Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
takin huomautti, että tuon ja tuon herkun oli
Elsa itse paistanut ja nuo leivokset leiponut,
mutta eivät ne maittaneet sittenkään.
Anna tunsi koko ajan, että kaikki oli
niin vierasta ja hän tahtoi pois, pois
kaikesta. Eksköld ja Hart kyllä ylläpitivät
keskustelua, mutta heilläkin oli selvä tunne siitä,
että entiset ajat olivat olleet ja menneet ja
jotain uutta ja tuntematonta oli tulossa.
Mutta ilta kului loppuun vihdoinkin ja
kaikki läksivät laivalle. Täti tahtoi ettei
viivyttäisi laivalla kauan, jotta Anna pääsisi
levolle ja Anna oli hänelle siitä erityisen
kiitollinen. Hän kaipasi nyt yksinäisyyttä
melkein sairaaloisesti. Kun hyvästit oli
sanottu, vetäytyi Anna heti hyttiinsä odottamaan
laivan lähtöä.
Mutta hetken kuluttua kuului heikko
koputus ovelle ja kun Anna meni katsomaan
kuka siellä oli, seisoi Hart hänen edessään.
»Anna, en voinut erota sinusta noin",
sanoi hän ja taas kuuli Anna hänen
äänessään tuon entisen tutun ja hellän värähdyksen.
»Kiitos, kiitos, että tulit", vastasi Anna,
»niin saan viedä kauniin muiston mukanani."
»Anna, sano, eihän se ole lopussa, kaikki
se kesäinen? Jotain tuli meidän väliimme,
mutta selviäähän se, eikö niin? Enhän ole
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
