Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 181-182 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Arabia-Arabikumi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Historia. Arabialaisten onnistui säilyttää
itsenäisyytensä Assyrian ja Rooman
valloitusyrityksistä huolimatta.
Beduiinivaltioihin jakaantuneen A:n
yhdisti Muhammed 600-luvun alkupuoliskolla.
Kalifit valloittivat Persian, Syyrian ja
Egyptin, mutta A. jäi syrjään
valtakunnan paisuessa suurvallaksi.
Siellä syntyi jotenkin itsenäisiä
ruhtinaskuntia. Turkkilaisten onnistui 1517
anastaa Punaisen-meren ja myöh. myöskin
Persian-lahden rannikko.
Eräin keskeytyksin A. on ollut Turkin vallassa
maailmansotaan saakka. Sen aikana ja
jälkeen ovat syntyneet itsenäiset valtiot
Asir ja Hidžas Länsi-A:ssa, Jemen
Etelä-A:ssa ja Keski-Arabia (aik. Nedžd).
Nykyisin on A:ssa englantilaisten vaikutus
varsin tuntuva, m. m. on heidän
suojeluksessaan Oman, Katar, Koweït,
Abu Sabi, Dibai, Šardia, Ras el Chaima.
Adjman ja Umm el Kaweïn nimiset
valtiot. [Huart (ransk., 1912; saks., 1916).]

Arabia, posliini-, kaakeli- ja
fajanssitehdas Helsingin laidassa.

Arabialainen taide rajoittuu
etupäässä rakennustaiteeseen ja
taideteollisuuteen. Se kehittyi korkeimmilleen
Luoteis-Afrikassa ja Espanjassa (maurilainen
tyyli). Sille on tunnusmerkillistä
kiila- ja vars. hevosenkenkäkaari,
stalaktiittiholvit (päällekkäin ja limittäin
ladotuista särmikkäistä kipsillä päällystetyistä
puupalikoista tehdyt) sekä erittäin
runsas, itämaisia mattoja muistuttava
värikäs pintakoristelu, n. s. arabeskit.
Pylväät ovat hoikkia ja kapiteelit usein
tyylitellyt kukanumppujen muotoon.
Rakennuksissa on koristeellinen puoli
etualalla konstruktiivisen kustannuksella.
Huomattavimmat arab. rakennukset ovat
moskeijat, palatsit (kuuluisimmat Delhissä,
Sevillan Alcazar ja Granadan
Alhambra), basaarit ja hautamonumentit.
Taideteollisuudessa ovat korkeimmalle
kehittyneet metalli-, keramiikki- ja
lasityöt sekä kudonta, vars. mattojenvalmistus.

Arabialaiset, niiden seemiläisten
kansojen yhteinen nimitys, joiden äidinkieli
on arabia. Alkuperäisestä kotimaastaan
Arabiasta, jossa heitä vielä elää sekoittumattomina,
a. ovat levinneet Syyriaan, Palestiinaan, Mesopotamiaan,
koko Pohjois-Afrikkaan, Sudaniin, Sansibarin ja
Maltan saarille. — Kansatieteellisesti
tällä sanalla tarkoitetaan vain Arabian
asukkaita. Nämä ovat joko paimentolaisina
eläviä, kangasteltoissa asuvia
beduiineja tai vakinaisissa kylissä
asuvaa maata viljelevää väestöä.

Arabialaisia.

Arabialaiset numeromerkit, tavalliset
numeromme 0, 1, 2, 3 . . . 9; todennäköisesti
int. alkuperää ja arabialaisten
Eurooppaan tuomat; joutuivat täällä
käytäntöön 1100-luvulla.

Arabian kieli ja kirjallisuus. 1.
Arabiankielellä tav. tarkoitetaan sitä
seemiläistä kieltä, jota alk. käytettiin
vain Pohjois-Arabiassa, mutta joka
etelä-arabialaisen sivistyksen kukistuessa
tunkeutui Etelä-Arabiaankin ja islamin
kera levisi laajalle Aasiaan ja Afrikkaan.
N. s. klassillinen arabia on
erittäin kehittynyttä ja sen sanavarasto
suuri. Sitä käytetään vieläkin kirjakielenä,
mutta puhekieli on jakaantunut
moniin murteisiin ja saanut runsaasti
lainasanoja, Arabialainen kirjoitus
luetaan oikealta vasemmalle ja merkitään
siinä vain konsonantit, joita on 28.
Lisäksi on kolme vokaalimerkkiä (a. i, u),
joita käytetään vain oppineitten kirjoituksissa.
Arabiankieltä ovat tutkineet
m. m. suomalaiset Wallin ja Lagus. —
2. Arabiankielinen kirjallisuus
on hyvin rikas. Jo ennen
Muhammedin aikaa oli, muotovalmiita
paimentolaiselämää käsitteleviä runoja.
Kuuluisimmat runokokoelmat ovat
„Hamâsa" ja „Mu’allakât". Käänteentekevä
merkitys oli Koraanilla
(ks. t.), jonka selittelystä kehittyi
islamilainen jumaluusoppi, oikeus- ja
kielitiede. Koraanin rinnalla on kuuluisin
satukokoelma „Tuhat ja yksi yötä"
(Alf laila walaila). Arabialaisen
kirjallisuuden loistoaika päättyi v:n 1100
vaiheilla. [Brockelmann (saks., 1909),
Nicholson (engl., 1923).]

Arabian-meri, Intian valtameren
lahti toisaalta Etu-Intian, toisaalta
Arabian ja Afrikan välissä.

Arabikumi, pohj.-afr. Acacia-lajeista
saatu, veteen liukeneva kumilaji;
käytetään paperiliimana, lääkkeiden
valmistukseen, värjäyslaitoksissa y. m.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>