- Project Runeberg -  Lännetär. Album, utgifvet af Vestfinnar / VII. /
210

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

-H- 210 fr

puvussa ryhmittäin viettivät kesän pyhää päivää luonnon
omassa helmassa. Muutamat, istuen kivillä puiden
varjossa ja oksilla, soittivat kanteletta, ääntäen kilvan
lähistössä kohisevan kosken kanssa. Hymysuin katselin tätä
somaa näkymöä ja päätin käydä sinne. Otin askeleen,
otin toisen; viittani putosi hartioiltani, ja siitäpä jouduin
katalaan tilaan. Pukuni oli liika vaillinainen, jollei
peräti vaillinainen, ainoastaan — — hm — — ja minä
heräsin."

,.Hyvää sellainen uni tietää. Saanko selittää? Sinä
kävelet tänään meidän omassa salissa, joka on korkealla
ilmassa, koska se on papin asunto. Idässä paistava
aurinko on Alati, jonka sydän on lämmin rakkaudesta
minua kohtaan, ja sitä sinä vähän kadehdit. Lännessä
ruskoittava aurinko taas on Henno, joka ei ehdi tänne
siksi kuiu Alati, vaan on lähistössä muutamien vuorten
takana, esimerkiksi Pönkäskollin ja Rinnevuoren takana,
josta renki tänäpäivänä toi joulukuusen. Mitä
juhlapukuiseen kansaan, kanteleen soittoon ja kohisevaan
koskeen tulee, tietävät ne sitä, että me menemme huomenna
kirkkoon. Mutta vaillinainen pukusi? — — No niin
— — se tietää, että sinä menet illallisen jälkeen, kuten
tavallista, maata vaillinaisessa puvussa. Ihastus ja
viehätys unessa ei ole muuta, kuin suoraa totuutta, sillä
pianpa istun minä ja istut sinä, kumpikin sulhonsa
sylissä. Voi riemun aikaa, Elli kulta!"

,,Ei niin, Ainaseni. Minua aavistuttaa — —"

„Huoli niistä; kàikki vielä hyvin. Tuleppas
sytyttämään joulukynttilöitä."

Niin sanottuaan puikahti Aina vikkelästi saliin, mutta
Elli painoi kätensä tykkivääu rintaansa,
tukahduttaak-sensa sydämen raivoavia tunteita ja jäi hetkiseksi
päätykamariin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 14:47:57 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/lannetar/7/0216.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free