auttaa niitä, jos ne toiminnassaan
alkawat uupua.
Peruskeino tähän tarkoitukseen on
juuri wesi, käytettynä ihon toimin-
nan ja ihosuonien, ja wälillisesti sy-
däinen, keuhkojen ja muitten elimien
woimistuttamiseksi ja karaisemiseksi"
Sitä paitsi on wesi sellainen aine,
jota monissa taudeissa yleisökin woi
käyttää ja jota yleisön tulisikin tot-
tua käyttämään, etenkin kuumetau-
dissa, muitten, useimmiten wahin-
gollisten kotirohdotustapojen sijaan.
Lisäksi on wesi aine, jota löytyy
kaikkialla ja jota antelias luoja tarjoo
ilmaiseksi köyhillekin samoin kuin il-
maa ja waloa
Tosin on meidän kansamme iki-
wanhoista ajoista saunoissaan oppi-
nut tuntemaan ja kokenut weden pa-
rantamaa ja wirkistäivää woimaa ja
warma on, että sauna on monessa
suhteessa ollut ja on yhä wieläkin
kansamme suojana tartteja wastaan
"ja toiwottawa on ett’ei kansamme
koskaan ole liiopuwa kylpeinisestä
saunassa, sillä se on mitä wirkistä-
win ja miellyttäwin kylpemismuoto,
etenkin jos löylyn jälkeen jäähdyt-
tää ruumistaan wiileässä ammekyl-
ioyssä tahi runsaalla wiileän weden
walelulla tai ryöpyllä.
Opittakooii kumminkin turmantu-
maan muihinkin weden käyttämis-
muotoihin, kylmiin hieromisiin ja en-
neii kaikkea jokapäiwäiseen uimiseen
kesällä tuhansissa järwissänime ja
joissamme"
ILIUI.
"ilomiina
]sorm-jj- Iinmtt- ]ja-stam-
ttmuujsjpyjttn.
0aprisi oli sotilaslakiehilotusta
käsitteleyassa yaltiopaiyajn yaljo-
kunnassa in. m. lausunut etta
tie !constantinopeliin kulkee tast-
eiles Berliinin Branilenbueror-
tista eika enaa Wienin kautta.
Sen "johilosta on nyt ollut hir-
roita kinasteluja ulkomaan leh-
ilissa-, niin etta ne riiteleyat huo-
maaraisuuäen yaatimisessa l’ami-
majutun kanssa. Oapriri on itse
yaittanyt ralheeksi " koko lauseen;
mutta toiset kiinnittayat rain ja
sita lujempaan saittarat hanen
niin lausuneen "ja tekorat siita
johtopaatoksiaan kolminaisliiton
pysyyaisyyilesta y. m., yielapä
pitayat sita- tuon pyhiin liiton
loukkaamisenakin.
"kyöyöen luojaans ]sku-!kor-
!ljus-,
linz-lannissa, piilettiin askettain
parlamentin jasonen llarilien joh-
ilolla. Teskustelussa tultiin sii-
hen paatokseen etta työ on kan-
sainralista laatua, kaikkien mai-
ilen köyhahstolle on yeljellinen
terrehilys lahotettais- ja lausut-
taya samalla toiyomus etta uiin
lukuisasti kujn suinkin tulisi "joka
maasta osanottajia 2iiriehissa ensi
kosana piilottausi-sn kansainsali-
seen työya,en kokoukseen.
"syntis-5
on nainti- pairina ollut ministeri-
pula. kaaministeri kiustata-keh-
mi on luopunut ja sijaan on ni-
mitetty li’akhri pasha"; "joka sa-
malla tulee sisaasjain johtajaksi.
hliinikaan oii llzrypti suanut un-
ilen raha-asiain ja oikeusministe-
rin. lililelliseksi on tullut Bont-
ros pasha ja "ja-!himaiseksi hiaa-
loum pasha. "’kimes”’ lausuu
uuilesta paaminjsterista, etta. han
on en juutilaisten parannusten
rastustaja ja etta hauet nimitet"
tiin yirkaansa eiles kysy-matta
I-InFlanniu asiamiehen mieltä.
8iteu on keiliiri tahtonut osot-
taa yieroransa BnJlamiin sekaa-ii-
nnsta maan asioihin, pitayatpa
eg-yptilaiset itse keiliiyinsa menet-
telya- taytena- yiholljsuuilen oso-
tuksena BnSlaUtia rastaan. ’ki-
mes kehottaa nuorta keiliiyia
"raaistamaan Ismail piislian koh-
taloa.
kamani-yrittii-
Iloinen syyttajä on huoman-
nut I’auamayhtiön "johtokuntaa
rastaan kayäyssa jutussa syyte-
tyt toilistetuiksi syyllisiksi "ja iaa-
tii heiäan tuomitsemistaan; nii-
ilen joukossa h’erilinanil Iies-
sepsin.
laipi:iniiita
– Tornator-os—akeyhtiiin johto-
kuntana tänä wuonna owat herrat
R. Wolfs, E. Wolsi, A. Ramsay ja
K. Kjellin, joista ensinmainittu toi-
meenpanemana johtajana.
"— Elojen hinnat maassamm-
mikuun 18 p:nä Puhtaat weh-
nät: Turiissa 27 in. 2(i p. —
Raskaat rukiit: Heinolassa
22 ni. 30 p., Hämeenlinnassa 23
in. 50 p., Kuopiossa 21 markkaa,
Lowiisassa 26 markkaa, Mikkelissä
22 m., Waasassa 24 m. 25 p, Po-
rissa 22 m. – p;, Salossa 24 mk"
Sawonlinnassa2 2iii. – p., Tam-
pereella "24 in. – Tawalliset
r ukiit: Heinolassa 23 m., Hä-
meenlinnassa 23 m. – p., Kuopios-
sa 20 ni. –— p., Lowiisassa 25 m.,
Mikkelissä 21 markkaa, Waasassa 22
m. 25 p., Porissa 21 m. Salossa 22
in. 50 p" Sawonlinnassa 21 m.—
Tampereella 22 ni 50 p., Turussa
23 ni. – Juomapanimo oh-
rat: Hämeenlinnassa 20 markkaa;
Kuopiossa 17 markkaa 60 penniä,
Lowiisassa 22 in. —— p., Mikkelissä
18 markkaa, Waasassa 16 markkaa,
Porissa 17 markkaa, Salossa 14 ni.
Sawonlinnassa 17 m. –– "p., Tam-
pereella 22 ni. — Tawalliset
ohrat: Hämeeiilinnassa 17 ni. 60
p. Kuopiossa 18 iii. 5(; p., Lowii-
sassa 21 m., Mikkelissä 17 mark-
kaa, Waasassa 14 markkaa, "lorissa
16 markkaa" Salossa 13 markkaa,
Sawonlinnassa 15 markkaa 60pen-
niä, Turussa 15 markkaa. — Sie-
m e n k a u r a a t: Hänieenliniiassa
13 m., Lowiisassa 15 markkaa, Mik-
kelissä 14 m., Waasassa 12 ni. 50
p., Porissa 14 m., Sawonlinnassa
16 markkaa. – Uloswietäwäksi
kelpaawat kaurat: Heino-
lassa 14 in. 50 Häineenlinnassa 12:
40 p., Kuopiossa 13 markkaa, Lo-
wiisassa 12 m., Mikkelissä 12 m.
— p, Waasassa 12 ni. 50 p. Po-
rissa 12 m., Porwoossa 12 — p.,
Salossa 12 in" –— p., Sawonlin-
nassa 13 ni. 80 p., Tampereella 12
m. 40 p., Turussa 13 markkaa –
Suonien ruisjauhot: Hei-
uolassa 24 ni. 50 p. Hämeenlinnassa
yin yaloisaan huoneesen, raan perayty"i kuitenkin pilkis"
täeu kauhistuksen huuilon.
llanen eilessaan laattialla makasi joku naisih-
minen nojissaan. lluiuka yahya hyyänsä hanen itse-
luottamuksensa olikin. tuusi hän kuitenkin sen korasti
liikuttayan mieltaan ja seisoi siinä melkein haluau-
tuneena. Samassa kuuli han koyasti poukutettayan
tlygeli-oyia porstuan puolelta.
)lainen yenyi rinnoillaan. kasyot kaantyneina
oikealle ja oikea kasi ojennettuna. juurikuin han olisi
tahtonut tarttua kiini johonkin. ]laulassa oli pienen-
lainen haara, josta yeri oli pulpunnut lattialle leyiten
ylt’ympärinsä kuollutta l’aatteet oliyat aiyan yeren
railassa. hiluutama yaatenaula oli katkaistu "ja siinä
riippnyat naamiopuyut oliyat hajoiteltu ympäri laat-
tiata. hlurhatun alla oli muutama noita pukuja.
Vorison tointui eusimmäisesta kauhustaan ja
" kumartui katselemaan kuolleen kassoja. hiainen naytti
kahilenkymmenen kuutien tai seitsemiin yuoileu yan-
halta. ITasyot oliyat hysin mielyttäyat "ja noitiinpa
hanta sanoa kauniiksikin. "
)luori miehemme heitti nyt pikaisen silmäyksen
ympäri huonetta. 0ikealla kamiinin eile-sa oli pitka,
pyöreä pöyta, joka oli natustettu laatikoilla. köyta
ole peitetty liinalla. kitkin huoneen seinia oli kaap-
pija ja yaatenauloja, joissa riippui lukuisti naamio-
pukuja. lkkunoitten ja orien eilessa riippuiyat pak-
su, tummat yerhot. l’asemmalla huomasi han ai-
uotastaan pienen, pyörean pöyään. jolla oli sormus ja
yanha" soikea meilaljonzi hienossa kultakotelossa.
!koneentapaisesti kuroitti han kateusä ottaaksen
nuo esineet. )le sairat hauet h
hleilaljouFissa oli hanen isansa yalokuyajoka oli
otettu lahemmäs kaksikymmentä nuotta ennen kuole—
maansa. llan tuskin roi uskoa simiäan. lili, han ei
idet-tiari!
!7;
7iimein tarkasti han sormusta. 8enkiu tuusi
han. ]sinnen lapsuuilessaan oli han nahuyt sita joka
paina isansa sormessa.
’kietamatta mita teki, pisti han sormuksen "ja
meilaljongin taskuunsa.
lltehisessa lisaantyi rahina "joka silmaurapays.
.loukosta kuului mahtaya sani.
— hle emme yoi saarla oyea auki, kuului
jonkuu sani.
8iis me murtautlumme sisaan!
voi-ison nousi ylös ayaamaau onea. Samassa
"älysi han pienen paperilapun kuolleen oikeassa kä-
äessa. l’astustamaton halu pakoitti hauet ayaamaan
katien ja ottamaan lapun. ITun han sitte riensi anaa-
maan klygeli-oyea "ja oli juuri yetamassa yerhou syr-
jaan, huomasi han myös etaan suuremman paperi-
leyyn lattialla, "ja pisti senkin taskuunsa.
I(un hän oli saanut sormuksen "sa meilaljongin
piiloonsa, aisasi han oyen. I(aksi poliisikonstaapelia
astiii sisaan.
hijas tayallisessa puyiissa oleya mies tunkeutui
poliisien yälistä esiin ja heitti silmayksen ympäri
huonetta" ]luu han hayaitsi ruumiin. kaantyi han
oyeenpain ja huuilahti:
– 8ulkekaa oyet!
eika menna ulos!
Uyt lähestyi han kuollutta "ja katseli hauta
tarkkaan. !siimoin kysyi han boi-isoniitu-
— Uitö. ’1’e olette taalla tehneet?
– !cuka ’ke olette, kysyi borisov.
– I’oliisiyirkamies. l’astatkaa kysymykseeni!
– lilius, kiiruhilin tanne takatieta, kun muut
meniyat kiulun puolelta.
I’oliisimies" "joka aikoinaan oli hynin tunnettu
salapoliisi, katsoi tai-arasti l)o1-isoujin. mutta tarna
kesiii yakayana hanen silmäyksessä.
kli kukaan saa tulla sisaan,
—" Luotetuille ostajille myönne-
. Poniestarin talon kiivijalassa.
24 in. 50 p, .Kuopiossa 21 mark-
kaa, Lowiisassa 27 markkaa, Mikke-
lissä 22 m., Waasassa 10 in. 75 p.,
Porissa 23–22 m., Porivoossa 2".)
ni. 50 p., Salossii 23 iii. 51) p.,
Sawonlinnassa 23 m., Turussa 24
markkaa.
Kaikki hinnat oivat ilmoitetut 100
kilograminilta.
Snomen woin noteerauksia
Englannissa ja Skott-
lannissa.
L o iit o o s ta herrojen Coei) ja
K:niu kautta noterataaii tammik. 17
p:nä:
Walittu Suoiiieii iiieijeriwoi 116
shillingiä ngt:ltä.
Hieno——hymä Suonien iueijeriwoi
104——108 shillingiä C-wgt:ltä.
Markkinain suunta ei ole ilmoi-
tettu.
Neivcastle on Tynestä
Herrojen Clephaus tii Wiencken kaut- "
ta noteerataan tammik. 18 p.:
Ensiarwoinen Suoiiicn meijeriwoi
112—120 shillingiä Civt:ltä.
Toisariooinen Suoiiien meijeriwoi
80—100 shillinkiä th:ltä
Markkinain suunta hiljainen.
Glasgowista herrojen Bell
Sons jä K:nin kautta ei tammikuun
17 p:nä noteerata mitään Suomen
woita.
Manchesterista herrojen
Dowdall Brothcrs’iii kautta notee-
rataan taminik. 17 p:nä:
Suomeii meijeriwoi 95–1 15 shil-
liiikiä ngt:ltä.
Markkinain suunta osoittaa, ensi
luokan tawaran menetkin olewan hy-
wän, huonompaa on waikea sijoittaa.
— Markkinat Kuopiosia eiwät
ollet niin suuret kuin wiime talwena,
",kert. U. Sawo. Jhmisiä oiiwähein-
niän ja tawaraa on wähciiiinän.
Aukara pakkancii pakotti niitä jää-
niään kotiinsii, joilla ei ole erikoista
asiaa markkinaan, ivaan tulewat niitä
wain katsomaan. Sen tähden toriuii
liikkuikin hywin wähä tyhjäntoimit-
tajia, ne oivat asialla niitkä fiellä
owat. Rahaa tuntuu oleman mci-
käläisillä ivahä.
Hewoskauppa on ollut melkoista
ja hywänpuoleisia hintojo on mak-
settu hywistä hcwosista. Parem-
mista suomal. hewosista on maksettu
500–600 mk" jopa 700–800 nukiii,
huonommista 200–300 mk. Os-
tasat owat etupääsfä wenäifiä
Hewosia on paljo henkimakuutettu.
kut-tanina
300
hehtolitraa hymää, itäwää ruista,
myydään julkisella wapaehtoisella
huutokaupalla torstaina t. k. 26
päiwänä k:lo 10 a. p. Korkea-
kosken kauppapuodissa.
tään kahden kuukauden maksu-
aika, muuten waaditaan rahat
hautokauppatilaisuudessa.
Kymi, Karhiila 14 p. tammi-
kuuta 1893.
Olos Läng.
Mllllinällll.
Potattia, Muikkuja, Lohta Silliä
useampaa laatua, Eitainer juus-
toa, Sawustettua makkaraa, Punssia,
Wiiniä, Haminan olutta y. m. ruo-
katawaroita. "
kitattiin iiliin
Yksi taitawa ja raitis
1 ; ,
Raannsahuri
saa heti paikan Terwasaareii bönryfahalla.
Lähettäköön todistukset entisestä palwelus-
paikastaaii allekirjoittaiieelle. "
. "Aladin,
Haminassa. "
lH- S 2—4)
"k:- k. —— lni-
siittiin-iiii"
lameri iii "satelliitin
l !niili-"sen talossa.
kilikili;
yes-siukinen kynttiläjatka töydin suen
joulua kadulta. Omistaja periköön
ilmoituksen maksamalla
"voi-"iestori- kivijalasta.
:tii-iittiini,
" Eliiin-tantia parantaa al-
lekirjoittanut, joka tawataan asun-
riossaan työmies Wiren in talossa.
K. Ierusteöin.
Kotka.
Yleisölle.
sliostimerkkijä on myytäwänä
leipuri A. Wasiljesfilla sekä mat-
kustawaisia warten posteljoonilla
wähää ennen junan lähtöä
A.D iiud
!liimi-i tilauksia"
i—astaanotetaa;n ja yksityisnume"
rojta myääaan, paitsi lehilen kout-
toorissa. myöskin seuraan-issa pai-
koissa:
]sntl-assa:
!cn-appius ’1". Icomosen pnoilissa.
„ ?. airaksisen
" I. knustisen
" h’. konttilan "
" ?. Wasiljeklin
" Sanellin
" "1. I’öyryui
’I’yolaisteu yhtiön puoilissa seka
kostit-tiinussa n:o 9 ITotkan–;
liemolan railalla.
!loulus-atelja -
Kiuipp. listii-kinan.
; ]laljassa-
Iöraitija liktori llenn.
]liet-sen sahalla:
llassööri .4(l. brunila.
sunilassa:
’I’yöiisohtaja .4. el. Sutineii.
Sahanhoitasa ?. I’irhonen.
]catluu-13:n;
ott-irat tilauksia rastaan
Kaiipanhoitaja 7. ’kuun-inen.
(lilyäpi myöskin yksityisnum.)
0petta;sa llelenius ja —
Fahkurimestari koisoneii.
llelllössö:
0pettaja el. I’elkouen.
llyrbeaüosbelln:
Taupanhoitaja 13;. einosiin.
lTanttori kihlainen "ja
I-ejpurj klein.
’kauas-tilassa:
Iansak. opettaja hl. liloisio "ja
.lcaupanhoitaja Ilejkkila.
sutelassa:
llannyil,jelija 8. alasuutari.
" Iksityisnnmeroita myöclaän
— myoskin Icouonan asemalla.
8itapaitsi ottayat maaseuilulla
tilauksia leinien lukuisat asia-
miehet.
I’alorakiiutus-0sakeyhtiö ;
!’lltlllltll
yakiiiittaa eilullisimmilla ehäoilla
kiinteata "ja irtainta omaisuutta kan"
pungeissa ja maaseuiluilla. "
lhtiän asiamiehet llotkassa:
lij. kiat-. l. kimi-.
E
K o t ka s s a,
Kymin kirjapainossa, 1893.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
