Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 479-480 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Bülow-Bysanttilainen taide

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Bylinat l. oikeammin starinat.
vieläkin Pohjois-Venäjän perukoilla tunnettuja
eepillisiä lauluja, jotka muodostavat ven.
kansalliseepoksen. Eräät b:n henkilöistä
tunnetaan myös suom. kansanrunoudessa.

Bülow, Bernhard von (s. 1849),
Saksan valtakunnan kansleri 1900-09,
lähettiläänä Roomassa 1914-15. Ankarasti
arvosteltu Saksan eristämisestä sekä
siitä ettei koettanut lähetä Englantia ja
Venäjää. Julk. puoluetuskirjan „ Deutsche
Politik". [Laurila. „Saksan mullistusajan
miehiä" (1920).] — Bülow, Hans von
(1830-94), saks. pianisti, kapellimestari,
musiikkipedagogi ja säveltäjä. B. oli
jonkun aikaa hovikapellimestarina
Münchanissä, jossa esitti wagnerilaisia
musiikkidraamoja, sittemmin hovikapellimestarina
Meiningenissä, josta käsin orkestereineen
ympäri Saksaa järjesti mallikonsertteja.
Hänen säveltämänsä ovat m. m. sinfoniset
runoelmat „Des Sängers Fluch" ja „Nirvana".
— Bülow, Karl von (1846-1921),
saks. sotamarsalkka. Arvosteltu ankarasti,
koska katsoi olevansa pakotettu peräytymään
Marnelta syysk. 1914.

B. v. Bülow.

Byretti, asteikolla varustettu
lasiputki, jonka toinen pää on kavennettu.
Käytetään mitta-analyysissa.

Bürger, Gottfried August
(1747-94), saks. runoilija. Päätuotteet
voimakkaita balladeja, joista kuuluisin
,,Lenore" (suomen.).

Byrgius, Justus l. Joost Bürgi
(1552-1632), sveits. matemaatikko, rakensi
tähtit. koneita, keksi (samaan aikaan
kuin Napler) luonnolliset logaritmit.

Byrokraatti (ransk. ja kreik.),
virkavaltainen henkilö. — Byrokratia,
virkavalta(isuus).

Byron [bairən], George
(1788-1824), lordi, engl. runoilija, asui v:sta
1816 Sveitsissä ja Italiassa, otti osaa Kreikan
vapaussotaan. Teoksia: romanttis-itämainen
„Childe Harold’s Pilgrimage" (1812),
runokertomukset ,,The Giaour", „The
Corsair", „The siege of Corinth" (1815),
„Mazeppa" (1818), näytelmärunot „Manfred",
„Sardanapalus’’, „Cain" (1821), eepos
„Don Juan" (pääteos, aloitettu 1818).
B:n teosten pohjasävynä on maailmantuska,
elämän ahtauteen kahlehditun titaanin
toivoton kapina, jossa luonnontunto on
ainoa ilonaihe. B:lla on ollut suunnaton
vaikutus eri kansojen, varsinkin slaavilaisten
kirjallisuuteen. Kokonaisen sukupolven
luonteensävyn määräsi byronismi.
Suomeksi „Kolme runokertoelmaa" (1922^,
joissa alkulause. [Björkman (ruots.,
1916); Chew (engl., 1924).]

G. Byron.

Bysantion, Konstantinopolin
alkuperäinen, kreik. nimi. B. sai alkunsa
megaralaisten n. 667 e. Kr. perustamasta
siirtolasta. Konstantinus Suuri vihki sen
330 j. Kr. Rooman valtakunnan
pääkaupungiksi. vrt. Konstantinopoli.

Bysanttilainen kirjallisuus,
laveammassa merkityksessä kreik. kirjallisuus
Konstantinus Suuresta (324) Itä-Rooman
keisarikunnan häviöön (1453),
ahtaammassa mielessä Justinianus I:n
hallituksen alusta (527) lähtien v:een 1453.
Oltuaan aluksi antiikin kirjallisuuden
kristillisesti väritettyä ja itämaista
vaikutusta saanutta jatkoa se 650-850
lamassa oltuaan virkosi 800-luvulla
kohoten 1000-1200 korkeimpaan
kukoistukseensa. B. k. potee yleensä
alkuperäisyyden puutetta. Huomattavan sijan täyttää
filologia sivuhaaroineen. Vielä laajempi
on teologinen kirjallisuus (Johannes
Damaskolaisen, kuoli n. 750,
dogmaattinen teos „Tiedon lähde"). Huomattava
on edelleen historiankirjoitus (Prokopios,
Anna Komnena). Taiderunous on
arvokasta vain kirkolliselta kannalta
(hymnirunoilija Romanos 500-luvulta).
Kansankielellä on sepitetty sankarieepoksia,
lemmenrunoja, ritariromaaneja ja satuja.

Bysanttilainen taide, Itä-Rooman
valtakunnassa kukoistanut krist. taide.
Sen kukoistusajat ovat Justinianus I:n
hallitessa (527-565) ja välillä
tapahtuneen rappeutumisen jälkeen
900-1100-luvuilla. Se elää kautta keskiajan ja
tavallaan vieläkin kreik.-katolisessa
kirkkotaiteessa. B:ssa t:ssa yhtyy
itämaisia ja hellenistisiä aineksia.
Rakennustaiteen tärkeimmät muistomerkit
ovat Sofiankirkko Konstantinopolissa
(rakennettu 532-537) ja San Marco
Venetsiassa. Huomattavana osana
tyylissä on kupolirakennus, joka
rakennetaan neliön tai monikulmion muotoiselle
pohjalle. Kupolia kannattavien kaarien
ja kupolin välissä olevia kupumaisin
kolmikulmioita sanotaan pendentiiveiksi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>