Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
49
keskustelemisemme viimein johdatamme kylän
muinais-aikoikin. "Kun kuulleet olemme, te niistä tietäisitte
jaaritella paljon" sanoimme isännälle.
"Mitään semmoista kun teille kelpaisi en erittäin
tiedä paljoa, sillä arvaan olette kokoilemassa
kaikenlaisia tietoja mailta, ja semmoiset asiat kun koskevat
ainoastaan kylän rajoja j. n. e. ei ole mistään arvosta
teille."
"Raja seikoistanne emme juuri huolisi,"
vastasimme isäntää, "vaan kylläpä te tiedätte kansan tänne
tulostakin jutella, josta jo vähän muutamilta
kuulimme, vaan jotka käskivät teiltä tarkemmin tiedustella,
sanoivat: "S—n isäntä ne parhain tietää."
"Minunkaan tietoni niistä ei ole aivan suuret,
juttelen sentään mitä vanhoilta kuullut olen."
"Vuonna 1630 olisi kylämme, vanhain juttujen
jälkeen," alotti isäntä, "saanut Suomalaiset asujamensa.
Entiset asukkaat, jotka olivat Ruotsalaisia, olisivat
jonkun sodan aikana hävinneet. Suomalaiset olivat
Savosta, ja olivat kolme veljestä sieltä lähteissänsä.
Yksi heistä jäi Mouhijärvelle, toinen kyläämme ja
kolmas veli kävi edemmäksi eräälle järvelle ü virstaa täältä.
Nämät veljekset olivat noitia ja konstissansa hyvin
haijaantuneita, joita ahneus ja kateus vielä enemmän
yllytti taitoansa osoittamaan. Mouhijärvelle jäänyt
veli oli joksikin laiska, hän otti asuntonsa riiheen,
jossa hän alati mateli vaan, ja noitui linnut kaikki
sinne, joista sitten eli. Näillä toisella kahdella
veljellä taas oli aina riitoja kalavesistä, vaikka järviä oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
