Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
luantaina "talitilaan 18 !l:tia.
toisessa tulisoihtua ja jota ytnpäröi
sotilaat, papit, talonpojat, käsityöläi-
set, suremat tiaiset y. ni.
Näinät luonnokset pannaan näyt-
teille säätytalou raiointolahuoneis-
toon.
— Waltiopäiwäesitys; llitsi
armollinen esitys järwenlaskemisen
kautta syntyneitten ittaatutnain käyt-
tämisestä ja omistusoikeudesta knn-
iuti aiinetuti eusi waitiopäitoille. —
P:ti.
— Suomen kodisikatsioouiko-
tuikean inietinnön kuuluu eitsi wiikolla
salanetiwos Buuge itiiitisteriioaltio-
sihteeri von Daehiiiti läsnäollessa esit-
iäwäu H. M. tieisarille" –– Wililii.
— Tullikomissiuoni. Suomen
edustajat siknä koinissiootiissa, joka
ott kokoontunut Pietariin neuwotte-
lemaan niiden tawaroin tullimaksun
mttuttamisesta, jotka Suoinesta tvie-
dään Wenäjälle, palasimat wiime
keskiwiikkoua sanotusta kaupungista,
komitean päätettyä työnsä" Enneii-
knin H. M:nsa tekee lopullisen pää-
töksen, kuuluu asiasta waadittawan
Weuäjän raha-asiain ministerin ja
Wenäjäti waltioiieutoostoii latisutito.
Pelättäwissä on yhä tiukempia supis-
tuksia Suouten tatoarain toiennille
keisarikuutaan, joten jo iuonen itiuiiii
wastoinkäytnisen ahdistaman tehdas-
teollisuuteitiuie waiketidet tietysti yhä
lisääntywät. – N. Pr.
— Huhut, joita Wenäjän lehdis-
sä oit liikkunut Suonten kenraaliku-
wernööriti kreiwi Heideniti erosta,
lienewät tuulesta temmatuita
N" Pr.
— Porin rata. .iittien iiykyään
sanomissa kerrottiin, oli senaatti hyl-
jäuiiyt hra Jdestamin pyynnön, että
rantatie Tampereelta Nokialle jo ensi
kesänä laitettaisiin kuljettamaan kun-
toon. Ryt on, tietää Aauiul„ hra
Jdestam kääntytiyt uudelleeii senaat-
tiin samalla pyynnöllä, tuoden esiiii
; uusia näkökantoja, ja lietteioät toiweet
— tällä kertaa entistä stitiremuiat,
— Raittiuskokous. Sawoulin-
nossa ensi kesänä pidettäwään 11:n-
teen yleiseen raittiuskokoukseen osaa
ottawille on niyönnetty 50 prosentin
aiennus pilettieti hinnoissa waltion
; rantateillä.
—– Senaatin murupuheenjoh-
" tuja TUdeer, joka "luutautia päiwiä
" sitten matkusti Pietariiu, palasi iiel-
tä wiime tiistainillalla. —— U. S.
– Seuaattori wapa-ih. oon
; Alsthan ja proknraattori Calo-
nius palasitoat keskiwiikkona Pieta-
rista. — U. S.
—- Hiihtokilpailn sulussa.
Tiistaina oli kilpailit 30 kilometrin
uiatkalla, johonka otti osaa 114 hiih-
täjää. Näista suoritti yli 70 kilpai-
lun loppuun saakka. Jltua oli kyl-
inä, eikä keli ollnt hyioä. Enfintäi-
sen palkinnon, 100 iti., sai Ritoltt,
Haapawedeltä, joka wiipyi 2 tuntia
24 minuttia 58 sekuntia; toisen, 80
in" Aitaniurto, Mithokseita, 2 t. 25
ni" 59!;"2 f;; kolinaunen, 60 in"
" näräjäoja, Haapatoedeltä, 2 t. 24; in;
neljänneii 40 tn., Kääriö, Haapatoe-
delta, 2 l" 24; iti, 5 s,: wiidennen,
20 m" Erkkilä, Haapawedeltä, 2 t,
28 iti, 14!/2 s. Sitäpaitsi jaettiin
kymmenen 10 markaii suuruista pal-
kintoa 15 ylimääräistä 5 markan
suuruista palkintoa.
Hiihtokilpailussa 50 kilometrin
itiatkalla oli 14 osanottajaa, joista 11
suoritti matkan loppuuit. Sää tuu-
linen, kelj huono. Ensi palkinnon,
150 mk.," sai Ritoia Haapawedeltä
tuloksesta-4 t. 24; ni. 22½ sek.;
toisen, 100 mk" Aitamurto Muhok-
selta 4,28,38!/2; kolntannen, 60 mk"
Käräjäoja Haapatoedeltä 4,20,28;
neljännen, 30 mk.,"" Sorwo Oulun
pitäjästä 4,31,91; wiidennen, 25 mk"
Crkkilä Haapawedeltä 4,32,281/2;
kuudenneti, 20 mk" Kemppainen Sä-
räisuiemeltä 4,34,57; seitseinäntien
15 mk" Hitikula Pudasjärweltä
,—4,35,21. Muille neljälle annettiin
yiitnäär. 10 ittarkan palkinto. Wäsy-
ittystä ei huoiuattu perille tultua.
– Kirsnllispalkinnpt. Suoma-
laiseii kirjallisuuden seurati palkitito-
waliokutman päätöksens’ "tukaati on
wiime wnoniia ilmestyneestä kauno-
kirjallisuudesta annettnpalkintiot seu-
raawille:
nunniapalkiiito, 1,500 itik., lehtori
Paawo Cajanderilie Sha-
kespeareii draaman "Myrkyn" suo-
ttiennotsesta.
Lisäpalkittto 1,000 mk" Itthaiii
A h o l l e häueii julkaisemistaan "Uu-
"sista lastiiist1.””
äliitiiksella ott ttiainiitii roittoa
:l’iiiina Caiithiu :lionnilit l —ll.
3711/11.
ll:o 22, — 1893;
— Wiinaa; Teht. E. A. Lewi-
nin kuolinpesä on saatiut oikeuden
polttaa sekä tiialan että Porwotn
polttimoissa wiinaa 50,000 litraa
tänä kewänä
— Suomen Suuriruhtiunu-
maau Asetus-Kokoeluiaa wuodelta
1802 on n:o "ilmestynyt ja sisäl-
tää: .lieisarillisen :lliajesteetin :lir-
mollisen Jnlistnksen, koskewa uusia
luetteloja luo-"sanspiireistä ja luotsi-
paikoista maassa sekä tiutta taksaa,
jouka luukaali luotsirahat owat uiak-
settaiosit. :llitiiettit Helsingissä, 10
p:nä joul-.kuula 1802.
– !ilaus-lupaukin konttorit-ääl-
liköksi hra Stiinkeliii jälkeeti, joiika
koltta alkawan meriliikkeen niitoksien
palaaminen Haiikonietneen, on otettu
konttorinesitnies Toruator-yhtiössä
hra :liksel Ehrnrooth. – N. tär.
— Heukiwaknutusosakeyhtiii
Suomeu muusikertomus toiselta ti-
liwuodelta 1892 on ilttiestynyt.
Wuodeit kuluessa päätettiin henkimakuu-
tuksia 1,784 henkilölle yhteensä 7,267,000
markasta, elinkorkoja 15 henkilölle 8,300
markasta 87 pennistä ja myötäjäiswakuu-
tuksia 33"; henkilölle 27,111 markasta 23
pennistä. Henkiwakuutusteu !vastuusumma
oli wuoden lopussa 2:1,791,700 markkaa,
elinkorkojen 14,768: 89, myötäjäistoakun-
tnstett 125,780: 00 ja jälteenelokorkojeu
400 markkaa.
Sitiipaitse on nhtiöllä Wakuutusehtojen
2 :sen pykälän wiimeisen momentin mukaati
810 S. markan wastuusumnia kahden hen-
kilön hetigelle.
Henkitoakuntuksista on 3i) henkilön heti-
gelle jälleentoakuutettu Kalewassa ja ulko-
maisissa yhtiöissä 463,632 S. markkaa.
Nuorimutat henkimakuutukseen otetut ol’-
ioat 16 :lla ja wanhin 64:llä ikäwuodellaan.
Keski-ikä oli 34", wuotta.
Wuodeti kuluessa sattuneista 21:sjä kuo-
lemantapauksesta on maksettu ja naeall-"
pantu 02,000 S, markkaa. Wuoden tnate-
tnaattisesti laskettu kuoleioailuus nousee
198,300 makktnan i" on siis 106,300 marr-
kea suurempi maksettua summaa.
Waknutussutnttia ja makuutusrahastoja-
kantutoat eri tauluihin seuraawalla tawalla:
Johtokuttta ott söallituksen-päätökseti tuu-
kaan helmikuitti 18 p:itä ostanut totitiu
ti:o 1:; Erotrajankadulla sekä rakennuttanut
siihen kaksikerroksiseii asuinrakennuksen, jonka
alempi kerros on imoitettu yhtiön tarpeett
mukaan. Iohtokunnan mielipiteeni; on ollut,
ettei yhtiön pidä sitoa suuria pääotnia kiiti-
teiniistöön ja kun tämä pieni keskikaupun-
gissa sijaitseiva kulmatontti oli kohtuullisesta
hinnasta myotäwänä, telttiin kauppa. :lla-
kennusta sisustetaan parhaillaan, ja yhtiö
muuttaa uuteeit huoneustoonsa toukokuun
lopulla tänä touonna.
Tiiititarkaotajat, hrat I. Höekert, G" W"
Osouen ja I. Wilskmati owat huomanneet
kirjanoidoti huolellisesti toimitetuksi sekä lai-
noista annetut wakuudet täysin tyydyttäwäkså,
ja hywäksyneet johtokunnan tekeniän tilin-
päätökseeii ja touosiwoiton jakamista koske-
watt ehdotuksen, "Se hywä tulos, joka wiime
totinliito oit saawutettu" —– set-latvat tilin-
tarkastajat — "osoittaa ettii yhtiö edelleen
oit nauttinut yleisön suurta luottamusta.
Epäilemättä tätnä seikka on luettawa hallin-
non ja etupäässä toimitusjohtajat: atisioksi."
Kuii tilintarkastajat sils owat todistaneet
johtokunnan kertomuksessa annetut tiedot oi-
keikså sekä puolustaneet johtokunnan ehdo-
tusta wuoden woiton jakamisessa, oit halli-
tus, yhtiöjärjestyksen 11:n §:n inukaan,
wahwistanut mainitutt ehdotuksen, joten
wuoden woitto jaetaan seuraawaisesti:
Wararahastoon "nuaan Smk. 33,105: 76
Osatteeu omistajille jae-
taan ; " " pohjarahas-
tosta.;,"-" "
Woittoon oikeutetuille toa-
kuutukfeuottajille jae-
taan 3„ 9;" wakuuttis-
ten matemaatisista ar-
woista . . , .
15,000; –
" 25,453- .17
Smk, 73,464; 33,
Johtotunnau toimeksi annetaan osingon
maksamineu osakkeenomistajille huhtikuun
listii p:stli alkaen, sekä woitto;osuuksien
jakaminen wakuutetuille, alkaen 1:stii p:stä
kesäkuusta,
ilet-tomus
Kotkan kaupungin Käsityöläis- ja
Tehdas yhdistyksen waroista wuo-
delta 1892.
Sisääutuloja :
Ioul. 31 p. :liuhaa kassassa wuo-
delta 18:11 . . 118: 51
" 41 Iäsenen jäsen mak-
su ?; 4 mk. . . 164: —–
" 4 Iäsentä maksana poh-
jarahastoon a 25 mk. 100: –
" 4 Iäseutä maksana räs-
tinä olewia Jäsenmak-
suja ?; 6 nik. . . 24: —
" 6 oppilaan Sisäänkir-
joitusraha ii 2 tut" . 12:
" 4 Kisällikirjasta 30: –
" Sakkoja maksettu . . 3:
" Aiiuiskelu yhtiöltä saa-
tu.......500:––
!tilimääräistett kokouk-
sista...... 30:–
" 2 kap. Säännöistääö0 1: —
" .Korkoja maksettu ulos
lainatuista rahoista
kassaan . . . . 205: 55
" Rahaa otettu ulos
Säästöpankista 400: —
Sutnma S:ii m:kaa 1,388: 06
luos-enoja:
Iotil.:;1p..uirjurille 7 kokoukses-
ta ii -å mk. . . . . :15: —–—
l kapit. larttotuerkkiä
;"t 1 tnl. . . . l:
":ainaltu illo-3 riittoja 1,200:
Joul.31 p. Karl Forsell’ille uiak-
settu muosilta 18:l1 ja
1802 huoneen puhdis-
tuksesta a lötuk. . . :10:
" Pantittailetukseliesääs-
töpankkiin raitoja . ’1.
" Rahaa kassassa . . 04:
Sutnma S:ti m:kaa 1,588:
Yhdistyksen koko warat wuo-
den lopulla:
:liuhoa kassassa . 04: 06
Kalustott arwo . 110: 20
Säästöpankissa . . . . . 37: 70
ulkona olewia lainoja. . . . 4,100: —–
"yhdistyksen warain Sutnuta 4,351: 05
Kokouksessa tämän Maaliskuun 7
päiwänä tuyönnettiin toimikunnalle
täydellinen tilin wapaus. Kotkassa,
10 p. Maaiiskuuta 1803.
F. R. W e iin.
Aksel Pöyry"
yieiiöitä.
Nöyrä kysymys.
Cikö ole aikati arkeena? Wai otiko
meidän kansaiaisentnie niin peräti un-
hoittaneet seitseuiäiinen päiwän wii-
kosta, joka jo ajan alusta on ntää-
rätty lepopäiivänä pyhitettäwäksi?
Näyttää siltä, että paikkakunnal-
intuitioon otettu yleiseksi tawaksi
pyhätöiden tekeminen, itiin tehtais-
samme kuin yksityisissäkin perheissä,
wieläpä parhaalla kirkon toimituksen
ajallakiii rikotaan itiitä törkeimniästi
Herrau kallis sapatti. Ei suinkaan
tämä ole suurin tarwis –— kuten
olen useasti ollut tilaisuudessa nä-
kemään — että meidän tehtaillamttte
teetetään juuri sunnuntaisin seututoi-
siakiti töitä, jotka eiwät olisi tehtaalle
sanottawasti wahinkoa tuottaneet, jos
:te e-lisi teetetty utasta seuraawina
arkipäitoitiä, joiden teeitämiseeu olisi
kyllin riittänyt aikaa arkipaitoinakin.
Waaii, kuten jo sanoin, on otettu
tawaksi täällä Kotkau setituwilla suti-
nuntaitöiden tekeitiinen, joka on ai-
noastaan monen työtijohtajan oina-
toaltaista menettelyä, eikä kaikki teh-
taan isäntien toaatimaa. En tar-
koita niitä tehtaita enkä tiiitä työ-
paikkoja, jotka tuottasiwat oittista-
jalleen suurta wahinkoa, jos ne tii-
lisitoat suununtaisiti seisontaan, toaan
tarkoitan ainoastaaii niitä töitä,
joita teetetääii sttnnnntaisin ja wie-
läpä kirkontoimituksenkin ajalla, jotka
eiwät ole suuren tarpeen toaatimia.
.litillähän työtniesrankan täytyy
tehdä työtä ajalla inillä hywänsä,
jos tnieli ttiöpaikassaan kiini pysyä,
kitin työnjohtaja käskee niin marssi
päälle, jos et tee, niin saat laputtaa
tiehesi. Niin on asiau laita, toaan
kumpi on tästä sapatinrikkomisesta
ivastuunalainen — työmieskö wai
työttjohtaja? Tästä pyytäsin huo-
mauttaa arwoisia työnjohtajiamme,
että koittaisitte wähentää ja estää
sapatinrikkomista työmiehiltänne niin
paljon kuin mahdollista on.
mnrhantohonsahjn
hammon alaisehoi.
– ILentiea
squarella-"5.
tytti-"iransa hanana.
man uothuiaehoi.
Hytvänä esimerkkinä uiuille sopinee
"mainita täällä :liorjan sahan työti-
johtajat, jotka otvat tehneet työmies-
ten kanssa tuon kauniin päätökseii,
etteitoät paite sunnuntaina eikä juhla-
päiwäti iitoina sahaansa käymään,
" Eiköhäti tätä esiitierkkiä sopisi tois-
tenkin fahaiti isäntien ja työmiesten
noudattaa ja siten poistaa työkan-
sasta tuo raakamainen pyhäpäiwän
työ, johon ne owat niin kowasti
juurtutieet, etteiwät enään tahdo
muistaa pyhittää Herran kallista sa-
patin päiioää? Paikkakuntaniine työ-
miehet owat jo itiin tottuneita pyhä-
työhön etteiwät he osaa sitä enään
yhtääu kamahtaa. En kuitenkaan
tällä tarkoita kaikkia työmiehiä, sillä
löytyy täällä paljot! siioeyttäkin har-
rastamia kansalaisia, jotka eiwät mil-
lään tatoalla tahtoisi osaa ottaa sun-
nuntaityöhön.
Löytyy walitettawasti wielä kansa-
laisissamme semmoisiakin, jotka pyhä-
työnänsä teketvät teurastustöitäkin.
Niinpä wiini: sunnuntainakin, ohi
ajaessani, kuulin naapurikylässä sur-
keaa ivailitte-huutoa. Suureksi ih-
nieekseni satuinkin näkemään sian pot-
kiwan teurastajansa käsissä. En nii-
tetikääti olsi tuota uskonut todeksi,
joll’en ottiilia silmillä olisi sattunut
sitä näkemään, ja ivieläpä talossa
semmoisessa, jossa ei moista sun-
nuntaisiu luulisi uskaltaman tehdä,
itiin ainakin ohitseajaja arivelee
— niks.
Kymön toimitukselle.
Ummeljoki 1803.
—— Anjatasta, Warsinainen kun-
nankokous pidettiin Anjalassa inaa-
nantaina t. k. 13:sta päiwänä pitäjän
tumatta, jossa käsiteltiin seuraawia
asioita: Luettiiti ja tarkastettiin ote
1893 iouoden kutsuntaluettelosta
lludeniiiaan iääniii 6 ktitsunta-aluetta
warten, koskeina Anjalau kuntaa.
Luettelo hytväksyttiin pienellä muu-
toksella. Luettiin ja tarkastettiin
wiime iouodeii kunualliskassojen tilit.
Luettiin kunnallislautakunnan kerto-
inus toiiiiie iouodeu rokotuksesta sekä
ehdotus kaikista semmoisista toinieti-
piteistä, joita lautakunta rokotuksen
edistämiseksi katsoo tarpeelliseksi. Wa-
littiin jäsenet terweydenhoito sääntöä
walittistamaaii, ja päätettiin taas ensi
kewänä jatkaa wiime keiväänä kesken
jäänyttä maantien lewittämistä.
Työnjohtajaksi tähän toimeen otettiin
Antti Haapasaari Muhniemeltä" Wa-
littiiii lantamiesehdokkaiksi Abram
Warpus ivainajan sijaan MattiKor-
hotien, Antti Pentti ja AbramHols-
tila.
Pakkanen, pohjan poika, on tänä
talioena täälläkiii käynyt monen talon
perunakuopassa ja piirtänijt merkkinsä
perunoihin, Useassa kuopassa niin
pahasti että tuskin on jäänyt yhtään
perunaa merkitsemättä. Kyllä war-
"78
nouta, ett,a han olisi ryhtynyt njin hennalaan tehoon;
"ja mina lahsin nuttahimaan toisia jalleja, "jotha eirat;
"joneet- minua mihinhaan paamaaraan. IIan mathuuiij
hiehonsa; mutta hahSi yuotta sen perasta saatiin hauet;
taat; hiluni rihohaeuta. ’kannistolassa tunnusti han nyi;
ja nijn tuli han haihhjen ihmisten
]juhaa olisi soinut unhoa, otta tuo
nuori tyttö oli semmoinen hjrrjö.
’l’o lahenotte ajta haksantohanliaa,
etta !luotat-"6 on juuri sama, jota !no haemme? puhui
borieon, tuohalijseati oilottaen raataneita.
– lilliaa olen oilelleeuhjn tayäelliseoti puolueeton.
1an tahelo niela sorittaa ajatuhajani niin. lila lahoimmo
ojita 1:0an vahaisesta asiasta, etta hanoihhaan oijtaja
oli pii-ha "ja hoihha yartuloinon mies, Se,ha aikapalkat
runnituhhainen" mutta toiui"n aala, etta hatt oli santa
henhjlo; joha nahtiin nejti l’arisltjn sent-asoa "kuion-
88 ei Soyj tahan"
olettaminen naara, nijn hajoaa hoho loppupaatöa.
– thai asja on yarma – ae ei roi olla Buatuoe,
joha hari murhatun touran luona ja haroli hanen
"Ia "joo on yhajhaait
– Iculuha njin?
— lIan on uaeampia unosia oleahellut ulhomailla
"ja palasi raatia muuan alha :iit-te;
—— Sijna on taas houhhu!
— haita han toimitti alhomailla?
— kian harjoitteli laahoiieiletta.
– 011, tuhat tulimmaista! hesheytlxi Oalihoart.
Sijta johtuu epaiiyhaia. ’kitulat-"teho Sen yarmasti?
— !lanan ystayanoa buohuoll aanoi minulla 3911.
— naia tulee tooiaauhjn yha enomman ja onom-
– !lane-"n hanoihhaanaa eirat nahi-arasti ole
taalla teltilyt" sanoi boriaon riemuissaan.
talweksi muistaa
että ei pakkanen
pääse perunoita pilaamana Eikä
tuo pohjan poika ollut warsin arme-
lias ihmisten nenille ja korwillekaan,
nipisti se niitäkin jos ei ivaan hy-
wästi warjellut.
maankin toiseksi
tukita kuoppansa
;-
Kettuja on tänä talwena liikkunut
tawallista runsaammin seuduillamme,
ja kotvasti niitä täällä pyydetäänkin
sillä toistakyminentä mikkoraukkaa on
täällä jo tänä talwena täytynytluo-
wuttaa turkkinsa kyttäiniesten naulit-
tawaksi. Monta manitusta "metsän
jussia" jää jo warmaankin eloon kun
on näin paljon noiden jänöpoikien
surmaajia päässyt hengestään, niin
ainakin arwelee Jussin kaima.
!lemullani-tieti !isi-imre.
" IIjtjoittj I-lrnst lienan.
(8uomenno8.)
It. .lean-ilu-Vojgilin hirholla on suuri
moa; samaa etusormea, "joha .? orilaulu ran-
nalla oeoittl maailman rapahtujat-a.
.kohhut uyhyajan oppineet tosin naitta-
t-at, otta sana boigt, olisi ainoastaan or"
toFraktllinon muttilasta-111 sana-ota (lujet-
"ja aistia se johtuu latinalaisesta sanasta
(l o e 17 u o. Ia tallallisesti alhalla löytyy
oraan roomalaisen yooijoh on raunioita,
jotta 8t. .loanjelu-Voi,exli vilmastaan mor-
hjtoiai "ssosijohilon pylta .lohannea”.
’kanta uolit:yo on sangon torarajarhinon.
hlutta hriotxihyn täytyy hahclesta johtota-
rast,a ajua rahtia se, "josta han yoipi 15)"-
t:aa onimman lohijutuista.
’katva pyha sormi tehoa ihmeita yli-la
malilta-uhin paininamme joshua. !solja riisi
ruonia-ttaa sihto hun usho riala oli rahnu"4
tohi se ojhe,iu Summjuöa ihmeita. kapit
ottlyal; tuon pyh-"111 eolnoen orasista hult-a-
hot-olonta ooilla; "ja useimmat anit-aistia.
"jutha sita ouutoljrat; jtaranjyut, erit-tainhjn
"jos aalituiyat; oloina-"in häyhia. 811111 oor-
mi aaalji häyltja; ntutta hautoi opaluuloa
mahtamia hohkaan, hutejt souru-mihin l:oclol-
llnon hst-liamoa osoittanee:
"bretaFnon herttuatar .inna pohl ritl-
laataan ja aarettömista rihhauhalstuan liua-
ljmutta pahanlaatuista syöpatuutia; joha
hanalle tuotti sietamatxt:ömla tuuhia saha
iliain otta pajuisin. ’j’in-haan oli hän hysy-
uyt saha kuilun etta !sai-onnun kaiturilta
laahat-oilta naurua: tieilo oli soimaton
hanen hinitllouoa.
U’lhiloin tuli hau aprihoineehöi, etta
pyhiin .lohannohoon sonni tapailematta roisi
hauot parantaa. llan haalii sijs pappien
kuoila tuon ntorhillisou pyhainjaannöhson
linnaausa. llan lupasi siina tapauhaesaa
otta paranisi; jahaa häyhille 10,000 hul-
turaliaa ja haytt-äa koisot; 10,000 tinon ih-
meita teheran pyhan osineen horjuttamiseen.
81;. "lean-elu-Voithstu oli hymmenon
pairatnathaa herttuatar hunan linnaan.
kyha sormi pantiin hallilaan hatolaan, jota
ruhoiloyal; ju "alanasut- munhit: hautojral;
suuren nohoyaiosaaton seuratessa.
klusimmaiooua pairana hamari-"alisali puut;
hunnjoittayaot:i haihhjallu pik-hiu hiotta; jota
saati-"o hulhl. Uutta illalla luhhaoirat ne
hamm-tantasta ja hotelon huutajat; tunoi-
yat; ihoonsa njin yasynolhal, otta holilan
oli airan mahilotont; eäomntah.si paasta.
klo anh-teirat; hotelein. Sormi ei enaa ol-
lut-haan ojina. Ilmojseahi 59 niolla oli inm-
minuii: "hlinha tahelen mjuua pois han-
nolaan ? kyhimyo hulhonen tie-pauhaessa
lienee parampi huin herttuatar; ja Sen tah-
cleu luulisin silia h a n e- n yelrollisuuiloh-
seen tiulla minun luohuonj.J Sltto oli
pyhimys ott-anut hotolon ja jlman lapi
"jonyt hirhhoon taha-isin, josta oo seuraa-
yana pairana löyäottijnhin.
llortt:uatar :huna ojyalsi nyt iltan hy-
yin etta hanan jtse täytyi monna pyhi-
myhoon luohua hosha tatua hjelt-aytyi tu-
lamasta hanen !noh-sonoa. lIuolimo-kt:a !nate-
han pjtuuäeata "ja raisalloiouuclootia lahti
hän siis itse mathallo ja saapui 8t. .loan-
tln-Voigiliin. I:Ian aotuj purppuraan "ju
hultaan puettuna hjrhhoon harmajat-"enoa
]n paaajiensa seuraamana.
klorttuatar eluna oi huitonhuan mjel-
taan menottauyt. IIan mahaoi oäolhapajn
no 20,000 hulkat-ahaa, "jotha oli parane-
mise-otaan lanannut. Iit,a pail-"oo lupasi
han herralla pyhittaa yanhjmman kytta-
renSa kanattoman hanniin "ja suloisen ruh-
tinattaren. IIan lahotti Ikonnoajin haa-
hyu otta ajolla hotti paihallu poltettaisiin
horottjlainon. .la lopuhsj han antoi ay-
tyttaa 300 rahahyuttilat,a sen lippaan
olioon, jossa pyhaa "ja-"tontista sailytohtijn.
hlndtu tauti ei sittenhäan hauesta lahtienyt-.
.la samaan aiha.in hanen ymparillaan
joha paina parantui yhsinhert:aioiia rahoa;
haals:yölajaja "sa talonpojhja, herja-laisia ja
maanhulhijoita, hyttyraselhaiaia ju rampoja;
apinalle-ja ja haihenmoiaia muita pottilalta,
ja. haihhi ylistirat; tuot-.n jhmetta kohona-ta-
sormea.
lilyt hyoyj horttuat,ar nousoa araa-lisa
rauhalta papilta" joha nuut-oi suurta mai-
notta rijo-tuijotetaan ja hyysiot-aan"
"li-lista syy-stat, nijn sanoi herttuatar;
"hjoltaa pyhimys juuri minulta oon !niuha
han myöntaa haihjlla noille hurjille; "joi-
(louhu henFoata jo torroyäoata ei huhaan
salisia."
" I t, ; o ho huitti-uhin niiota yallttayat";
rastasi rauha pappi. .,.Ia hosha pyhimys
hyyatttahbojsoaiij hojtahin parantolaa, niin
ntorhjtaeo heiäanhin hanhensa .l untalan
.silaus-sa jotahin; ilmeisesti hanta miellyt-
tela otta nuot; höyhiit ihmiset hiinta tatilla
inu-"ta patilla hunniaittayat.
".la httiinnhin”; sanoi herttuatar, olisi
pyhimyhsollii §iit-ii ouompi syötya joo lialt-
tujöl pitaa minusta huolta alha työshen-
helisi tuon horjalaisjouhon oiluhsj. 01611
mahkura onha §niuhaan olisi hiihtamatön.
tho rastasi:
"lejaan täytyy oppia tuntemaan py-
himys paremmin. I-lan oli hiemasen har-
hoa, oiha hoe-haan rojotti; §jotaa rlhhautta
ja loiskoa. llan hautoi hamelinharrajotia
puhua ja nahhuryöta rycht-airillaan. lla-
non raoha-noa ollyat; hainaan-hat; ju moti-
Sahunajn. llan hohteli hyyyyilella" halhhja
höyhja "ju raipaloja "ja haat-"i holtia .lokela-
njn railolla. hilut-"ta tjah-lassaan karlas;-
nSt,en "ja sailani-eustan tuloyan luohsenoa
hahl-"oli han heita hosilla sanoilla, hosha
tiesi holilan syäammosl:aan oleyan röyh-
hoita ja luuloruttsa itsoaan paljoa parem-
mthi "ja ylhalSomruihai huin muut jhmiaottt
llorttuatsar ajattolj hata puhetta. IIan’
sanoi ilmahai-on ettoj Sujnhaan ollut !nj-
haan helppo telttana murtaa pyhimyhnon
itaapaisyytta. .la nijn paatti han turran-
hua yiehhantoonsa.
llau puhi yllensa rauhan tulonpoihaia-
purun, pani baijerilaisen huisin paah-"insa
sa laulaisessa yalepuyuSSa hau Sehaantuj
pyhiinraeltajiin tuntemattomana ja hno-
maarnat:ta yolclahsoon aunelalla kuoha ih-
mettia tehoraa pyhanjaannöota.
.la !tepposensa luonnistujhjn. ’kalla oraa
parani herttuatar tayäolliseslij; ljouoohö
pyhimys aitte ollut; nijn toime-enoa rai-
pnnnt; ettej huomannut miha hopponen
oille oli kieltty "ja puratte-i herttuattaren
hanta tuntematta i:ai huolimatta salopu-
yustu. I-uultayastij piti pyhimys harttin-
attaren haytösta mathlin-i nöyryyclasta.
uu —— - —.—— ———————.———————–—
75
– Uo, se on toäollahjn jotain, jota ei piaa
"jattaa huomaamatta. hautta toinen asja! kait-ai pahana
taapain haani:ynytta pouhalaa ja sahroja hynoja oli
etaittayallamme henhilöllla ruuniset- hiuhaet solea oli
oit-apaikaj pitha ja hojhha.
0nho han nijn?
bariaonjn muoto pimeni. IIan oli unhottanut oon.
– Uoo?
– lili! rastani han harmistuneena. hajoa teatte-
rissa oli "
raalaa lahnainen.
ohoeenhjn lyhyt-haarainen ja turpea aaha
– Sitt,e 88 ei luultane-isti ole han, eli meille on"
raatin ilmoitehtu" hilutta missa tapauhaesoa hyyanaa on
’kolilan harani-oinoo suuranta arnosta. ’kolilan on myös
seuraaminen "laihia ja piilettaya miesta siimalla. ’kehhaa
hanen haussaan tuttatnutta, hoolielhaa noittaa hanen
ystaryytenoa ja, nijn
hanen luottamustaan.
paljo linju mahilolliuta, myös
Ijtt-et saamme nahila.
– .la uilla raljn ’ko ette uuho hanen oleran
Se,n oihoan miehen! aanoi varjoon pilho-111568111, raihha
huinha alahulojne,n han olihin.
– hajua on uuho mikaan, en onemman yhta
huin tolata. lili piela liian ahhja rataa johtopaatoh-
ojaan. 82 on suuri riha, erittajnhin nain naurahtaessa
asiaosa huju liama on.
’ko tulitte tanno siina rar-
maaaa rahuutuhooooa; etta murhaaja on loyäetty, mutta
nijn pian, huin mina lausuin pjenimrnanhin epailyh-
aeni; tulitko ’13e- hat-i nijn alahulojuohai. ’kassa naett-ehin
yaaran. ]kuten sanottu, en mina riala olo ilmoittanut
milaan rarmaa mjaljpjilettanj; raan mnhaannunjohajoeen
uuteen tieclou antoon.
Sjt,a hanhilaa; "joha heraklit
’kolilan epailyhoenno, on malilan pjäottaya siimalla.
lloitulhaa nijn paljon, huin auiuhin mahilolliata, tiulla
hanen haussaan lahemmin tutuhai.
—— 170 hyya, mina nain hanta riala myöhem-
mallahin illalla. l’anSaFe klokkmaniöao.
"" """"
" ——— .—-.-. "—";;—.— y-.in "-—.——:in
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
