- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /
341-342

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Belgian kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


1830 B. vapautui sodan avulla ja tuli
itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jonka
hallitsijaksi valittiin 1831 Saksi-Koburgin
prinssi Leopold, jota 1865 seurasi Leopold II
ja tätä 1909 Albert. Vallasta on
taistellut etupäässä kaksi puoluetta:
katolinen (klerikaalinen) ja vapaamielinen.
1880-luvulta lähtien on myös
sosialistinen työväenpuolue saavuttanut
vaikutusvaltaa. Flaamien ja vallonien
välisellä kansallisella vastakohdalla on
myöskin ollut merkitystä. Tärkeimmät
riitakysymykset ovat koskeneet
kansanopetusta (m. m. uskonnonopetusta) ja
äänioikeutta. V. 1893 säädettiin yleinen
(mutta ei yhtäläinen) äänioikeus.
Maailmansodan alkaessa saksalaiset
tunkeutuivat B:n puolueettomuudesta
välittämättä maahan, minkä johdosta B.
liittyi Saksan vihollisiin. Sodan aikana
suuri osa maata joutui saksalaisten
käsiin. Sodan loputtua B. sai
Saksalta rahallisen korvauksen ohessa
Moresnet’n ja Eupenin sekä Malmedyn.
V. 1921 saatettiin voimaan yhtäläinen
äänioikeus. Äänestysoikeuteen liittyy
äänestysvelvollisuus.

illustration placeholder

Belgia. Liègen teollisuusalueelta.



Belgian kirjallisuus. B:ssa on sekä
ranskan-, flaamin- että valloninkielistä
kirjallisuutta, viimemainittu kuitenkin
vähäpätöistä. — Ranskankielisellä
kirjallisuudella oli ensim. kukoistusaikansa
keskiajalla, jolloin se oli ransk.
renesanssirunouden vaikutuksen alaista
(ks. Froissart). Uudelleen se pääsi
elpymään vasta 1800-luvulla B:n päästyä
itsenäiseksi; tullut vuosisadan lopulla
hyvinkin huomatuksi (ks. Eekhoud,
Verhaeren, Rodenbach, Maeterlinck
).
— Flaamilaisen kirjallisuuden kuuluisin
keskiaikainen edustaja on van
Maerlant
(ks. t.). Itsenäisemmäksi
sekin pääsee vasta 1800-luvulla rinnan
flaamilais-kansallisen liikkeen kera.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:08 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/1/0199.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free