Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
uuiiiiiiin lammiini-i
— Tnllilaitoö. .ilauslistikfi tul-
lihallitukseen on nimituomari Hj.
Tauielauder itimitetty ja apukamree-
riksi kaitiarikirjuri W. Sundström.
— Waalit kirkolliskokoukseen.
Maailikkoedusmieheksi kirkolliskokouk-
seen on .tiuopion rowastikunnasta
waiittu asessori C. A. Maluiberg 9
ääuellä. — U. S.
– Wnoksen alajuoksu. .siati-
salmen kaupuiiginwaltuusmiehet oivat
pyytäneet, että Wuoksi Tiuriii kos-
kelta alkaeii Käkisalineti kaupunkiin
asti perkattaisiiii m.iltion kustannuk-
sella. "
– Hollolan kirkko yritti pala-
maan toissa suutiuntaiiia wähäii
jälkeen jumalan palweluksen. Tuli
pääsi irti katon rajassa uutiin pii-
pusta, kun sitä oli pakkasentakia
kowasti kuunietinettii. .iloitulla pon-
nistuksilla saatiin naara kuiteitkin
ehkäistykii. .nirkko oli makuuttama-
ton.
; Siiitä taasen yksi niuistuttis kiitt-
nille kirkon makuuttamisen tarpeelli-
sundesta
– nutta kirjallisuutta. Ota-
wan kustaiitiukseila on ilmestynyt:
„Sylwi””, näytelinä neljässä
näytöksessä, kirj oittanut M i nii a
Canth. 215 simua, hinta 2 iiik.
75 t-:uiä;
— Waltunsmiehistöt. "viikke-
iin waltuusniiesteti puheenjohtajaksi
walittiin wiime keskiwiikkona rehtori
M. 0;. Hackzeil ja !varapuheenjohta-
jaksi tuomari 79". V. Hjeimmau, tie-
tää Mitk.
—–– Syyttöniästi toangittuina
wähää ivaille 4 kuukalitta oli kolme
saamalaista, kotoisin Lawansaaresta,
nimittain kippari Risto Siiursoho,
sekä matruusit .Kalle Suoinaiaiiten
ja Jaakko Talsi. Eräs wenäläiiten
kippari oli ilmiantanut heidäii wa-
rastaueeu häneltä kaksisataa syltä
laiwaköyttä ja auipärin. Poliisitar-
koskuksessa löydettiin rilkinäiuen äm-
päri ja köydenpätkä suomalaisesta
jaalasta, joka seisoi wenäläisen riu-
ualla. "
Toiseita päiwänä tätä taitimikuuta
tuli ilmi, että mainituista tamaroista
ei ollutkaan wenäläisestä jaalasta ka-
donnut muita kuiu rikkinäinen äitt-
päri, joka luultawasti oli sintie yöl-
lä tahallisesti toimitettu" Tämän
aiheettoman syytökseii kauöta, joka oli
saanut alkunsa pietiestä kiuasta, sai-
wat suomalaiset merimiehet, joilla ei
ollut passia mukanaan, kulkea poliisi-
kammarista toiseen, mankilasta wau-
kilaan, ja kuti heillä ei ollut tuttuja
täällä eikä edes Suomen passitoimis-
tossakaau tunnettu heitä, lähetettiiii
miehet Wiipuriin, jossa he miiun
muassa saiwat käydä kolerasaunassa
ja muutenkin pidettiin heitä komissa
raudoissa kuten suuriakin pahaiiteki-
jöitä. Saawuttuaaii Wiipuriiii sai-
mat he wieläkiii toista kuukautta
odottaa asian esiin ottamista, kun
todistajat oliwat purjehtineet latinoil-
laan pois, ja kuulusteltiin kotiseu-
duillaaii. - Eikä auttanut asian kiiruh-
tamista sekään, että !vangittujen su-
kulaiset aliinat pyytäneet Suomen
ministerimaltinsihteerin toimeenpidet-
tä asiassä. Oikeudeii piti saada teh-
dä tehtäwänsä. Wassa 2""14 päi-
wänä tattiinikuuta otti Pietariiu 24
piiriii rauhantuomari asian tutkitta-
maksi ja julisti syytetyt kaikesta etes-
mastauksesta wapaiksi. Syytetyt ai-
komat nostaa jutun ilmiantajaa was-
taan, kert. Wiip. S.
Puolustajana oikeudessa esiintyi
asian ajaja "
:4. Kurikka.
— skansiin-pisto n:o 11 oit il-
mestynyt. Sisällys: Puhe — .nau-
sanlauluistainme. —– Tuiewaisuudeu
maanwiljelys. —— liusi mulistus ja
walistanut despotismi. —" Matkailija
kirjallisuutta. – Kotimaan kuulu-
misia. —– Kiiwia: Voltaire, — :lions-
seaun maatalo :ilkont-moreiieyssä. –
Rousseaun hauta Ermenonvilles. —
!ikku Triauoii.
Mikä on sydän?
1:ksi. Loimoawa liesi, jouka tulta
yhä pitää woimassa hywyyden, ja-
louden ja kauneuden tunto.
2:ksi Uros, joka ivitotäa mertansa
monesta haawasta, jotka eiwät ole
kyiliksi sywiä, tuottamaan kuoleutua,
mutta jotka lewittäwät kalmaii kyl-
niyyttä ympärillensä.
Mikä on tahto?
1:ksi Satu-uroon miekka, joka hak-
kaa wuoret! ja wihollisjotikkojen lä-
witse, ja joka ulottuu maailman ää-
riin"
2:ksi Narri, jolle ei kokemuksen ole
onnistunut opettaa nöyryyttä, taikka
tunnoton ase, joka riemuitsee weri-
sistä uhreistaan.
25 miii.
öotlian sanomat
tuntumat saatteen hywin huonontais-
tyksen "tlyuiistä."
sessii tiittiicrossaaii ne pahasti paa-
pattaivat ".ilymin" pahuutta, eiwätkä
usko mitään parannuksen mahdolli-
suuttakaan. Wirkajeljemnie ; epailee
myöskin että Kynii kaiken muun il-
keyteiisä ohessa ei ole rehellinen,
ettei se mahdollisesti pysy suoraan
astassa —— ja itse kuitenkin aiwan
aluiipitäiu poikkeaa asiasta. Kuii
näet oit kysymys .llotkan Sanomain
katinasta, uiin luikerretaan simu koko
asian ja sysätäan toimittajan pers-
sooiia esilie, waikka tiie jo 5:ssä
n:ssantiite siioraait lausuimme, ettemme
puhu toimittajan persoonasta, waan
siitä, tninkälaiseiia tk. S:at oivat jul-
siiiidessa esiintyneet etinen sekä nykyi-
sen toimittajan aikana. Koska lehti
ei ota tarkoitustamme tajutakseeii,
koetamme sille wielä sen selittää.
Me taitoltamme: Kotkan Saiioitiat
owat wiikinkiiehti, ne owat esiintyneet
samallaiseen farisealaiseen waippaan
werhottiiitia, jouttiloista "Päiwän
lintiset" aikanaan käyttiivät ja ny-
kyisin "Tattipereeit Untiset”” ja "Tti-
riiiilehti" Syy tähän oit sysissä ja
sepässä, isännissä ja toimittajassa.
Ellei se ole" sepässä, (jonka kernaasti
uskomme, kun sitä itiin hartaasti
ivakuutetaanj, oti se sitteti sysissä, se
on lehdeii ruotsikko-isännissä.
.tiun .teottaa Sauotitat owat ivas-
tattaiiiatsemuie asettaneet ueljä lujaa
kysyinystä, eninte tarwitse edellä ole-
waa käydä erikseen todistamaan,
teemme sen yksissä wastauksissa.
Suoria ja asiallisia wastauksia olette
waatiiieet, tässä ne saatte. Puhumme
lehdistä.
Kysytte:
"nosta ".Kottan Sanomain" ja )lotkahta-
detin"uykyinen toimittaja on esiintynyt "tu-
lipunaisen wiikinkiläisyyden puolustajana ?””
K S:t eiwät ole tarwinueet
nykyisen toimittajansa aikaiia tais-
tella ruotsalaisuuden eduksi kaupun-
gissa, sillä tällä puolueella ou jo eitti-
seltääii ehdoton ylimalta täällä. Teh-
täiväiiä oit ollut maan olla ääneti
ruotsalaisten yrityksistä. —– "Kotka-
bladett" pitää kyllä siitä huolen,
että ruotsikkopuolue on walmeilla.
Taistella setikääu ei oletarwinnut,sillä
-kiin ei ole ollut wastiistajaa. — Ei siis
ole siiyiiä urostekojen tapahtumatto-
iiiuuteeit muu kuin aiheitteit puute.
Jatkatte sitten:
".Koska "Kotkabladet” nykyisen toimit-
tajan aikana on walwonut ruotsalaisuuden
etusa?””
T’äliän wastaamme: Kotkabladet on
luoniiollisesti walivoniit ruosikkopuo-
lueeii etuja, sillä se on puoluetta
koossa pitänyt, ioaikkei seit, kuten jo
mainitsiiume, ole !vastustajain puut-
teessa tarioinuut taistella piiolueen
puolesta. Tmttuu muutoin nauret-
taivalta, että riistätte lehti-pahal-
tamme kaiken merkityksen, sillä mitäpä
sillä iunuta nterkitystä olisi. Jos to-
della olette sitä mieltä, ettei Kotka-
ladetilla mitään nierkitystä ole, niin
lakkauttakaa se, sillä onhan niitä pa-
rempiakiit reikiä rahoille kuin tuhlata
tarkoituksettomiin yrityksiin, warsinkin
näin nälkäwuonna.
Tulee sitten kolmas kysymyksenne:
"Ia koska owat "tiotkan Sanamak" uy-
kyiseii toimittajansa aikana ollut ääneti kuin
muuri, puolustaakseen wiikinkiläisyyttä?"
Seii ne owat tehneet joka kerrau,
kun ou ollut kysymys puolueasioista.
.itiin lehti ei ole ivirittänyt lukijois-
saan, siioiiieiikielisessä yleisössä, halua
yhteisten asiain harrastukseen, waati
olliit ääneti, oit ruotsinmielinen ipä-
heiniitistö saatiiit omiti pain yhtei-
ststä asioista päättää. Leiiti on siis
suojellut ruotsikkojen etuja. Mitä
mirkkoimat tiotkan Sauomat wiime
syksynäkiti waltuusmieswaalin joli-
dosta? Lausuiwatko ne mitään wero-
äyriperustelina-asiassa? Tähän tie-
tää jokainen mastata: Ei mitään –
Tulee sitteit wihdoin wiimeinen
kysymyksenne:
"tloska "oiottaa Sanomat”” ja "notkahta-
det’" owat nykyiset! toimittajansa aikana
osoittautuneet erimielisiksi keskenäänö;
Kysymyksessä olewassä""—"p"ätkässä
eniiite puhuneet ykststään nykyisen
toimittajan ajalta. Emiue todella
tiedäkään sellaista hänen aikanaan
tapahtuneen. Eiinen sellaistakin on
sattunut.
Tässä nyt olemme "suoraan ja
asiallisesti" wastanneet Kotkan Sa-
nomaiii kysymyksiin. Ja kun me
olemme tämän tehneet, toiwomme
K S:n myöskin autaman meille was-
tauksen ainoastaan yhteen kysymyk-
seen. Se olisi:
Milloin oivat Kotkan Sauomat
esiintyneet suomenmielisten ja kansan-
waltaisteii aatteitten edistäjinä, kuten
Wiiine lauantai-"
!(71711
ll:ii ?. —–– !893.
tilausilinoituksessanne lupaatte, ja et-
tekö koskaan ole iaiminlyöiiyt itäit-
ten etujen walwomista?
Kuii tähän wastaatte,niiii ivastatkaa
ainoastaan nykyisen toim.ttajan ajal-
ta, sillä tehäii tahdotte ainoastaan
siltä ajalta puhua.
Kymin toimituksekle.
ilutiseniie johdosta "Aitoja kai-
wataan" pyydän huomauttaa, että
asia on jo pitemntän aiFaa ollut oi-
keuden käsiteltäwänä, sentähden olisi
ollut suotawa aittaa asian olla ylei-
söön ioaikuttamatta siksi kuin oikeus
lopllisen päätökseii antaa"
S. Gertsch.
unikutini-
kliilli lilliksi liis-
iitat,
Eräässä raivintolas-sa istui kerran
pari juonta-satikaria olntlasin ääressä.
Heidäu wälillääu syntyi seuraawa
keskustelu:
Pekka: Joko olet kuiitka wanha?
Matti: 45 wuotta; eutä sinä?
Pekka: 40 wuotta. Mutta niitä
warteti sitä kysyt?
Matti: Mitä marten sinä sitten
sitä kysyt: —
Pekka: Noin ioaaii ilman aiko-
jani, mutta sallithau jatkaa kysy-
mystäiii?
. Matti: Tee wain uiin.
Pekka: Noh hywä! Milloinka
maistoit ensiminäiseu lasillisen?
Matti: 20 :vuotiaana ja siitä pi-
täin olen sitä nauttinut joka päiwä.
Pekka: Lasillisen waan päiwässä?
Matti: Ei, mutta pullon päi-
wässä.
Pekka:
Matti:
Ainoastaan pullon?
Noh, wäliin eneminänkin.
Pekka: Olkooit menneeksi, pullo
päiwässä, siis wuodessa 365 pulloa.
Nyt olet 45 ivuotias, ensikerran ryyp-
päsit 20 wuotiaana. Siis olet tähäit
päimään saakka nauttinut 25 kertaa
365 se on 9,125 yulloa eli 365 ko-
ria olutta. Pullollinen maksaa 25
penniä; — .raivintoloissa 30, mutta
laskekaamme huokeimman laskun mii-
kaatt, pullo 25 pennia. Siis 9,125
pulloa on maksanut sinulle 9,125
kertaa 25 se tahtoo sauoa, 2,281
utk. 25 p:niä. Mitäs nyt sanot we-
liseui?
Matt: Minä sanon saakuri.
Pekka: Etkö mitään mnuta.
Matti: Mitäpä siihen muuta olisi
sanomistakaan.
Pekka: Ethän ajattele, että hywä
olisi kun olisi parikin tuhatta tas-
kussa.
Matti: Niin, hynähän se olisi,
mutta eipä ne taida ajattelemalla sinne
taskuuii tulla.
Pekka: Miksikäs ei. Kuulehan,
minulla oii tiiuitta iiiielessä. Heret-
käämiiie juomasta ja pankaamnte se
25 penttinen jouka nte uhraamme
olueen, pankaamme se säästöön.
Matti: Mitäpä tuosta enään
säästäniään wanhoilla päiwillä
Pekka: Elähän huoli, woipihan
olla mahdollista, että sinä wielä elät
wuoden, kenties useammankin 25 ker-
taa 3t35 se on — iouodessa saat it-
sellesi säästetyksi 91 ink. 25 p:niä
Tuolla rahalla saat itsellesi esim.
uuden kunnolliseii pitwun.
"Matti: Niin, se peijakas onkiu.
Siis olen joka wiiosi olueen menet-
täuyt wähintäin 91 mk. 25 p. eli
toisin sanoen olen wuosittain juonut
waatteet päältäiii.
Pekka: Niin niin, aiwan niin.
Emiiieköhän me siis . . . niiu, no
tiedäthän" mitä tarkoitan. "
Piatti: Tiedän hywinkin ja sii-
hen suostun wallaii kernaasti ja pa-
remmaksi wakuiideksi tehkäämme kes-
kenäniine sellainen niääräys, että se
joka rikkoo lupauksensa hän ntaksa-
koon toiselle sakkoa 25 penniä jokai-
sesta lupauksesta. Eikö niin?
Pekka: Samaa taidan juuri mi-
näkin sanoa. Tebkäämme itiin.
Rawintolan hoitaja astui wieres-
sestä kammarista juuri samalla kuiu
miehet aikoiwat lähteä. Kunimas-
tellen kysyi hän, ettekö juo pulloa
tyhjäksi. Mutta Matti ivastasi:
Eiiime. Olemme jo tutkineet olut-
tilastoa tarpeeksi. Hywästi.””
Sysi.
— Jtnpien klubi oit Wienissä
perustettu ioastakohdaksi tuossa iloi-
sessa kaupuiigissa äskettäiu peruste-
tulle poikamiesten klubille. Atvaus-
kokous oli hywin wilkas, kun kaikki
naiset pnhuiwat yhtaikaa, Merkil-
listä oli, että niin lukuisassa nais-
ten kokouksessa kerrassaan puuttui
kelloa Senpätähden olikin hywin
waikeata sada aikaan rauhaa, Klu-
bin tarkoituksesta ei tahdottu päästä
yksimielisiksi. Wihdoin tultiin kui-
tenkin siihen päätökseen, että sen tär-
keimpänä tarkoitusperänä tulisi olla
— onnellisten awioliittojeu rakenta-
minen! Sitte asetettiin komitea,
jonka tulisi toimia tämän kauniin
yhteiskunnallisen asian ediiksi.
— Rättiläiuen aja karauttaa her-
raskartanon pihalle ja otettuaan re’estään
sawiruukkupinkon kainaloon a, menee suoraa
päätä suurista rapuista —åsääit. Etuhuo-
neeseii tultuaan näkee hän alin peräseinällä
olemasta peilistä toisen ruukunkauppiaan,
(oman kuwaisensa, jota ei kuitenkaan tuuna;
omathan kaikki wenäläiset melkein samannä-
köisiäs.
"tia onha tiell’ mei’ puol poikii”” tuumii
hän waan ja pyörähtää saniaa tietä takai-
sin re’elleen. "Ajamma tiist toisee taloo,
ennenkuin toinen ennättäi sinite".
18
ei millaan tasalla olisi yoinui liiipia ylos talialista lienen"
iraan iinomaamatt-a. Sitapaitai oli lian mailisia iroiro ajan
palteliat lierra Uottieinan"in icaiisöa jostain asiasta,
jolta erittain soti isanaan duomiota. icun raulia berta,
jalia oli liänan joi:apäiyäjnen yieraanSa, kanallisesti ei
puliellui; lienenlcään itarissa.
llysymylraeon, joöico jolin mun Siaälia olloisia olisi
roinat; menna liialtansa äsirenmainituila kaualla, isastasi
lreilarimeotari, etta 86 kosin yoi olla maliiioiiiSt-a, matta
kuitanlrin yäliomman usicottayaa. Saiissa oi ollut
niin paijon naitaa ett’ei lian olisi yoinut: nälitia.
I,opuliSi irySyi lian. joJlro baiiri:i "joraat nyt oliyat-
:55115 711155115.
– lili, joicii niiata punttiin, nastasija-’inka !lan
kuli "jokonlrin aii:aiaeen ja istui jaatien lionjai:iria
Seiii-yiiaen. mialta lian yoi antaa poissaoleyasta
niet-aasta, oli, eikä lianella oli oliut ruuniset; liiulraet
ja samanyärisei; yiilraei" solia eki-’ei lian ollnt erittain
pii-ira.
— ’kabtuisinpa mielell-"tai saaiia seisan taata asiasta,
mutisi kapteeni.
IIan laitatti ersan l:aslrylaisiskaan
voi-isoaja learissa poliisimies-asemaan" joasamuoii mies
Iai aniaa alamaisia salli’-ylioja itsens’-asa "ja illan i:a-
palit-amista.
Saiisalaiata saunottiin myös ]touot-aapelin pitaa
siimalla, niin pian irnin oli jattanyt; polii3i—aseman.
Sitt-ie lopetti iraptueni irorrolesen tarlraötelun,
icaaiii konstaapelin yardioiiia Sitä "ja poistui ylitien
siniiljpul:uisen mielien iranaan.
—- kimmo ola yieia paljon saaneet sallioa, pulieii
lian lialle.
lluomanaamnna täytyy availisi i:oekoila
otsia i:äsiin rony-ia, joita on ynoiirannai; leet-roitoon, ja
liankieia seita, irulta maritatta tytto on.
yoin taijota ’keille
Jon työn
– Sitte on parasta, että iraannyn sen asia-
mielien puoleen, jolta lrantaa irot-itsarin yuoiiran.
karmittaisi ieiiitig.
Kotoiuen tarina.
(Jatkoa wiime titoon.
Näin jupisten pormestari astui
tawallista pönäkämmin ja painoi
saumaansa entistä rotewammiii" Jo
etäältä wäistyiwät hänen tieltänsä
ajurit. Hän näki kuinka wäkeä meni
teatteriin ja tuli teatterista. Toiset
hymyiliwät, toiset näyttiwät olewan
ähmissään. Tuossa kohtasi hän jo
meuomatkalla poliisimestarinkiu. Ar-
moisat wanhukset, oikeus ja järjestys,
tapasiwat siinä toistaan Häinillään
tähysteliwät he aluksi toisiansa.
Sitteu alkoi näiden ikäweljien mä-
lillä jotenkin epäweljellinen jupina
ja kinastus, jota kesti teatterille asti.
Kuntpikiu syytti toistansa, mutta
kumpikin pesi puolensa puhtaaksi.
Pormestari wakuutti nostamansa asi-
asta kanteen ja poliisimestari sanoi
opettamansa asianomaiset tietämään
huutia. Lopulta yhtyiwät he syyt-
tämään koko wallattomuudesta teat-
terin wahtimestaria. Häuellähän oli
teatterin §awaimet
Se junkkari! murisi poliisi-
mes ari, ramistaen sapelia wyöllään.
Samalla riipasi pormestari teat-
terin owea, mutta – se "oli lukossa.
Heti ilmestyi kuwehuoneesta wahti-
mestari.
– Aprilliä! jos saan luwan ar-
wata, huudahti hän, kumartaen nöy-
rästi. Mutta hän ei tohtinut esiwal-
lalle nauraa.
— Aprilliä! äännähti myöskin yht’-
aikaa oikeus sekä järjestys ja kanipi-
kin painoi käuimenensä otsaan. Sit-
ten kääntyiwät he tyytymättömällä
murinalla kotiinsa.
—– Sellaisia oikalta ja piikkejä sikiää
painowapandesta – arweliwat wan-
hukset. – Oikeus ja järjestys pide-
tään narrina; petos ja waihe wallan
saa. Jos moisi lukita sanomalehtien
suut yhtähywin kuin raajarikkoisen
teatterin owet!
Mutta sitteu he inuistimat, ettei
painowapantta maassamme wielä oi-
keastaan ollutkaan.
— Niin, woipihan sentään olla
tywä, että wuodessa on yksi walheit-
hen juhla: Ihmiset woiwat purkaa
silloin tuon pahan sisästänsä ja elää
sitten kaiken wuotta rehellisesti.
Näillä puhein he erotessaan toisiaan
lohduttiwat.
Mutta siitä päiwästä menetti por-
mestari kaiken uskonsa kaupungin
insinööriin. Mikst ei teatterin katto
ollutkaan pudonnut alas, waikka sitä
jo wiisi wuotta sitteu ennustettiin?
Jos se olisi tapahtunnt taikka jos
teatteri olisi pysynyt eutisellään, wa-
paana käytänuölle, ei olisi nyt kel-
lääu tilaisuutta sanoa, että pormes-
tari juoksi aprilliä Sellaista tapah-
tuu, kun insinöörit pyrkiwät pro-
feetoiksi!
Tapahtui sitteu, että insinöörl
taas, kun hänelle osui hymää aikaa,
teki uuden esityksen kaupungin halli-
tukselle. Kuten tuhansien järwien
maassa sopii, tunkeusi kaupungin kes-
kustaan nseita lahden poukamia, joita
insinöörin taiteelliiien silmä suosit-
teli. Mutta muosi wuodelta alkoi-
wat ne mannertua ja näytti kuin
olisiwat ne toiwoneet syliiusä nos-
tettawan jonkuu kauniin kartanon,
mariinkin kun erääii lahden pohjukka
aiwan siwnsi katua. Tältä kannalta
käsittelikin pormestari asiata. Mutta
insinööri esitteli, että marsinkin tuo
eräs lahti, niin nimitetty Kultapohja,
kaupungin kaunisteeksi sywennettäi-
siiit. Siitä olisi muka käytännöllis-
täkin hyötyä – tämä puoli esityk-
sestä wetikin enemmin huomiota kuiu
kauneus-oppi – koska siten autettaisiin
kalaweuheet symemmälle kaupungin
keskeen sekä awattaisiin kesäiselle höy-
ryliikkeelle awarampaa tilaa y. m.,
jota ei edeltä woitu aawistaakaan.
Näitä paitse weti insinööri jaloja esi-
merkkejä Euroopan suurista kaupun-
geista, joihin suurella waiwalla oli
kanawiakiu kaiwettu ja niin tehty
kaupungit paratiisin yrttitarhoiksi.
Tälläinen esitys oli niin wiehät-
täwää laatua, että se mäkisiukin waati
suosiollista kumarrusta" Euroopan
kaupunkien kunnia ja paratiisin yrtti-
tarha – kuka niitä ei tahtoisi omalle
kaupungilleen?
Ainoastaan pormestari Leipzig ei
tahtonut. Hän wäitti, että Suo-
messa on kyllin kaiwamattakin järwiä
ja lahtia, koska niistä on kannatta-
nut oikein laulujakin lasketella. Mutta
eipä ole wielä yksikään laulanut"
Suomen suurista kaupungeista. Sen-
tähden on laitettawa niin, että woi-
wat kerran niistäkin laulaa. Sitä
waatii kaupuugin käytännöllinenkin
etu, että katuwieret kartanoituit Jos
lahti kaiwettaisiin, pitäisi sitä ijäti
kaiwaa, koska maa Suomessa yhä
nousee ja medet wäistyy, kuten Kul-
tapohjakin on osoittanut. Siis, päätti
hän, ennen rahat kaupunkia nosta-
maan kuin laskemaan. "
Näitä lausuessaan näytti por-
mestari tawallista juhlallisemmalta.
Kahdella päällä seisoi nyt kaupungin
hallitus, sillä kowin painama oli oi-
keuden päämiehen saua. Mutta täysin
luopuiwat insinöörin mietteistä, kun
pormestari wakuutti olewansa ensi-
mäinen kehoittamaan kartanonsa Kul-
tapohjan sylistä.
Muutamat moittimat herra Leip-
zig’iä itsekkäiseksi ja ahneeksi, mutta
oikeastaan he taisimat tarkoittaa, että
hän oli itsepäinen ja säästeliäs. Ai-
nakin oli hänellä waroja ja tahtoa.
Kenties oli hän kumpiakin perinyt.
Miten olikaan, mutta kaupuugin
ihmeeksi kohosi Kultapohjan mudasta
eusiu perustus, sitteu kiwijalka ja
wihdoin jykewät seinät. Kesäisen ilta-
ruskon hohteessa nähtiin usein por-
mestarin seisowan rakennuksensa mint-
!57 !
ajna itien-koruista pahenemisen jallissa. Ilman sepai-
iystalraau lrosliiai seuraatta l:ysymys liänen osoitettansa,
ja "joo lian nyi; ilmoittaisi oiltaan nimensa, soitaisiin
leantiet; tutliisteluasa Saaiia ailioita luuloon" otta lian
oli lroei.ellut saattaa asianomaiset- liarliateille. -IoS lian
taas niitattaisi intoansa I)uilley’ir5i ja iraannyttaisiin
lierra Uettleman"in puoleen, jolta ei tiennyt itarien
ottaneen luota nimea,
niin joutaisihan yalelit-elijalrsi.
!janen empimisensa itarasti taas iieloirtiiyin
epäluulon. Tyoymya uuiiiSi-ott-iin lriiyaammalia aarialla.
!suori mies luuli yaiinnoensa yaliimmän yaa-
!allisen ijen rastat-ossaan:
– Uimeni on .lamas Vuäley. )liina mailinakan
baba-ja’ata. jonasta,
ja asun (kentraali-liotelii85a,
"jossain taalla laitoi-syyriassa. !laota iana aamuna iceilo
seitaojaan saarain mina tänne.
itsen-7085833. en ole
ollut. irnin l:aliiieltaan yuotta aitte.
– Uil:Si ’ko ette east-annesi liota?
– liljaa mieliin,
onicö mina "joniran koisen nimen
ilmoittamalla yoisi paasta tuosta totiisi-.ajain imulas-
t-eiuata. 82 olisi lrnjtenlrin ollut sopimatonta
" IIan selitteli lrail:lii liyyin yaleayaiia aarialla"
litatta lruitonlrin oli nuoren mielien olennossa jotain.
jolta ai tyyiiyttanyt salapoliisia.
— ’l’unnettolco lait-emmin liorra Uettlemania?
– .ainoastaan nimeiisi — aikio iapnuaäoiisani.
– "la lian liesi irulta ’I’e olotko?
— Niin.
Samaasa !silmänräpäyiiaesaa astui aisaan lraicai
aiyiilipuliuiata miosta. klo asettuiyai; l:apt-eenin taaiese.
I-Ioitett-yäan enoin piritan, nliiraayan leakseen 1)o-
risoniin, jati:oi lian:
– Uo mita ’1’6 naitte tanne paastyanne?
— ’käman; saatasi nuori mies iyliyoSt-i, samalia
niili-iisien iruolioeaen.
ana kulin "jauri ennen ’kait-5.
voiielrliiiyi oi sattanut leat-somaan hanen aor-
5
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
