Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85
mien nimet, jotka suurimmaksi osaksi ovat ruotsalaisia,
jos kohta suomalaisten kielen vaatimusten mukaan
vääristettyjä, ovat ainoat muistot entisistä ruotsalaisista
asu-jamistaan. Niin esimerkiksi Tröömi, Seksmiilari,
Tuur-vesi (storvattnet), jotka jo äsken nimitin.
Koska nyt pikimmültä olemme luoneet silmämme
näihin seutuihin ja niiden asujamiin, aivon näille
saari-loille lukiani tuokion ajaksi viedä. Sallippas ajatukses
rientää siihen Suomelle niin merkilliseen vuoteen, jona
kirjoitettiin 1808.
Kahdeksastoista vuosisata loppui verisesti, ja niin
alkoi yhdeksästoistakin Etelä-Euroopassa. Sota riehui
riehumistaan, kauhistavimmat hirmutyöt lensivät
sanoman siivillä pitkin maailmaa. Napoleonin voitot ja
kunnia kaikui yli merien, yli maiden. Ei Suomemmekaan
saanut kauvan elää rauhosso. Ranskan väkevä keisari
oli kädellään viitannut Suomenkin maahan, sotaliekki
rupesi täälläkin riehumaan. Kauvan ei Kustaau
kappelikaan ollut vopaa sotarusituksista. Jo somana talvena,
kuin sota alkoi, Wenäläiset tänne löysivät. Talvitie
Ahvenenmaolle käy tämän kappelin läpitse, ja
Wenäläiset sinne menossaan muistuttivat Kustaan kappeliakin
läsnäolostaan, Sitä paitsi oli pienempi sotavoima tänne
asetettu olemaan yhtä päätä. Muistot Wenäläisten
entisistä retkistä eivät vielä olleet hävinneet, jonkatähden
heidän tuloansa odotettiin pelvosta sykkivillä sydämillä,
jopa ensin oltiin heitä paossakin. Ruotsin voimau ei
ollut liki tienoilla, jontähden Wenäläiset olisivat voineet
tehdä mitä taliansa. Meret olivat jäässä, niin ettei apua
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
