Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4
pitää ja vahvistaa kyllä horjuvaa kristillisyyttä
maassamme. Tämä tarve synnytti koululaitoksia ja
ensimmäinen niistä oli Turun koulu. Keskiajan
synnyttämät koulut olivat kahta lajia: luostarikoulut
ja kirkkokoulut. Edelliset tietysti saivat alkunsa
luostareista ja alussa niillä oli tarkoituksena
kasvattaa luostariin pyrkiviä, mutta aikaa voittain
avattiin näiden koulujen ovet myöskin muille oppia
haluaville. Jälkimäiset taas syntyivät kirkkojen,
olletikin tuomiokirkkojen likeisyydessä ja niissä
kasvatettiin papin alkeita, jotka ylläpitäisivät
juhlamenot seurakunnissa. Jälkimäisestä laadusta oli
Turun ensimmäinen koulu. Tiedot siitä ovat niin
vaillinaisia, että turhaan koemme saada täydellistä
kuvausta siitä. Suomen keskiajan kirkollishistoriau
paras lähde "Chronicon episcoporum finlandensium"
ei edes sisällä sanaa schola, sitä vähemmin sen
laatua. Sitä vastoin Porthan muistutuksissaan
antaa meille viittauksia näistä seikoista, ja
ruuuta-main opettajain nimet, jotka niissä löytyvät,
osoittavat, että koulu tosiaauki jo aikaisin oli asetettu
Turkuun. V. 1335 mainitaan näet pappi Hcnricus,
joka tekemässänsä testamentissaan kutsuu itsensä
vanhaksi kouluttajaksi Turussa (’antiquus
Scholas-ticus Ab o enris) ja v. 1359 eräs Birger, joka oli
sekä curatus ecclesiæ että provisor scholarium.
Sitä taammaksi ajassa voimme vaan päästä
arvaamalla. Todenmukaista toki on, kuten Alcenius
arvelee, että Turun koulu ei ole paljoa nuorempi
kuin kristiseurakunta Suomessa, jos nimittäin
koulu-nimen omistamme sellaiselle laitokselle, jossa
kysymys oli harjoittaa pappeja virkansa toimituksessa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>