Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 87-88 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Aleksanteri Nevskij-d’Alembert

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

3. A. III (1845-94), A. II:n poika, hallitsi
1881-94. A, hallitsi itsevaltiuden ja
oikeauskoisuuden hengessä neuvonantajanaan
opettajansa, Pyhiin Synodin kansalliskiihkoinen
yliprokuraattori Pobedonostsev. Nihilismi
tukahdutettiin, toisuskoisia ja valtakunnan
vierasheimoisia kansallisuuksia sorrettiin.
Yhteiskunnallisista uudistuksista ei
ollut puhettakaan, mutta armeijaa,
kulkuneuvoja ja valtiotaloutta sitävastoin
kyllä parannettiin m. m. ottamalla
suuria ulkomaisia lainoja. A. teki 1894
liiton Ranskan kanssa. —
Venäläistyttämispolitiikka Suomessa alkoi
A:n aikana, jolloin postilaitoksemme alistettiin
keisarikunnan viranomaisten hallintoon.
Muut iskut saatiin vielä torjutuiksi.

Aleksanteri III.

Aleksanteri Nevskij (1218-63), ven.
kansallissankari ja pyhimys, Novgorodin
ruhtinas, myöh. Vladimirin suuriruhtinas.
A. voitti 1240 ruotsalais-suomalaisen
ristiretkeläisjoukon Nevajoella,
josta sai kunnianimekseen „Nevskij”
(Nevalainen), ja 1242 kalparitarit
Peipsenjärven jäällä.

Aleksanteri Severus (208-235),
Rooman keisari v:sta 222.

Aleksanteri Suuri (356-323 e. Kr.),
Makedonian kuningas v:sta 336,
kuningas Filippos II:n ja Olympiaan poika,
Aristoteleen kasvatti. A. vaikutti
tehokkaasti Kaironeian voittoon 338.
Kukistettuaan joukon kapinoita hän lähti 334
suurelle sotaretkelle Persiaa vastaan, sai
voiton Graneikos-virralla ja löi
suurkuninkaan Issoksen lähellä
333, valloitti Palestiinan ja Egyptin, voitti
Gaugamelan taistelun 331, valloitti
Babylonin, Susan, Persepoliin ja koko Persian
valtakunnan, teki retken Intiaan, mutta
oli pakotettu palaamaan armeijan
niskoittelun takia. Hänen valloitustensa
hist. merkitys on siinä, että niiden
kautta kreik. sivistys pääsi leviämään
itään päin. [Droysen (saks., 1917).]

Aleksanteri Suuri.

Aleksanterin-taistelu, kuuluisin
antiikkinen mosaiikkikuva, löydetty
Pompejista, kuvannee Aleksanteri Suurta
Issoksen taistelussa.

Aleksanterin-taru, Aleksanteri Suurta
ylistelevä tarusto, joka syntyi
vanhalla-ajalla ja siirtyi sitten keskiajan
kaunokirjallisuuteen.

Aleksej Mihailovitš (1629-76),
Venäjän tsaari v:sta 1645, sai
Andrusovon rauhassa 1667 Puolalta alueita
Dnepriin asti sekä Kiovan. Oli myös
sodassa Ruotsia vastaan. Patriarkka
Nikonin parannukset aiheuttivat A:n
aikana n. s. raskolnikien l. vanhauskoisten
eroamisen kirkosta. A. julkaisi
Venäjän ensim. painetun lakikokoelman.

Aleksej Nikolajevitš (1904-18),
Venäjän perintöruhtinas, murhattiin
isänsä Nikolai II:n mukana.

Aleksej Petrovitš (1690-1718),
Pietari Suuren poika, vastusti isän
parannuspuuhia, jonka vuoksi ja
kevytmielisen elämänsä takia joutui isän
vihan esineeksi. Kuoli pahoinpideltynä
vankilassa. [Brückner (saks., 1905).]

Aleksejev [-sēʹ-], Evgenij
Ivanovitš (1843-1918?), ven. amiraali. Oli
jap.-kiinal. sodassa 1894-95 Venäjän Tyynenmeren
laivastojen päällikkönä. Nimitettiin 1903 Mantšurian
ylikäskynhaltijaksi ja ylipäälliköksi maalla ja
merellä, sai kelvottomana eron ven.-jap.
sodan alussa (1904). — Aleksejev,
Mihail Vasiljevitš (1857-1918),
ven. kenraali. Otti osaa Japanin sotaan.
Suurvaltain sodassa lounaisen armeijan
esikuntapäällikkönä, 1915 luoteisen
armeijan ylipäällikkö, tuli sam. v.
yleisesikunnan päälliköksi.
Vallankumouksen puhjettua A. oli jonkun aikaa
ylipäällikkönä; toimi sittemmin
bolševikkeja vastaan Etelä-Venäjällä.

Aleksiinit (kreik.), veressä esiintyviä
valkuaismaisia aineita, jotka kuolettavat
bakteereita.

Aleksios I Komnenos (1048-1118),
Itä-Rooman keisari, taisteli m. m.
normanneja ja seldžukkeja vastaan, hankki
itselleen alueita Vähästä-Aasiasta
ristiretkeläisten avulla.

Alemannit l. alamannit, germ.
heimo, asuivat 200-luvulla keskisen
Reinin varrella Lounais-Germaaniassa.
Keisari Julianus torjui heidän hyökkäyksensä
357, Klodvig laski heidät valtansa
alle 496. A:n alue Alemannia
vastasi osittain myöhempää Schwabenin
herttuakuntaa.

d’Alembert [dalãmbǟʹr], Jean le
Rond (1717-83), ransk. matemaatikko,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>