Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 111-112 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Alppikauris-Alströmer

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Iso St. Bernhard 2,472 m, Simplon 2,009 m,
St. Gotthard 2,114 m, Splügen 2,117 m.
Itä-A:n huippuja: Bernina 4,052 m,
Ortler 3,902 m, Gross-Glockner 3,798 m;
solia: Bernina-sola 2,330 m, Brenner
1,370 m ja Semmering 980 m.

Rautateitä varten on puhkaistu
seuraavat suuret tunnelit: Mont Cenis (pituus
12,220 m), St. Gotthard (14,900 m),
Arlberg (10,270 m), Simplon (19,731 m),
Albula (5,886 m), Karavankkien
tunneli (8,016 m), Tauern (8,470 m),
Lötschberg (14,536 m). — Tärkeimmät
poikkiradat ovat Lyonista Torinoon, Genevestä
ja Lausannesta Milanoon, Baselista
Milanoon, Baselista Innsbruckiin ja
Innsbruckista Wieniin. — Hyödyllisiä
mineraaleja verraten niukalti. Länsi-Alpeilta
louhitaan rautamalmia, antrasiittia ja
vuorisuolaa; Itä-Alpeilta rautamalmia
(Steiermark), sinkki- ja lyijymalmia
(Kärnten) ja elohopeaa (Krain) sekä
vuorisuolaa. — A. muodostavat rajan
Keski-Euroopan ja Välimeren
ilmastoalueiden välille. Varsinkin talvella on
ilmasto laaksoissa erilainen niiden
aseman ja korkeuden mukaan. Lämpötilan
laskeminen 100 m:n nousulla vaihtelee
0,5°-0,65°, on suurempi etelässä ja
ylempänä kuin pohjoisessa ja alempana.
Sateentulo jakautuu epätasaisesti.
Itä-Alpeilla se on reuna-alueilla n. 2,000 mm
ja keskialueilla 1,200-1,400 mm, Ranskan
A:n läntisillä reuna-alueilla 3,000-4,000
mm, mutta Graijisilla A:lla alle 1,000
mm. Lumiraja on eteläsivulla
korkeammalla kuin pohjoissivulla: Länsi-A:lla
etelässä 3,000 m, pohjoisessa 2,700 m.
Jäätikköjen peitossa on n. 4,000 km².
— Kasvillisuus muuttuu korkeuden
mukaan. Alinna on viljelysvyöhyke,
sen ylärajalla (500-700 m) loppuu
viininviljelys, luonteenomainen alueelle on
kastanjapuu. Sen yläpuolella on
lehtimetsävyöhyke (pyökkejä, tammia)
n. 1,500 m:n korkeudelle, sitten
havumetsävyöhyke (mänty, kuusi,
lehtikuusi, sembramänty), pensasvyöhyke
(pensaspetäjä, alppileppä, alppiruusu) ja
alppinurmikot. Näiden yläpuolella on varsin.
alppikasvillisuus kallioiden pengermillä:
matalia, koreakukkaisia tai hopeankarvaisia
ruohokasveja (kivirikkoja, härkki-lajeja,
esikoita, edelweiss, soldanella). — A:n
eläimistä mainittakoon luonteenomaisina
gemssi, alppikauris, alppivaris, kuruna.

Alppikauris (Capra ibex), Alpeilla
ennen yleinen, nyt melkein sukupuuttoon
hävitetty vuohilaji; 1,5 m pitkä, 80 cm
korkea, isosarvinen.

Alppila, ulkoravintola Helsingin
laidassa.

Alppinaakka (Pyrrhocorax alpinus),
musta, punakoipinen, kelta- ja
lyhytnokkainen varislintu Keski-Euroopan ja
Aasian suurissa vuoristoissa.

Alppiorvokki (Cyclamen europœum),
Alpeilla kasvava Primulaceæ-heimoon
kuuluva ruohokasvi. Useita Cyclamen-lajeja
viljellään koristekasveina. Kaikilla suuri, litteä
varsimukula.

Cyclamen.

Alppiruusu ks. Rhododendron.

Alppivaris (Pyrrhocorax
graculus), Keski-Euroopan, Aasian ja
Afrikan vuoristoissa elävä pitkä- ja
punanokkainen, punakoipinen mustanvihreä
varislintu.

Alrutz, Sydney (1868-1925), ruots.
sielutieteilijä. Pääteos: „Till nervsystemets
dynamik” (1913-17). Toimittanut 1906-20
aikakauskirjaa „Psyke”.

Als (saks. Alsen), saari Vähässä-Beltissä;
312 km², asukkaita n. 30,000,
enimmäkseen tanskalaisia. Joutui
Preussille 1864, Tanskalle 1919.

Al secco (it.), „kuivalla tavalla”, ks.
Freskomaalaus.

Al segno [seʹnjo] (it.), „merkkiin
saakka”, tarkoittaa soitannollisen
jakson kertaamista määrättyyn, merkillä
osoitettuun kohtaan asti.

Alsnön sääntö, kuningas Maunu
Ladonlukon 1279 herrainpäivillä Alsnön
kuninkaankartanossa (Tukholman
läänissä) julkaisema asetus, joka suomalla
verovapauden kuninkaan ja hänen
veljiensä palvelijoille, piispojen asemiehille
ja kaikille, jotka suorittavat ratsupalvelusta
valtakunnan hyödyksi, tavallaan perusti Ruotsin
aateliston.

Als-ob-filosofia ks. Fiktsionalismi.

Alsophila [-ōʹ-], saniaissuku;
puumaisia lajeja tropiikkimaissa.

Alster, Elben oikea lisäjoki, yhtyy
pääjokeen Hampurin kohdalla.

Alströmer, Jonas (1685-1761), ruots.
teollisuusmies. Perusti 1724
synnyinkaupunkiinsa Alingsåsiin kutomatehtaan
suunnitellen Ruotsiin kutomateollisuutta
Englannin malliin. Harrasti myös
lampaidenhoitoa, sokerinvalmistusta,
värjäystä, tupakan- ja perunanviljelystä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>