Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 257-258 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Austerlitz-Austraalia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Austerlitz, kaupunki Määrissä.
Napoleon voitti siellä 2 p. jouluk. 1805
itävaltalaiset ja venäläiset (,,kolmen
keisarin taistelu").

Austin [ōstin], Texas-valtion
pääkaup. Yhdysvalloissa. 35,000 as.

Austin [ōstin], Alfred (1835-1913),
engl. runoilija. Julk.: satiirit „The
season" (1861), „The golden age" (1871),
runokokoelmia, näytelmiä, romaaneja,
kriitillisiä tutkielmia.

Austraalia, Aasian kaakkoispuolella
sijaitseva maanosa. Tavallisimmin
tarkoitetaan tällä nimellä vain A:n
mannerta pienine rannikkosaarineen ja
Tasmanian saarta; sanan laajemmassa
merkityksessä kuuluu A:aan edellisten
lisäksi Tyynen-meren koko laaja saaristo,
n. s. Oseaania.

Vaakuna.

Austraalian manner.
Pinta-ala n. 7,63 milj. km², Tasmania
n. 68,000 km². Mantereen pohjoisin
niemenkärki Kap York 10° 50’ ja eteläisin
Kap Wilson 39° 9’ et. lev., läntisin Steep
Point 113° 6’ ja itäisin Kap Byron
153° 40’ it. pit. Suurin pituus pohjoisesta
etelään n. 3,200 km, idästä länteen yli
4,100 km. Koillisrannikolla on n. 2,000
km pitkä koralliriuttajono 40-180 km:n
etäisyydellä rannasta.
Pinnanmuodostukseen nähden on
mantereella erotettavissa 3 osaa: 1)
itäinen poimuvuorialue, jonka korkein jono
A:n alpit (Mount Townsend 2,241 m
ja Mount Kosciuszko 2,234 m); 2)
keskinen alanko, jossa mantereen ainoa
suuri joki Murray ja sen lisäjoki Darling
ja jonka länsiosassa useita matalia
suolajärviä; 3) läntinen erämaa-alue,
jonka suurimmat yhtäjaksoiset erämaat
ovat Iso Victoria-erämaa,
Gibsonin-erämaa ja Iso Hiekkaerämaa.
Ilmasto on mantereen pohjoisosassa
troopillista; vuodenaikoja on vain kaksi:
pouta-aika (lounaismonsuuni)
touko-lokakuussa ja sadeaika (luoteismonsuuni)
marras-huhtikuussa. Eteläosassa on
subtroopillinen ilmasto: ankarat poudat ja
rajut rankkasateet. Useimmissa A:n
joissa on vettä vain sadeaikana,
pouta-aikana ne kuivuvat lammikkojonoiksi
(creeks). Murray- ja Darling-joista
saadaan vettä keinokasteluun
maanviljelystä varten; porakaivojen vesi
soveltuu pääasiassa vain lammaslaumojen
juottoon, mutta on liian suolaista kasteluun.
Kasvistossa on huomattava
endeemisten lajien suuri luku; mantereen
lounaisosassa 82 % siemenkasveista
endeemisiä. Tunnusmerkillisiä A:lle ovat
eukalyptusmetsät, joita on varsinkin
itä- ja luoteisosissa, heinäpuut ja akaasiat.
Troopillisia sademetsiä on pohjois- ja
itärannikolla; sisä- ja eteläosissa on
laajoja savanneja, aroja ja erämaita tai
akaasia- ja eukalyptus- y. m.
pensaikkoja (scrubs); kaakossa kasvaa metsissä
saniaispuita. A:sta ei ole ainoatakaan
tärkeätä viljelyskasvia kotoisin.
Eläimistö on perin erikoislaatuinen.
Imettäväiseläimistö on, lukuunottamatta

Keritsemisasema Austraaliassa.

rottia, lepakoita, dingo-koiraa sekä
maahan tuotettuja kotieläimiä (kaniinit
lisääntyneet maanvaivaksi), vain pussi- ja
nokkaeläimiä. Linnusto on rikas
(paratiisi- ja lyyrylinnut, papukaijat, musta
joutsen, emu, kasuaarit). Kaloista
mainittakoon austr. keuhkokala.
Asukkaita on mantereella n. 5,5 milj.
(keskimäärin 0,7 henkeä km²:lla,
Tasmaniassa n. 220,000. Alkuasukkaat n. s.
A:n neekereitä, jotka muodostavat oman
rotutyypin. Heidän ihonsa on tumma
(ruskeankeltainen-musta), tukka kähärä,
silmäkulmat ulkonevat, silmät pienet,
nenä lyhyt ja leveä, huulet paksut,
ruumiin pituus 150-180 cm. Nykyisin heitä
on enää n. 60,000 henkeä, niistä 20,000
eurooppalaisten palveluksessa, muut
kiertelevät paikasta toiseen,
alkuperäisellä keräilyasteella eläen. —
Ensimmäiset maahan siirtyneet eurooppalaiset
olivat Englannista lähetettyjä rikollisia.
Viime vuosisadan puolivälissä A:ssa
tehdyt kultalöydöt aiheuttivat suuren
siirtolaistulvan sinne. Nyttemmin ovat
maanviljelys ja karjanhoito suurenmoisesti
kehittyneinä maan pääelinkeinot

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>