Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Bakteriofobia-Bakunin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Useat liikkuvat vilkkaasti väryskarvojen
avulla, joita voi olla solun toisessa
tai molemmissa päissä tai kautta koko
pinnan. Lisääntyvät jakautumalla.
Epäedullisissa olosuhteissa monet
muodostavat solun sisään n. s. lepoitiöitä,
jotka ovat hyvin vastustuskykyisiä.
Useimmat b. viihtyvät paraiten +10°
ja +40° välillä olevissa lämpötiloissa,
mutta monet voivat varsinkin itiötilassa
sietää suurta kuumuutta ja kylmyyttä
(jopa —190° tai +130°). Eräille
lajeille on happi välttämätön elämän
edellytys (aërobit) toiset tulevat toimeen
sekä sen yhteydessä että ilman sitä
(fakultatiiviset anaërobit), toiset taas
vain hapetta (anaërobit). — B:n
aikaansa annokset ovat hyvin moninaiset
ja niiden merkitys niin hyvin luonnon
elämässä kuin ihmisen taloudessa
erikoisen suuri. Niinpä käyte-b.
(zymogeeniset b.) synnyttävät
elottomissa orgaanisissa aineissa käymistä
aiheuttavia käyteaineita (entsyymejä,
fenmenttejä), mätänemis-b.
(saprogeeniset b.) hajoittavat kuolleiden
eläinten ja kasvien solukot
yksinkertaisemmiksi, vihreiden kasvien ravinnoksi
kelpaaviksi yhdistyksiksi, edistäen siten
aineiden kiertokulkua luonnossa ja
samalla valmistaen tilaa uudelle elämälle;
tauti-b. (patogeeniset b.) tuhoavat
eläviä kasvi- ja eläimsolukoita erittämällä
myrkyllisiä aineenvaihtotuotteita (toksiineja);
väri-b. (kromogeeniset b.) synnyttävät
omituisia väriaineita ja valo-b.
(fotogeeniset b.) aiheuttavat
ravintoalustassaan aikoinaan suurta ihmetystä
herättäneitä valoilmiöitä; n. s. maa-b:sta
eräät (juuribakteerit) voivat yhteyttää
vapaata typpeä, toiset (nitriitti- ja
nitraatti-b.) hapettavat amoniakin
typpihapoksi siten lisäten maan
ravintoaineenpitoisuutta.
B:n käytännöllisen merkitykseni vuoksi
on niiden tutkimus kehittynyt
erikoiseksi tieteenhaaraksi,
bakteeriopiksi l. bakteriologiaksi,
josta on muodostunut lääketieteen,
maatalouden ja eri teollisuudenhaarain tärkeä
aputiede. Bakteeritutkimuksissa on suuri
merkitys bakteeriviljelyksillä, joita
suoritetaan joko ravintoliuoksissa tai
hyytelömäisellä alustalla (esim.
agar-agarilla, ks. t.); niillä, voidaan todeta eri
bakteerilajien kasvutapa ja fysiologiset
ominaisuudet. Tautibakteerien
kokeellisessa tutkimuksessa käytetään eläviä
koe-eläimiä, tavallisimmin hiiriä, marsu ja
tai kaniineja. — Bakteriologian
varsinaisena perustajana pidetään Louis
Pasteuria (ks. t.); tautibakteerien
tutkimisessa on Robert Koch illa
(ks. t.) uranuurtajan osuus. —
Bakteriofobia, bakteeripelko, bakteerikauhu. —
Bakterioosi, kasvitauti, jonka joku
bakteerilaji yksinänsä aiheuttaa. —
Bakteroidit, nystyräbakteerit,
hernekasvien juurinystyröissä elävät
luonnottoman suuret bakteerit, jotka kasvi imee
itseensä saaden siten niiden yhteyttämän typen.
Baktria, muinaisen Persian maakunta,
ylisen Oksus-(Amu-) joen varrella.
Pääkaupunki Baktra (nyk. Balch).
Indoeurooppalaisiin kuuluvilla baktrialaisilla
oli oma valtakunta, meedialaisten ja
persialaisten aikana vielä puoli-itsenäinen;
Aleksanteri Suuren ja Seleukidien
valloittama; tuli 256 e. Kr. uudelleen
itsenäiseksi, ollut sittemmin useiden
kansojen vallan alaisena; kuuluu nyk.
pääosiltaan Afganistaniin.
Baku [ü’], Aserbeidžanin
neuvostotasavallan pääkaup., Kaspian-meren
rannalla, Apšeronin niemellä. Maankuulu
naftateollisuuden keskus. B:sta johdetaan
öljy 854 km pitkää putkijohtoa myöten
Batumiin ja sitten Mustan-meren kautta
kulutuspaikkoihin. Yliopisto. N. 250,000 as.
 |
Bakun nafta-alueelta. |
|
M. A. Bakunin. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
