Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ina-liiii !loimiinn- 18 !i:iii
371711.
– Kansanpankin kassankawal-
Ins. .Waillingin syntymisestä on Hel-
singissä paljon huhuja liikkeellä.Minkä
werran niissä on perää, on waikea
sanoa, sillä pankinjohtokunta on kiel-
täytytiyi antamasta mitään lähempiä
tietoja tapauksesta ennen maalisk. 4
p:nä pidettäwää yhtiökokousta. Missä
määrin tällaisesta ivaitelijaisuudesta
syntyneet huhut owat omiansa lisää-
mtän pankin luottoa, jääköön lau-
sutnatta, sanoo U. S.
Hbl. kertoo, että Lindroth käsilai-
nojen katitta oli hankkinut itselleen
muutaman tuhannen markan welan
kassaan. Se oli alkanut jo pari
wuotta sitte ja yhä kaswanut. Wa-
kuudeksi oli L. kulloinkin jättänyt
armopapereita tiissaan. Arivopape-
reita ei kumminkaan saa puhtaan ra-
han asemasta olla pankin kassassa.
Senpä wuoksi L. pari päimää ennen
tarkastusta aina jätti kassanhoitajat-
tarelle n. s. maksumääräyslapun, jonka
mukaan rahalähetyksiä ulkoinaille olisi
suoritettawa. :liäniät laput wastasi-
wat aina täsmälleen hra L:ii welkaa,
ja kirjoitettiin kassa kreditpuolelle.
Yintta rahat niistä annettiin kassasta
wasta seuraawana päiwänä, jolloin
lähetykset suoritettiin ja armopaperit
taas jätettiiii wakuudeksi. Täten oli
welka woinut jäädä huomaamatta.
Wiime lauwantaina olisi tällainen
temppu taas ollut tehtäwä. Mutta
marsmainen kassanhoitajatar oli sai-
rauden wuoksi poissa, ja hänen sijai-
sensa ei suostunut kirjoihin kirjoitta-
maan inaksua, jota todellisutidessa ei
ollut tapahtunut. Summa teki silloin
40,080 in. Samana päiwänä oli eräs
pankissa palwelewa nainen käynyt
Suomen pankissa nostamassa Kan-
saitpankille niyönnetyt rahat, 50,000
inarkait suuruisen hypoteekkilainan.
Nämät rahat oli L. ottanut wastaan
ja pitänyt sekä lähtennt pois pan-
kista ennen sen sulkemista. .liassan-
hoitajatar odotteli turhaan klo 4:jään
saakka, että L. toisi rahat kassaan.
"Samana iltana ilmoitti hän, neu-
woteltuaan marsmaisen kassanhoita-
jattaren kanssa, telefoonilla astasta
eräälle johtokunnan jäsenelle. Johto-
kunta kokoontui sunnuntai-aamuna ja
huomasi, että, paitsi yllämainituita
50,000 m., puuttui kassasta 40,080
tii. Kun Lindrothin kotoa oli saatu
tietää hänen lähteneen junalla, ilmoi-
tettiin asia poliisille noin klo 11 e. pp.
Kauppakoulun johtaja E. Hedengren
on pankinjohtokunnalta saanut toi-
meksi tarkastaa kirjat ja tehdä tilin-
päätöksen.
Pankintirehtööri Lindrothia ei wie-
läkään-ole tawattu. Sen werran on
kuitenkin selwille saatu, että hän Pie-
tariin päin on matkustanut ja lie-
neekin päässyt rajan ylitse. Sun-
mmtai-iltana oli nähty Walkeasaaren
asemalla, jossa hän tyynesti oli kä-
wellyt aseinasillalla muitten matkus-
tajain joukossa ja jatkanut sitten niat-
kaansa Pietariin. "
Perjantaina oli L. ostanut itsel-
leen sukset ja hywän rewolwerin
sporttiwarastosta Helsingistä.
;
"""
Korttipelissä kuuluu hän eraanakin
iltana kadonneen 8,000 inkaa. Myös-
kin pörssipeliä lienee L. harjoittanut
Berliiiiin pörssissä. — P:ti.
– Jnuokkaita sanontalehden
lukijoita owat Piiehikkälän Hau-
hialla, sillä sinne on tilattusanomalehtijoka
taloon ja muutannin useampiakin. Sopisi-
pa tätä hymää esimerkkiä muidenkin kylien
noudattaa sekä Mieltikkälässä että muualla,
sanowat. – Haai. San. ja nie myös.
yleisöltä.
Kymin toimitukselle.
Mnntatiia sana "Matilie.”
Kotkan Sanomain 9 numerossa näytte
tahtowan wertailla Kymiä nuorukaiseen, joka
soisi wanhuksen kuoleman, Ja kerrotte että,
"Kymi on takertunut kiini wanhanaikuisiin
Kotkan Sanomiin," josta muka "taitaa tulla
turpe-n rapina." Waikka ei Kyiniä ole ker-
taakaan nähty Kotkan Sanomiin takertunee-
na eipä edes koulupojan pnssissakakaan.
Eikä Kymiäkään nyt wielä huoli "turpeen"
alta katsella, tuskinpa kohtakaan, sillä nä-
kyypä hänestä kaswawan terwe nuorukainen,
joka ehkä wielä woi tehdä wanhoilta teke-
mättömät työt. Eikä siis Matin enempi
kun mittaakaan tarwitse pelätä Kymin "hyö-
kyaaltoja”, jos kerran olet suomalainen, sa-
nan todellisessa merkityksessä. Eläkä myös-
kään hywä kaima noin wesissä silmin kat-
sele wanhojen kitumista, kun on wielä sur-
tawa nuorienkin kuolemaa, sillä kuolihan
tuo nuori "Herätys huutokin”’, waikka luuli
wielä paljon työskentelewänsä, kostapa jul-
kasi tilausilmoituksensatin ollessaan kuotin-
wuoteellaan.
Parasta eikö lienee, että yksissä mietin
toiwotamme wanhoille wahwan terweyttä,
nuorille neroa työhön, mai mitä arwelee
Mutti?
Matti nuorempi.
Wastiuetta "Wauhalle liymi-
läiselle".
Kymin toimitukselle tekemänne pyynnöti
mukaan koetan nyt tehdä selwää tuosta
"ttotkan Sanomaiw" 10:nessä n:ssa julais-
tnsta uutisesta. Kotk. Satiom. uutisosas-
tossa oli tuettamana että "ei Kymin kun-
nallis-ilmoituksista ote kahteen wuoteen mak-
settu penniäkään, waikka maksua on monta
kertaa waadittu.”” Tuossa asiassa minun
tietääkseiii ei ole perää puoleksikaan, sillä
ilmoitukset owat maksettu kaikki paitsi wiime
wuotiset ja ilmoituksien maksua ei ole waa-
dittu kun kerran wuodessa. Eii tiedä mistä
siis tuo "monta kertaa" on alkunsa saanut.
Mitä taas tulee tuohon uutisen osaan,
jo ösa sanotaan: "Toiwomme että Kyini
saisi näistä ilmoituksista paremman maksun
knii Kotkan Sanomat tähäti asti owat saa-
iiect", en osaa muuta kun huomauttaa Ky-
min joka numerossa oleivaa ilmoitushintaa.
Siinähän on kaikille selwästi nähtäwänä
että .liymin ilmoitushinta ei ole kalliimpi
kun K. S. Eikä Kyinin kunta siis rupea
enemmän maksamaan kun waadittu on" Ar-
wostelkoon nyt siis Kymin lukijakunta, onko
syy sysissii mai sepissä, samoin myöskin te
armoisa "Wanha Kymiläinen”’,
Asianomainen.
Kirje
ttudeltaliirliolta helmilinnn
15 päiwänä 1893.
Sisältö: Kowat ajat. – Oma
lääkäri. – Nuorisoseuran iltama.
—— Sunri lumen tulo. – Hirwi
Kowan ajan kuorma paiiiaa ras-
kaana taakkana tnonen miehen mieltä.
Ajallinen toimeentulo käypi yhä tuka-
lammaksi ja paljon saadaan työtä
tehdä, taistella ja kärsiä ennenkuin
nyt paremmille päiwille, kesään, pääs-
tään ja tämä ankara aika maitetuksi
tulee. Mutta mitä sanotaan: "Herral
koska tuska tulee, niin sinua etsitään””
ja "rangaistus opettaa ainoastaan
ottamaan sanasta waarin" Kuinka
moni meistä hyioinä aikoina niuis-
taa, mitä rauhaansa sopii?
;
Yksimielisyys on woima, sanotaan
ja totta se onkin. – Joku wuosi sitten
esittiwät muutamat, jos kuntaamme
otettaisiin oma lääkäri. Asiasta toi-
iiieen. Pidettiin kunnankokous, esi-
tcttiin asia yleisölle – waan woi jo
edeltäkäsinkin esittäjätarwataniitänkot
tuntuuvat asiasta. — Kumoon inoi-
nen esitys, se ei saanut kannatusta.
Lääkäria ei tarwita. Kului aikoja
jopa wuosi, toinen wieri, asia esitet-
tiin uudestaan kunnalle. —Ukot oli-
wat mielensä muuttaneet. – Yksi-
mielisesti päätettiin hankkia lääkäri
kuntaati, kunta puolestaan myöntää
2,000 markan palkan, waltiolta hae-
taan toinen puoli, — näin tuli pää-
tös. Yksimielisyys on woima.
Ruwettiin asiasta toimeen, aikoja
kului ennenkuin senatista saatiin
määräys waltion lisäpalkasta, sillä
2,000 markan anomus oli liian suuri,
asia meni H. M. tutkittamaksi josta
se wasta wiime syksynä palasi taka-
sin. Ainoastaan 1,500 markan lisä-
palkkio saatiin — Lääkärin paikka
julistettiin awonaiseksi, luulossa että
kyllä saamme hakijoita 3,500 markan
palkalla, siihen muut siwutulot päälle
– waan mitä ihmettä —– hakijoita
ei liiaksi tullutkaan — ehkä palkka
on wielä pieni heidän mielestään,
wai missä lie syy ollut? — Yksi kui-
tenkin katsoi luultawasti palkan riit-
täwäksi ja haki — ja tietty se olikin
että tuli pääsemään. Kuntakokouk-
sessa t. k. 5 p. tarkastettiin hakemuk-
set ja walittiin lääketieteen kand.
Britno Aug. Henriksson
kutitamme lääkäriksi wiideksi wuodeksi.
Samassa kokouksessa walittiin sai-
raanhoitajaksi Anna Paakkanen Sor-
tawalasta —– ehdolla, että lähettää
mainetodistuksensa pikemmiten tänne.
— Nyt tulee siis olemaan kunnalla
oma lääkäri ja sairaanhoitaja. Kakti
wuotta sitten perustettiin apteekki
kuntaantnie. Ei muuta puutu siltä
alalta knn sairashuone, jossa sai-
raat hoidetaan.
Nuorisoseuramme wietti yleisen il-
tamansa Kirkonkylän kansakoululla t.
k. 12 p. Seuran esimies P. Kurppa
luki Kansanopisto-lehdestä erään nimi-
merkki "Kuusen" pitämän raittius-
esitelmän Helsingin työwäenyhdis-
tyksen iltamassa. Neiti T. Knittu
lausui runon "Paiinen poik ””. Sa-
diin kertoi urkuri ja lukkari li. W.
ll:o 14. — 1893.
Aalto. Luettiin seuran keskuudessa
ilmestywä "Kipinä". Mieskööri
"Säwel" piti huolta laulusta, kaja-
hutellen että sali kaikui.
itestusteltiin: Ottaako nuorisoseura
k.insaopistoasian edistäriiisen ohjel-
maansa? Yksimielisesti päätettiin
ottaa. Walittiin opettaja P, Kurppa
Wiipurissa pidettäwään kansaopis-
to-kokoukseen edustamaan seuraam-
ine. Päätettiin tilata nuorison äänen-
kannattajata "Pyrkijää" seuran luku-
tupiin sijoitettawaksi.
Lopuksi laulettiin "Maamnie” ja
waranimismies Juho Sinnman ta-
loon katsomaan näyttelyä ynnä ku-
waelniia. Näyieltiin "Wieraita Odot-
taessa”” ja kuwaelmat "Maaknnnat"
ja „Jääskessä”” benkaalitulien katissa.
Näniä yleensä sujuiwai hywin siihen
nähden että esiintyjät oliwat ettitti-
mäkseen ensikertaisia Tulot lankea-
wat nälkäänäkewiett hywäksi maas-
samme. Yleisöä oli saapunut tawal-
lisesti siihen katsoen että ilma oli
huono. Näytelmän perästä lauloi
"Säwel" Fredlandin epistolan ja
erään kansallislaulun.
;
Kolme päimää perätysten on sata-
nut lunta. Lunta on tullut niinpaljon
ett’eiwät wanhat muista.Hemosrahdit
on täytynyt seisahtua, sillä mahdoton
on kulkea, ellei sumea tule. Lumi-
re’et owat joka päiwä liikkeessä ol-
leet, — huolimatta pyhäpäiwästä-
kään, – sillä päätös on kunnalta,
että tiet on auki saatawat. – Sil-
loinkuin edellinen lumipyry oli, ei huo-
linut lumire’en edessä pitää kun neljä,
wiisi hewosta, eikä liian suurta ivai-
waa hewoset nähneet, kun sitäwastoin
nyt sai pitää kahdeksan ja yhdeksän-
kin, joilla sittenkin oli työtä tuskaa
läpi päästessä. —— Ja niinkin mo-
nella hewosella täytyi kymmenen kilo-
metrin matkalla kaksi päimää menet-
tää, yksi tnllessa toinen mennessä.
Wäkistenkin hirnumatauti täytyy
hewosiin tarttua, olkoonpa kuinka hy-
wiä tahansa. – Junat owat asemil-
lamme tnyöhästyneet useampia tuntia.
Wiime lauantaina kuu Pietarista
tulewa postijuna olisi pitänyt olla
asemalla l/212 niin saapui wasta
kello 3 aikana ja samoten käwi Hel-
singistä tulewalle junallekin.
;
T. k. 11 p. myytiin huutokaupalla
hirwen lihat ja talja. — Ei nämä
näy niin käypää tawarata olewan
kun jos inilloin wiinaa myydään, sillä
nytkään ei ollut paljon ollenkaan huu-
tajia. Eikä hintakaan woinut kalliiksi
nousta, kun nahkakin meni 5 mar-
kasta. Waikka laki on kowa hirwen
tappamiselle, niin kuitenkin löytyy
semmoisia henkilöitä jotka koettamat
sitä rikkoa ja tiettyä se on melkein
ett’ei siitä ilman, sakotta pääse jos
yhden saa ilman sakkoa tapetuksi, jo
lieiata ril:oliaist-a.
Oniilioard:
laan.
1168883311.
kielinyt- mieS. jolla
toisesta kiinni joutuu. – Jokakärä-
jässä aina sakotetaan useampia henki-
löitä, – waati eiwät näy huoliman
waikka sakko nousee 200 markkaan.
Ehkä liha lienee niin maukasta, että
wastaa 28 päiwän wesikoppi toatt-
keuuden. Wasara.
— Oniitnisen päätöksen tekiwät
äskettäin Saint-Etiennessä Ranskan-
inaalla naineet waimot, jotka oliwat
kokoontuneet keskustelemaan iniestensä
työlakoista. Eräs naisista ehdotteli
nimittäin, että kaikki läsnäolewat
olisiwat niiehilleen uskottomia, jos
nämä ryhtyisiwät työhön saattamatta
työlakkoansa päätökseen. Ehdotus; hy-
wäksyttiin yksimielisesti.
"siitt-iiii riimi
Ankarasti on arwosteltu johtamis-
sa piireissä kirjailijoitamme, heiltä on
kielletty waltion apu, jota on suotu
muilla taidealoilla tyäskentelewille
henkilöille ja heidän henkensä heel-
mät owat asetetut painoasiamiesten
mieliwallan alaisiksi, heitä on kat-
sottu yhteiskunnalle waarallisiksi ih-
misiksi, joitten jokaista kynäti piir-
rosta täytyy tarkoin tutkia. Ja kui-
tenkin, jos kuka, niin juuri kirjailijat
tekewät työtään hengessa ja totuu-
dessa, ponnistelemat kaikin woimin
tunkeutuakseen ihmissydämmen sisim-
pään, sieltä pahan juuret poistaak-
seen. —— Seuraawa kirjoitus, jonka
meille on eräs kansan keskessä eläwä,
kansan sywiin timeihin kuuluma ky-
nämies lähettänyt, on omansa ku-
waamaan kirjailijan elämää.
I
Lunllaan kaiketi että niillä, joita
nimitetään kirjailijoiksi ja sanoma-
lehtimiehiksi on helpot päiwät. Mutta
erehdys se on. Jhminen, jossa asuu
suuria ajatnksia ja joka pyrkii siihen
päämaaliin, jotta hänestä olisi jotain
hyötyä isänmaallensa, on paljon hno-
lcllisempi kun moni suuren työn tekijä.
Työmies nukkuu illalla rauhallisesti,
mutta kirjailija saa monta kertaa
walwoa ajatustensa takia koko yön.
Monesti sattuu niin, että illalla
käydessä alkaa ajatus tulwa rasittaa
aimoja, täytyy walwoa niinkauwan
kun aine, joka on saanut tuon rau-
hattomuuden aikaan, on kehittynyt
siksi, jotta sitä sopii lukijakunnalle
käydä piirtämään. Kaikissa, jota
kirjailija tahtoo antaa ilmi maail-
malle, täytyy noudattaa jokaisen lti-
kijan mieltä Aniharwoin tapahtuu,
että puhtaan omantunnon ja rehel-
lisen, totuuden tähden ja welwolli-
suudentunteen puolesta täytyy tehdä
pieniä poikkeuksia jokaisen mielen
46
Vorieonilta ei jäänyt kummastelematta sitä ltyl;
mayerisyytt-ä, millä yanliua pulieli molemmista lian-
’kuon entisen äeiettiiyin asian-
liaarojen liiiiyaaaa esikylieeasä oli tianen arnelunaa
multaan "jotain ayäämetöutä ja liänon alil:eroimioenea
joltaiaen yliaityiaaeilian johtamisessa oli ]terrassaan erin-
omaista. Samalla liet-taa täytyi nuoren yaiäyämme
ilimedella aita lxii-liasta silmayatä "sa aita ajatusopilliata
teräyyytta, jolta loisi-i aina paistina.
ITun lie oliyat syöneet- "ja lialiyia tarjottu, sanoi
— lillina noin nyi; ’keille liekkoa ne loppupää-
töltset-, joiliin minä olen tullut. "loa ltelcaitt,e ylikaari
yirlietta talti yajapaililiaa minna eaitynaesaäni, niin
huomautit-aitaa minua; muutoin elli-’ta itselteyttaltö. 8ii3:
läräällä karian-nimisellä tounalla on yliIi iytär.
Tabailiymmenta nuotta lian aaun yliäeaaa ja samassa
huoneessa, jolta on liänen omansa, "ja lian elää ralioil-
7jimeigei:5i inoin iia" nationit" "ii-name"
Velamour’in" nimella etaan pailran toisessa kaupungin
osaosa "ja toimeenpanee siellä naamiopulin liilclceen:
I(un likin ltaliäeeaa l:ymmeneaaa ruotiessa on ansainnut;
lcyllalti yoiäaliaeen yiettää itsen-"tietä elämsa on liänen
l:aytöliaeaaään tapahtunut muutos, jolta taltee uutien
tuloiälit-een iiiilti tarpeelliseltai.
palsana, ja muutamana ensimaista iltoja löyäeiään
tyttö liuolleen-i syyaan liaayaan nisitapuolella lettulaa.
Samana iliana mut-liataan airan samalla tasalla ronya
kai-jali eli maäame velamour ]totonaan omassa liuo-
Fiin muoäoin:
saman murlialtätien teliemiä. 8en kotiis-taa tapa, niit-en
molemmat tyot, orat; keitetyt" Sitapaitai on airan aalio-
matonta, että aiti ja tyiär samana iltana. l":impjliin
eri taltoilla olisi erilaisista syistä ja eri benlrilöitten
]rautia tullut murhatuiksi Sen lie-alisi on riltoliaen
I-iilie aralaan ersaita
Uolenimat mut-liat; ouat;
on ollut; "jotain tietoja anatomiasta
noudosta. Jos esim. kirjailija on
semmoinen, että hänen tulee hankkia
ruumiinsa ylöspito raskaalla ruu-
miillisella työllä, on hänen elämänsä
sitä rauhattomampi; sillä kun ihmi-
nen on joutunut siihen tilaan, että
hänen pitää pakollisesti purkaa ne
ajatukset, joiden käyttäjäksi on Luoja
hänet määrännyt, on hänellä suuri
welwollisuus täytettämänä: elättää
itsensä ja huwittaa toista elämällän-
sä. Semmoisten kirjailijain on kyllä
huokeampi, joilla on jotain wirkaa,
jolla saawat elämisensä ja wielä
kirjoituksillansa wähän apua. Mutta
sen jolla on huonot elinkeinot ja
on pitänyt omintaiten opintonsa
hankkia ja menettää siinä suuren
osan ikäänsä, ei ole suinkaan helppo
ruweta sitte wähän opittua maksele-
maan postimaksuja mitään työstänsä
saantatta. Moni kyllä ihmettelee, jos
näkee ja saa kuulla, että sellaiset
miehet tekewät sitä työtä. – Ja
ompa wielä sellaisia, jotka sanowat
kirjailijain kirjoitteleman oman kun-
niansa saamiseksi" En luule niitä
löytywän maassamme yhtään miestä
eikä naista, jolla olisi se mieli. –
Kirjailijain elämä on sentähden hy-
win raskas ja painama, sillä siinä
täytyy seurata suoraa totuutta, puh-
dasta sydäntä ja koittaa wiettää
moitteetonta eläniää. Mutta kuka
saattaa elää nuhteettomasti? — Kai-
killa on omat mikansa – niinpä kirja-
miehilläkin.
Kun monta kertaa sattuu niin,
että kirjailijan täytyy ruweta puo-
lustamaan totuutta, puolustamaan
toista ihmistä, joka on joutunut
syyttömästi sorrettawaksi, tulee hän
itse maailman silmissä samallaisen
sorron. alaiseksi; maailma tuon kel-
wottoman ylenkatseen ja ylpeyden
takia hylkää totuuden ja totuuden
tähden siis kirjailijaakin monta kertaa
sortamat sellaiset kansalaiset, jotka
eiwät tunne suoraa totuutta. Ja
kaikki hänen sentähden täytyy kärsiä
ja ottaa tyytywäisellä mielellä was-
taan.
Totinen ja rehellinen kirjailija taik-
ka kynämies ei koskaan pyri elämässä
niin, " että hän olisi jokaisen mieli-
piteen alainen. Hänen täytyy usein
tehdä niinkin, että kirjoituksensa kos-
kettaa hänen suurinta ystäwäänsä;
ei sowi olla, jos wain tahtoo elää
totuudelle, semmoinen päyriwä kerin-
kakko, joka suikkii ehtimiseen joka suun-
nalle; ei sowi olla, jos tahtoo re-
hellisenä pysyä, lahjan ottaja eikä
sortaa hätääntyneitä
Kynämies on sisällisen elämän-
sä puolesta werrattuna purjehti-
maan taiwaan, jonka pitäisi pur-
jehtia aina täysin purjein, huolimat-
ta niyrskyistä, huolimatta salaka-
reista, jotka tuon tuostakin owat
esteinä rantawesillä Usein täytyy
laiwan wähentää purjeensa kowalla
tuulella, usein täytyy kynämiehen
hiljentää ajatustulwaansa eikä saa
piirtää kaikkea, mikä olisi tarpeellis-
ta" Usein joutuu purjehtima laiwa
myrskyyn ja rupee muotoinaan;
usein täytyy kynäilijän wetää wal-
miiksi ajateltu sana takaisin sydäm-
meensä ja antaa sen sieltä nousta
wetenä silmien kautta ylös. Usein
menee laiwa karille myrskyn pakoit-
tamana, usein joutuu kynäilijä maa-
ilman kynsiin, auttamattomaan pu-
laan lähimäistensä etujen takia ——
silloin on kynäilijä karilla. Jhmis-
ten wihan puuskat loiskuttaawat sitä
niinkuin karilla olemaa laiwaa me-
ren aallot. Kaikki tuo elämä näyt-
tää niinkuin kynämies olisi halmin
ihminen ihmisten seassa; hän, näette
sen, ei saawuta monista sadoista
ihmisistä kun aniharwan ystäwän
— Syynä siihen on se, että monikin
kynäilijä on liian rehellinen.
Mutta ei auta. Jos kynäilijä tah-
too mennä suoraa totuuden tietä,
pitää hänen täyttämän elämänsä teh-
täwä. Jos liehakoitsee ei se kelpaa.
On totuuden miehiäkin, on olemassa
niitäkin, joille ei kelpaa monimielisyys.
Kynäilijän tulee siis kaikissa olla ja
pyrkiä siihen päämaaliin, josta hän
toiwoo tulewaisuudessa saawansa pal-
kan, waikka hän olisi tällä puolen
elämänsä "minkä luulon alaisena hy-
wänsä. Puheista kyllä jokainen tun-
netaan.
Semmoiseksi olen nyt kuwannut
kynämiehen sisällisen elämän, joka ei
ole suinkaan niiltä tuntematon, jotka
itse owat kynämiehiä. Siwnmen-
nen otan wielä pienen silmäyksen
kynäilijäin ulkonaisesta elämästä. ——
Kynäilijöitä on maassamme köyhiäkin,
jotka töin tuskin saattawat saada
elämisensä — ja siinä siwussa wie-
lä tehdä sitä työtä, joka kaikki tulee
menemään lähimäisensä hywäksi. Sil-
loinhan ei ole kynäilijöllä sitä iii:el
tä, että he pyytäisiwät otii-.ia paras-
tansa walwoa, waan aina toisenpa-
rasta siitähän on jo huomattawa,
ettei kynäilijä uhraa eläämäiisä ottiaksi
hyödykseen. Jhmisiä on paljon, jot-
ka sanowat: "tuo mies tekee turhaa
työtä, woisihan sitä elää muutoin-
kin””. Niin, elää niinkuin muutkin
ihmiset, pyytää rahaa, koata tama-
raa, olla rikkaana ja kuuluisana mie-
henä. Kynämiesten mieli ei ole sen
mukainen. Ei heillä ole siitä iloa,
jos heillä on paljon tawaraa, waan
siitä jotta saawat hyödyttää toista
näkymättömällä tawarallansa, jota et
kait syö eikä ruoste raiskaa
E. N.
– Pietariii suomalaiset ja
ruotsalaiset koulut tulewat kan-
sanwalistusministerin käskystä ensi
lukuwuoden alusta wenäläistytettä-
wäksi. Ainoastaan äidinkielen ja us-
konnon opetus saa tapahtua kirkon
kielellä, suomeksi tahi ruotsiksi.
43
— airan siitä aati; lenin otin saataan yirl:ani
aija l:alinikoiata inotta.
— ’kieäätteliö mitään lieiäan aunustaan?
–—.Uin"aktun8jn
ronya kariojiin leenaani, jolla
oli tarpeisiinsa liyllin riittana omaisuus. !lan näykii
liail:esaa liyyin arnoliliaalka ja nautti yleista krunni-
oitusia;" ;
— ’kunnetteleo mitään listien liuluneeota elä-
maataan?
— – län, en mitään. kian oli l:olionaan neisy-
tynyi; muitten ilimiöten yliteyäesta ja !tai-noin puliui
ideastaan.
– Seurueielilio listien tyitärenaä yhtaan ’keiään
seurakuntaanne liunluyain nuorten miesten liansea?
— IIyllä, alussa. Uutt,a lrun lian lälieatyi itali-
äettal:ymmenettä iltanuoli-ann, "täytyi lian ltolconaan
seuraajain-"iata pois.
— I-liliö. ollut liekaan; jolta olisi ’l’eiään niielee-
t-änne näyttänyi; salaperäiaeltä asitten molempain
naisien annieen? "saklioi 0at-lioari;
kasiori miettii muutamia ailmsnräpäyltaiä.
— ’koi-ia pulitien, aanoi lian riimein, tuntui
minusta silta, leuin ronya l’ariali’illa olisi "joskina ollut;
jotain salattayaa, "ja mina mainittiin myös ]terran siitä
raimolleni. llan oli tunnettu aina iloiselisi ja ystä-
yalliaeliai; uintia lianaasa piili liuit-enl:in jotain ani-ul-
lista. 7mminatiel:ö ?
llan aanoi, etta jolin salainen
linoli painoi listien mialtaan, raililta lian ]toetki salata
sitä. löi-aasaa tilaisuuäeasa sanoin mina myöölrin airan
suoraan sen liänelle. llän liämmäai.yi joleaeenbin; raan
raelasi saaneensa liamia nuoi-uutisenaan ja etta se oli
jattanyt jälleenaä listien liol:o elämäänea.
jst-5.5.115-
paiyana" lrun raimoni leealtnatelleeaaan liäuenlianoaaan
anl:araati moititti orasta langennutta saimoa, tuli lian
liyyin liitutetuliai, aelia pyysi kianta näyttämään enem-
män saalia sellaisessa tapanit-teeaa. "Ia lian itse lisasi:
13
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
