Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 441-442 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Brescia-Briançon

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Brescia [breša], kaup. Italiassa,
Lombardiassa, n. 20 km Garda-järven
länsipuolella. Vanhoja rakennuksia m. m.
Herkuleen-temppeli roomalaisajoilta (nyk.
museona) ja tuomiokirkko 1000-luvulta.
100,000 as.

Bresiljapuu ks. Cæsalpinia.

Breško-Breškovskaja, Jekaterina
(s. 1844), ven. vallankumousnainen
(,,vallankumouksen isoäiti"), vietti
suuren osan elämäänsä karkoitettuna
Siperiassa, palasi 1917 Venäjälle, mutta
pakeni bolsevikkien tieltä ulkomaille.

Breslau, teollisuuskaupunki Preussissa.
Oderin varrella. Šleesian kaupan keskus,
8 rautatien risteys; yliopisto. 530,000 as.

Breslaun raatihuone.

Brest, satamakaup. Ranskassa
Bretagnen länsirannikolla, maan tärkein
sotasatama. Kalan, viljan ja viinin
vientiä. 75,000 as.

Brest-Litovsk (puol. Brzešc-Litowsk),
kaupunki Puolassa Veikselini lisäjoen
Bugin varrella, 58,000 as.

Brest-Litovskin rauha ks. Venäjä.

Bretagne [brəta’nj] (lat. Britannia
minor), matalavuorinen niemimaa
Ranskan länsirannikolla. Hyviä satamia ja
kylpypaikkoja. Ilmasto kostea ja sumuinen.
Asukkaat, bretonit, kelttiläistä alkuperää.
— B:ssa asui vanhastaan kelttiläisiä. Joutui
56 e. Kr. Rooman alaiseksi Armorica-nimisenä.
Keskiajalla B. oli miltei itsenäinen, liitettiin
Ranskaan 1532. Vallankumouksen aikaan
B:ssa oli kuningasmielisiä kapinoita,
[de Laborderie (ransk.).]

Bret Harte ks. Harte.

Bretón de los Herreros [-ō’n -rē’-],
Manuel (1796-1873), 1800-luvun
huomattavin esp. huvinäytelmänkirjoittaja.
Bretonilaiset romaanit, Artur
kuningasta ja hänen ritareitaan kuvaava
muinaisransk, kertova kirjallisuus.
Chrétien de Troyes (ks. t.) loi
1160-1175 varsinaisesti b. r. Hänen romaanejaan
jäljiteltiin kaikissa, Länsimaissa,
varsinkin Saksassa (ks. Hartmann von
Aue, Gottfried Strassburgilainen,
Wolfram von Eschenbach).

Bretonin kieli, indoeuroopp.
kieliheimon kelttiläiseen ryhmään kuuluva
kieli, lähinnä sukua entiselle cornin
ja Walesin kymrin kielelle. —
Muinais-bretonilainen rikas bardirunous on
hävinnyt, myöhemmältä keskiajalta on jälellä
mysteerioita. Uudempi, painettu
kirjallisuus on pääasiallisesti uskonnollista.
Sitäpaitsi on satuja ja kansanlaulaja.

Brett, William Howard
(1846-1918), amer. kirjastomies,
kansankirjastojen tienraivaajia, pani Clevelandin
kansankirjaston johtajana toimeen ensimmäisena
,,avonaisen hyllyjärjestelmän" y. m. uudistuksia.

Breughel ks. Brueghel.

Breve (lat.), virallinen paavin kirje,
joka on vähemmän juhlallinen kuin bulla.

Breviarium [-ā’-] (lat.), lyhyt
hengellinen käsikirja, vars. katolisten pappien
käyttämä rukouskirja.

Brevis (lat., = lyhyt), keskiaikaisessa
mensuraalinuottikirjoituksessa käytetty
nimitys nuottiarvolle, joka sen ajan
käytännössä jokseenkin vastasi nykyisiä
1/4-nuotteja; sen muoto oli |=|.
Nykyjään sitä käytetään merkitsemään
2/1 nuottiarvoa, nyk. muoto: |—| tahi | |.

Brevium, radioaktiivinen alkuaine,
josta käytetään myös nimitystä uraani
X₂. Kemiallisesti b. on vismutin
kaltaista.

Brewster [brjūstə], Sir David
(1781-1868), skotl. fyysikko; keksi
kaleidoskoopin ja paransi stereoskooppia;
tutki fluoresenssia, valon interferenssiä,
polarisatsionia ja kaksoistaittumista.

Breysig [bräizih],
Kurt (s. 1866), saks.
historioitsija. Pääteos:
„Kulturgeschichte der Neuzeit".

Brialmont [brialmō’], Henri
Alexis (1821-1903), belg. insinöörikenraali
ja sotilaskirjailija. Suunnitteli m. m. Antverpenin,
Namurin, Liègen ja Bukarestin linnoitukset.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>