Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Asahigava-Aseet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Asahigava, kaup. Japanissa, Jesson
sisäosassa. 62,000 as.
Asamaiama, Japanin toimivimpia
tulivuoria, Hondolla; viimeiset
purkaukset 1912 ja 1914.
Ašanti (engl. Ashanti), engl.
suojelusalue Kultarannalla. Ylä-Guineassa
Asukkaat (n. 410,000) bantu-neekereitä.
A:sta saadaan kultaa, kumia, kaakaota,
kolapäihkinöitä, palmuöljyä, mahonkia.
Pääkaup. Kumassi, 20,000 as.; siitä
kulkee rautatie rannikolle, Sekondiin.
Asarhaddon, Assyrian kuningas
681-668 e. Kr., Sanheribin poika, valloitti
Egyptin pääkaupungin Memfiin 670.
Asben l. Air, vuoriseutu et.
Saharassa.
Asbesti (kreik.), hienosäikeinen
mineraali, josta valmistetaan tulenkestäviä
kankaita, pahvia, kattoliuskeita y. m.
Esiintyy luonnossa serpentiini-a:na
(krysoliittina), jota saadaan m. m. Kanadasta
ja Uralista, ja <sp>sädekivi-a:na<(sp>
(amianttina), jota saadaan m. m.
Ylä-Italiasta ja Salzburgista, myös
Suomesta Tuusniemeltä.
Asbjörnsen, Peter Christian
(1812-85), norj. satujenkertoja. A.
julkaisi Jørgen Moen kanssa kansansatuja
uudelleen kerrottuina: "Norske
folke-eventyr" (1842-44, osittain suomen.),
"Norske huldreeventyr og folkesagn" (1845-48).
Asboth [žābōt], Oszkár
(1852-1920), unk. kielentutkija, julkaisi
joukon tutkimuksia slaav. kielitieteen
alalta, m. m. unkarinkielen
slaavilaisperäisistä lainasanoista.
Ascendentti (lat.), "ylenevä",
ylenevää polvea oleva sukulainen (vrt.
Sukulaisuus). — Ascendenttinen
esitystapa, myöhempisyntyisistä muodoista
lähtien kehitysketjun aikaisempiin
muotoihin etenevä.
Ascension [äse’nšn] (engl.,
„taivaaseen astuminen"), tuliperäinen saari
Atlantinmeressä, 1,300 km St. Helenasta
luoteeseen. Portugalilaiset löysivät sen
helatorstainia 1501 (siitä nimi). Engl.
kivihiili- ja lennätinasema; n. 250 as.
Aschaffenburg [aša’fənburhj],
teollisuuskaup. Baijerissa, Mainin varrella.
Lähellä vanha Johannisburgin linna, jossa
kirjasto ja taulukokoelma. 33,000 as.
Aschaffenburg [aša’fənburhj],
Gustav (s. 1866), saks. psykiatri, prof.
Kölnissä. Teoksia: "Das Verbrechen und
seine Bekämpfung", "Handbuch der
Psychiatrie". Toimittaa aikakauskirjaa
"Monatschrift für Kriminalpsychologie
und Strafrechtsreform".
Aschan [askā’n], Ossian (s. 1860),
kemian professori Helsingin yliopistossa, tutkinut
erikoisesti kamferia ja tärpättiöljyjä. Julkaissut:
"Chemie der alicyklischen Verbindungen" (1905);
Edv. Hjeltin kanssa "Lärobok i organisk kemi"
(1893); Hjeltin ja J. W. Brühlin kanssa toimittanut
3 nidosta Roscoe-Schorlemmerin teoksesta
"Ausführliches Lehrbuch der Chemie".
Aschehoug [askehaug], Thorkel
Halvorsen (1822-1909), norj.
lainoppinut, valtiomies ja kansantalouden
tutkija. Professorina Kristiaanian
yliopistossa v:sta 1862. A:n teoksista on
tunnetuin "Socialekonomik" (1902-08),
siitä suomeksi "Yhteiskunnallisen
taloustieteen historia" (1925).
Aschelinus, Anterus (k. 1703),
suom. runoilija, Askaisten kappalainen.
M. m. suomentanut mahtipontisen sotalaulun
"Suomen Ilo-Ääni Narvan voiton yli" (1702).
Aschersleben, kaup. Preussissa, Harzin
itäpuolella. 28,000 as.
Ascherson, [aš-], Paul (1834-1913),
saks. kasvisystemaatikko. Kirjoittanut
(Paul Græbnerin kera) "Synopsis der
mitteleuropäischen Flora".
Ascoli, Graziadio Isaia
(1829-1907), it. kielentutkija, ensimmäisinä
sovittanut uuden fonetiikan tuloksia
kielitieteeseen.
Ascoli Piceno [-itše’-], teollisuuskaup.
Keski-Italiassa, Tronton varrella. 33,000 as.
ASEA (= Allmänna Svenska Elektriska
Aktiebolaget), Ruotsin suurin sähkö-tekn.
liike, per. 1883; kotipaikka Västerås.
Aseet, vihollisen vahingoittamista ja
itsensä viholliselta suojaamista
tarkoittavat esineet. Ne jakautuvat
hyökkäys- ja suoja-a:iin. Ensimmäisiä
a:ita olivat kivet, kalikat y. m.
Tehdyistä a:sta on varhaisimpia
alkumuotoinen kiviase, joka vastaa samalla
kaikkia työkaluja ja a:ita.
Erikoistumiskehityksen kautta syntyy vähitellen eri
tarkoituksiin sovellettuja työkalu- ja
asemuotoja. Puukalikka on alkumuotona
erilaisille nuijille, joista kuten
kirveistäkin on kehittynyt heittoaseita (esim.
bumerangi); niistä yksinkertaisin on
linko, jota lasso l. suopunki muistuttaa.
Yleinen pistoase on veitsi l. tikari,
josta miekat ja sapelit ovat kehittyneet.
Levinnein pisto- ja heittoase on keihäs,
joka on saanut hyvinkin monenlaisia
muotoja sekä sota- että pyyntiaseena.
Syntynsä puolesta yksinäinen kaukoase
on puhallusputki, jolla lennätetään nuolia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
