Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 487-488 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Caduceus-Cagniard de la Tour

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

osanotosta Napoleonin murhaa
suunnittelevaan salaliittoon.

Caduceus(lat.), kahdella käärmeellä
varustettu sauva, airuen sauva, alk. Hermeelle
1. Mercuriukselle omistettu; kaupan tunnuskuva.

Caduceus.

Cæcilia Metellan hauta, suuri
pyörörakennus Rooman ulkopuolella.

Cædmon [kädmən] (k. n. 680),
angls. munkki ja hengellinen runoilija.

Cælius mons (lat.), eräs
Rooman seitsemästä kukkulasta.

Caen [ka], kaup.
Pohj.-Ranskassa, Orne-joen varrella,
lähellä Kanaalin rantaa, Le Havresta
lounaiseen. Yliopisto, kauniita
kirkkoja. 55,000 as.

Cære, muinaisen Etrurian kaupunki.

Caerphilly [käofilli], kaup.
Englannissa, Walesissa; hiilikaivoksia,
rautatehtaita. 34,000 as.

Cærularius, Mikael,
Konstantinopolin patriarkka 1043-58.
Aiheutti jyrkällä esiintymisellään
roomalais- ja kreikkalaiskat. kirkon
lopullisen eron 1054.

Cæsalpinia, palkokasveihin kuuluva,
useita troopillisia puita ja pensaita
käsittävä kasvisuku. Monen lajin
sydänpuussa väriaineita. Brasilialaisesta
C. echinatasta saadaan punaisenruskeata
bresilja- 1. fernambuko-puuta, int.
C. Sappanista samannäköistä sappanpuuta,
jota käytetään puuvillatavarain värjäykseen;
amer. C. coriarian parkkihappoiset palot
kaupassa dividivi’n nimellä.

Cæsalpinus 1. Cesalpino
[tšesalpï’no], Andrea
(1519-1603), it, kasvitieteilijä,
kasvisystematiikan perustaja.

Caesar, alk. erään Julius-suvun
haaran nimi Roomassa. G. J. Cæsarin ja
Augustuksen jälkeen Rooman keisarin,
sittemmin kruununperillisen ja
apuhallitsijan arvonimi. Tästä sanasta
johtuu eri kielissä korkeimman vallan
haltijan nimitys: saks. Kaiser,
ruots. kejsare, suom. keisari y. m.

Cæsar, Gaius Julius (100-44
e. Kr.), roomal. valtiomies ja sotapäällikkö.
Tuli kvestoriksi 68, ediiliksi 65,
pontifex maximukseksi 63 ja preetoriksi
62, hoiti 61 Tuonpuoleista Hispaniaa.
Teki 60 Pompeiuksen ja M. Crassuksen
kanssa n. s. ensimmäisen triumviraatin.
Konsuli 59, jonka jälkeen sai maakunnikseen
molemmat Galliat ja Illyricumin.
Kukisti Gallian 58-51, hyökkäsi 55 ja 53
Germaniaan sekä kävi 55 ja 54 Britanniassa.
Kun senaatti Pompeiuksen aloitteesta vaati
Cæsaria luopumaan sotajoukoistaan, hän 49
marssi Roomaan. Pompeius voitettiin Tessaliassa
48 ja murhattiin Egyptissä. Cæsar teki
Kleopatrasta Egyptin kuningattaren,
kukisti Vähässä-Aasiassa Farnakeen,
46 Afrikassa Tapsuksen lähellä aatelispuolueen
ja 45 Hispaniassa Mundan tienoilla
Pompeiuksen pojat. Nimitettiin sam.
v. konsuliksi 10 v:ksi ja diktaattoriksi
eliniäkseen saaden imperator-arvonimen.
C. koetti maltillisilla parannuksilla
uudistaa Roomaa, m. m. järjesti ajanlaskun,
mutta murhattiin kesken toimiaan.
— C. esiintyi myös kirjailijana kuvaten
Gallian sotaa (teos suomennettavana) ja
kansalaissotaa. [Brandes (1922).]

Julius Cæsar.

Cæsarea, Rooman keisariajalla
useiden kaupunkien nimi. 1. C. Palæstinæ,
Karmelin eteläpuolella, Välimeren rannalla,
roomal. käskynhaltijan asuinpaikka. C:ssa
Paavali oli vankeudessa. Nyk. raunioina.
— 2. C. Philippi, Hermonin juurella.

Cæsareopapismi (lat.), järjestys,
jonka vallitessa hallitsijalla on
käsissään ylin kirkollinenkin valta,
näin esim. Itä-Roomassa ja Venäjällä.

Cæsarismi (lat,), yksinvalta, jonka
hallitsija Rooman ensimmäisten keisarien
tavoin tunnustaa kansan valtansa lähteeksi,
mutta vain näennäisesti alistuu kansantahtoon
ja todellisuudessa hallitsee rajattomasti.

Café (ransk.), kahvi; kalivila. — Café
chantant [-šātā’], kahvila, jossa on
lauluesityksiä.

Cagliari [kaljari], kaup. Sardinian
etelärannikolla. Linnoitettu satama,
yliopisto, viinin, suolan, karjan ja öljyn
vientiä. Roomalaisajoilta säilynyt
amfiteatteri. 62,000 as.

Cagliostro [kaljo’-], Alessandro,
oik. Giuseppe Balsamo (1743-95),
it. seikkailija. Kiersi Eurooppaa kullantekijänä
ja spiritistinä esiintyen egypt. vapaamuurariyhdistyksen
suurmestarina, ,,suurkoftana". Osanotosta Rohanin
kardinaalin kaulakoristejuttuun (ks. t.) karkoitettiin
Ranskasta; tuomittiin Roomassa elinkautiseen vankeuteen.

Cagniard de la Tour [kanjā’r-də-latū’r],
Charles (1777-1859), ransk.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>