Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Aasia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Eläimistö. Etu- ja Taka-Intia,
Etelä-Kiina ja kaakkoinen saaristo kuuluvat
n. s. intialaiseen eläinmaantieteelliseen
alueeseen (tyypillisiä eläimiä
m. m. gibboni, oranki, kummituseläin,
gauri, sarvikuonot, norsu, tiikeri,
argusfasaani, silmälasikäärme). Muu osa
A:aa, lukuunottamatta Arabiaa, joka
luetaan etiopialaiseen alueeseen, kuuluu
palearktiseen alueeseen, ja sen eri
kasvillisuusvyöhykkeissä on hyvin erilainen
eläimistö (pohjoisrannikolla jääkarhu,
hylkeet; tundroilla peura, naali, sopuli;
metsäalueella turkiseläimet;
Keski-Aasiassa jakkihärkä, antiloopit,
kaksikyttyräinen kameeli, susi, kettu, arokanat).
Asukkaat. Arviolta 900 milj.
(keskimäärin 20 henkeä km2:llä). Asutus
tiheintä Hindustanin alangolla (paikoittain
yli 280 km2:llä) ja Kiinassa;
Siperia, Tibet ja Gobi ovat taas
harvimmin asuttuja. A:n kansat voidaan
ryhmittää seuraavasti: 1) arktiset
kansat (esim. jukagiirit, tšuktšit,
korjaakit), 2) ainu-kansa, 3) mongolit, joista
toisilla on yksitavuinen kieli (annamilaiset,
siamilaiset, birmalaiset, tiibettiläiset,
kiinalaiset), toisilla monitavuinen
(samojedit, korealaiset, japanilaiset), 4)
suomalais-ugrilaiset (ostjakit, voguulit),
5) keskimaisen rodun kansat (kaukaasialaiset,
seemiläiset, hindut), 6) dravidalaiset,
7) malaijilaiset.
Uskonnot. Maapallon kaikki
tärkeimmät uskonnot ovat A:sta lähtöisin.
Eri uskontojen tunnustajien lukumäärät
on arvioitu seuraaviksi: buddalaisia n.
150 milj., braamalaisia n. 220 milj.,
taolaisia ja Konfutsen opin tunnustajia
n. 220 milj., muhamettilaisia n. 160 milj.,
animistisia pakanoita n. 45 milj. ja
kristittyjä n. 20 milj.
Löytöhistoria. Jo varhaisista ajoista
saakka olivat kreikkalaiset ja sittemmin
roomalaiset verraten läheisessä
kosketuksessa Etu-Aasian maiden
kanssa. Aleksanteri Suuren retki
Indus-joelle (327-324 e. Kr.) laajensi suuresti
A:n tuntemusta. Keskiajan kuuluisin
Aasian-matkustaja oli venetsialainen
kauppias Marco Polo, joka 1271 tuli
Kiinaan. Oltuaan täällä 17 v. hän
palasi kotimaahansa, missä kirjoitti laajan
matkakertomuksen. Kun Vasco da Gama
1498 Afrikan ympäri purjehtien oli
löytänyt meritien Intiaan, edistyi A:n
etelä- ja itäosien tuntemus nopeasti. Jo
1509 päästiin Malakkaan ja 1515
Kiinaan saakka, ja 1521 löysi Magalhães,
ensim. maapallon ympäri purjehtija,
Filippiinit. — 1500-luvulla ryhtyivät
jesuiitat voimaperäiseen lähetystoimintaan
ja samalla maantieteelliseen
tutkimustyöhön Itä- ja Keski-Aasiassa.
Saman vuosisadan loppupuolelta lähtien
alkoivat venäläiset lähettää valloitus-,
kalastus- ja tutkimusretkikuntia
Siperiaan. Vasta viime vuosisadalla pääsi
eurooppalainen tutkimus tunkeutumaan
A:n itäosiin, ja vielä myöhemmin
avautuivat Sisä-Aasian vaikeakulkuiset
seudut sille. Pohjoismaisista A:n
tutkijoista mainittakoon suom. kielentutkijat
M. A. Castrén, Y. A. Wallin, K. F.
Karjalainen, A. Kannisto, J. G. Ramstedt,
K. Donner, kansatieteilijät A. O. Heikel,
J. R. Aspelin, U. T. Sirelius, S. Pälsi,
maantieteilijä J. G. Granö ja kasvitieteilijä
A. K. Cajander sekä ruots. Sven
Hedin. — Tutkimatta on vielä laajat alat
A:n sisä- ja itäosia, eräät Siperian
ja Arabian erämaan osat sekä
Taka-Intian suurten jokien lähdeseudut.
Valtiollinen jako. Itsenäisiä
valtioita: Kiinan tasavalta ja siihen
kuuluva Tibet (8,5 milj. km2, 330 milj.
as.), Japanin keisarikunta alusmaineen
(680,000 km2, n. 78 milj. as.), Siamin
kuningaskunta (600,000 km2, n. 9,5 milj.
as.), Afganistanin emiirikunta (731,000
km2, n. 10 milj. as.), Persian
sulttaanikunta (1,6 milj. km2,
n. 6,5 milj. as.), Arabian valtiot (n. 1,6
milj. km2, n. 4 milj. as.) ja
Turkin tasavalta (0,7 milj. km2,
n. 8 milj. as.). — Venäjän hallussa
on Siperia, Kaukaasia ja osia Keski- ja
Itä-Aasiasta (yht. 19 milj. km2, n. 46
milj. as.). Tällä alueella ovat seuraavat
nimellisesti riippumattomat
neuvostotasavallat: Georgia, Aserbeidžan,
Armeenia, Bukhara, Kiiva ja Mongolia.
Jonkinlainen itsehallinto on Kaukaisen
Idän, Kirgiisien ja Turkestanin
tasavalloilla. — Englannin siirtomaista
(5,5 milj. km2, n. 330 milj. as.) on
suurin Intian keisarikunta, jossa on n. 600
kotimaisen ruhtinaan käskynvallan
alaista suojavaltiota. Muita siirtomaita
ovat Ceylon, brittiläinen Malakka,
brittiläinen Borneo, malaijilaiset
suojavaltiot sekä Honkong ja Wei-hai-wei.
Lännessä on Englannilla Kypros ja Aden.
Palestiina ja Mesopotamia ovat Englannin
ylivalvonnan alaisia. Riippumaton,
mutta Englannin valvonnan alainen on
Nepal. — Hollannin alusmaita ovat Isot
Sunda-saaret (paitsi osa Borneota),
Pienet Sunda-saaret (paitsi Timorin
itäosa) ja Molukit (yht. 1,5 milj. km2, 49
milj. as.). — Ranskalla on ransk.
Indo-Kiina (0,8 milj. km2, 19 milj. as.),
Kuangchou Kiinassa ja eräät Intian satamat.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
