Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Astigmatismi-Astyages
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Asuinrakennus. Vanhimmat a:t luolien
ja maakuoppien jälkeen ovat
olleet oksista ja risuista kyhätyt
tuulensuojat. Niistä kehittyi kota,
huippukattoinen tai harjakattoinen maja.
Edellisestä syntyy maakota l.
alkuperäinen talviasunto siten, että tukipuita
vastaan asetetaan kehäpuita, jotka
katetaan sammalilla, heinillä, mullalla tai
turpeilla. Jos maakodan lämpimyyden
vuoksi kaivettu kuoppa syvenee, tulee
siitä maanalainen l. maa-asunto.
Harjakattoinen kota muuttuu
hirsirakennukseksi. Talviasuntoon sovellettu salvos
vaikuttaa, että maa-asunto nousee
lopulta maanpäälliseksi pirtiksi ja
vihdoin tuvaksi. — Egypt. a. oli tav.
yksikerroksinen, ikkunat korkealla. Kreik.
ja roomal. a:issa olivat asuin- ja
makuuhuoneet (miesten ja naisten erikseen)
nelikulmaisen, avoimen pylväspihan
ympärillä (ks. Atrium).
Keskiaikaisissa germ. a:issa oli
ikkunaton maakerros tavaravarastona. Työhuone
oli kadun puolella, sen takana keittiö,
yläkerrassa asuin- ja makuuhuoneet. Katto
on pohjoisissa maissa jyrkkä,
eteläisissä laakea. Ulospäin avonaiset
galleriat ovat it. alkuperää. Nyk. a:issa
erotetaan maalais- ja kaupunki-a:t sekä
jälkimmäisistä yhden perheen
rakennukset (työväen-, huvilakaupunki- y. m.),
jolloin koko rakennus on yhden perheen
hallussa, joka tav. sen myös omistaa
(„omakoti"-järjestelmä) sekä vuokra-asunnot,
joissa on useita vuokrattavia
huoneistoja („vuokrakasarmit"). Molempien
välimuotoja ovat asuntoyhtiöt ja
asunto-osuustalot, joissa kukin perhe tav.
omistaa sen huoneiston, jossa asuu. vrt.
Rakennustaide.
Asukasoikeus, vakaa hallintaoikeus
toisen maahan, varsinkin kruunutaloon.
Asumakartano, aatelismiehen
verovapaudella omistama tila, n. s.
säteritila ja erittäinkin sillä oleva
asuinrakennus, jota säterin omistaja oli
velvollinen säterivapauden menettämisen
uhalla ylläpitämään asemansa mukaan.
Asumusero ks. Vuode- ja asumusero.
Asuncion [þiō’n], Paraguayn
pääkaup., Paraguay-joen varrella; vilkas
laivaliike, vuotien, tupakan, matten
vientiä; yliopisto. 102,000 as.
Asunta, rautatieasema
Jyväskylän-Haapamäen rataosalla.
Asunto ja koti, se paikka, jossa
henkilö tosiasiallisesti oleskelee, ja jossa
hänen kotinsa ja perheensä on. A. ja k.
on määräävänä, missä tuomioistuimessa
jotakuta henkilöä koskeva riita-asia on
ajettava ja missä kukin on yleensä
verotettava sekä missä henkilö on
hengillekirjoitettava sekä sen mukaan missä
hän käyttää valtiollista tai kunnallista
äänioikeuttaan.
Asuntokysymys on kysymys
riittävän tilavien, kohtuullisesta vuokrasta
saatavien ja terveydenhoidon
vaatimuksia vastaavien asuntojen hankkimisesta
väestön vähävaraiselle enemmistölle sekä
kaupungeissa että maaseudulla. Se
koskee erityisesti palkkatyöväkeä, muita
myöskin, ja varsinkin tätä nykyä,
maailmansodan aiheuttaman
rakennustoiminnan pysähdyksen johdosta, keskisäädyn
eri kerroksia. — Suomen asunto-oloja
kuvaavana mainittakoon, että 1901
maalaiskuntien väestöstä todennäköisesti
enemmän kuin 60 % asui 1-2 huoneen
asunnoissa ja että 1919 kaupungeissa
ja taajaväkisissä yhdyskunnissa asui
liian ahtaasti (s. o. kolme tai
useampia henkilöitä huonetta kohti),
edellisissä yleensä 10-30 %, jälkimmäisissä
30-50 % väestöstä. Vain kahdessa
kaupungissa (Kotkassa ja Kajaanissa) asui
enemmän kuin puolet asukkaista liian
ahtaasti, mutta sen sijaan 27
taajaväkisessä yhdyskunnassa, etupäässä
tehdaspaikkakunnilla, jopa 5:ssä niistä yli
70 % väestöstä. — Asunto-olojen
parantamiseksi ovat toimineet yksityiset
liikkeet ja työnantajat, asuntoyhtiöt ja
-osuuskunnat sekä asuntoreformiyhdistykset
ynnä valtio ja varsinkin kunnat, —
Asuntopolitiikka käsittää
kaikki ne valtion ja kuntain
toimenpiteet, jotka tarkoittavat asuntojen
tuotannon ja asunto-olojen saattamista
yhteiskunnallisesti tyydyttävälle kannalle.
Valtio ja kunnat ovat joko itse
rakennuttaneet asuntoja tai edullisilla
lainoilla y. m. edistäneet niiden
rakentamista. Suomessa on valtio v:n 1897
jälkeen antanut työväenasuntojen
rakentamiseksi lähes 3 milj. mk. 34
asunto-osakeyhtiölle ja v:sta 1920 on
menosäännössä ollut määräraha, josta
annetaan avustuslainoja kunnille niiden
oman tai niiden kannattaman
yleishyödyllisen rakennustoiminnan tukemiseksi.
Asuntopolitiikan toisena puolena ovat
tarjona olevien asuntojen käyttämistä
ja hoitoa koskevat säännökset ja
toimenpiteet. Tähän kuuluu
asuntohygieeninen lainsäädäntö ja
asuntojen tarkastus, jotka Suomessa
perustuvat 22 p. jouluk. 1879 annettuun
terveydenhoitoasetukseen. Sen mukaan
on terveydenhoitolautakunnalla hyvin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
