Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Arfvidsson-Argentiina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Arfvidsson, Ulrika (k. n. 1800),
ruots. tietäjäakka, herätti huomiota
Kustaa III:n aikana hovipiireissäkin.
Argali (Ovia ammon l. argali),
Keski- ja Pohj.-Aasian vuoristoissa elävä
kookas, suurisarvinen lammaslaji.
Argelander, Fredrik Wilhelm (1799-1875),
saks.-suom. tähtitieteilijä. Järjesti Turun
tähtitieteellisen observatorion sekä Turun palon
jälkeen Helsingin tähtitornin. Siirtyi 1837
Bonnin observatorion professoriksi ja johtajaksi.
A. oli 1800-luvun etevimpiä havainnontekijöitä,
julkaisi laajoja teoksia.
 |
F. W. Argelander.
|
Argenteuil [-žātö’i], Pariisin
huvilaesikaup. Seine-joen varrella. 33,000 as.
 |
Nautakarjaa pampalla Argentiinassa.
|
Argentiina, liittotasavalta
Et.-Amerikassa n. 2,79 milj. km2, n. 9 milj. as.
Eteläosa on Patagonian karua ylänkömaata;
sen pohjoispuolella ja, tasainen
pampasruohoaavikko; siitä pohjoiseen on leveä
viljelty alue ja tämän pohjoispuolella Gran
Chaco, tasanko, jolla vaihtelevat suuret
metsät ja ruohikot; koillisessa, Paranán
ja Uruguayn välisellä alueella on troopillisia
sademetsiä. Vuorista on vain länsiosa:
Andit. Ilmasto pohjoisessa subtroopillista,
etelämpänä lauhkeaa, yleensä
terveellistä, — Väestön pääosa maahan
 |
Vaakuna.
|
muuttaneita eurooppalaisia (etupäässä
espanjalaisia, italialaisia, ranskalaisia)
ja heidän jälkeläisiään; verraten
runsaasti on sekakansoja ja neekereitä;
intiaaneja enää vähän. V. 1906 asettui
Misionesiin pieni suom. siirtokunta.
Pääelinkeinot ovat maanviljelys ja
karjanhoito; tuotteet: vehnä, maissi,
pellavansiemenet, liha, villat, vuodat.
Vuorityö vähän kehittynyt; teollisuus
pääasiassa karjanhoidon ja maanviljelyksen
tuotteiden jalostamista. Rautateitä
55,235 km (1922), melkein kaikki engl.
yhtiöiden omistamia. Virallisena
kielenä on espanja, mutta ranskaa ja
saksaa puhutaan sivistyneissä piireissä
yleisesti. Vallitseva uskonto
roomalaiskatolinen. Yliopistoja on 7.
— Valtiollinen jako: 14 sisäisesti itsenäistä
valtiota (Jujuy, Saita, Tucumán, Catamarca,
Santiago del Estero, La Rioja, San Juan,
Mendoza, San Luis, Cordoba, Santa Fé,
Corrientes, Entre Rios, Buenos Aires),
10 piirikuntaa (Formosa, Chaco,
Misiones, Neuquen, La Pampa, Rio Negro,
Chubut, Santa Cruz, Tierra del Fuego
l. Tulimaa, Los Andes) ja 1 liittoalue
(Buenos Aires). Presidentti valitaan 6
vuodeksi, vaalin toimittavat 14 valtion
valitsijamiehet; liittovaltion yhteinen
eduskunta on 2-kamarinen; kullakin
pikkuvaltiolla on sitäpaitsi oma
eduskuntansa; niiden kuvernöörien valta on
verraten suuri. Piirikuntien johdossa
ovat presidentin nimittämät
kuvernöörit. Pääkaupunki Buenos Aires. —
Historia. Ensimmäiset eurooppalaiset
tulivat A:aan 1500-luvun alussa,
asutus alkoi 1555. A. kuului osana 1776
La Plata-maista muodostettuun
Espanjan varakuningaskuntaan. jonka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:08 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/1/0119.html