Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 81 —
mutta eräästä olennosta, jonka nimi on Anna
Hemmer ei ole sanottu sanaakaan."
»Voi sinun päähänpistojasi poikaseni",
nauroi Anna. »Tahdotko sinä nyt
välttä-mättömästi saada minut ilmaisemaan, että
kaikki nuo luetellut ilot ja surut ja intressit
ja epäintressit ovat myöskin — minun ? Noh,
onko sinun pikku itserakkautesi nyt
tyydytetty?"
»On — liiaksikin. Mutta minun mieleeni
johtuu se seikka että Anna Hemmer oli
olemassa jo ennenkuin tämä merkillinen
mies tuli hänen tielleen."
»Niin — oli kyllä. Mutta se Anna
Hemmer kuoli ja haudattiin silloin Vapunpäivänä."
Annan ääni värähti oudosti, sillä hän tunsi
että tuo ehkä ei ollutkaan niin totta kuin
hän oli luullut. Kuka ties vaikka entisyys
saattaisi uudestaan virota eloon?
»No niin, minun pitää siis tyytyä siihen
selitykseen", virkkoi Hart. »Elä pahastu,
Anna, siitä mitä sanoin."
»En. Päinvastoin olen iloinen, että
tahdoit tietää hiukan enemmän minusta, ja
tuntuu kuin tahtoisin sinulle kertoa, mitä en
ole vielä kenellekään kertonut."
Anna oli käynyt hyvin totiseksi ja katse,
jonka hän loi Hartiin, oli arka ja rukoileva.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
