Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Cajanus-Calderón
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
julkaistu 1914; siinä elämäkerrallinen
esipuhe.
Cajanus, Eerik (1675-1737),
Kruunupyyn kirkkoherra.- Toimitti v:n 1701
uuden suom. virsikirjan. — Cajanus,
Juhana, nuor. (1655-81), professori ja
runoilija. Kirjoittanut virren „Etkös
ole, ihmisparka, aivan arka". [Tarkiainen,
„Piirteitä suom. kirjallisuudesta" (1922).]
— Cajanus, Taneli (1703-49), „pitkä
suomalainen" (4 kyynärää 4 tuumaa). Pestattiin
Preussin Fredrik Vilhelmin pitkään kaartiin.
Cajetanus, Thomas de Vio (1469-1534),
dominikaaniveljeskunnan kenraali v:sta 1507,
kardinaali. Väitteli Lutherin kanssa Augsburgin
valtiopäivillä 1518.
Cake walk [keik uök], amer. neekeritanssi.
Calabria, Kalabria (ks. t.).
Caladium, etelä-amer. vehkakasvisuku;
useita lajeja huonekasveina kauniisti
kirjailtujen lehtiensä vuoksi.
Calais [kalē’], linnoitettu Satamakaup.
Ranskassa C:n-salmen (Kanaalin) kapeimmalla kohdalla,
vastapäätä engl. Doveria. Vanhan kaupungin
vieressä uusi teollisuuskaupunginosa Saint-Pierre.
Vilkas kauppa ja teoll. 75,000 as.
 |
Calais. Vanha vahtitorni ja raatihuone.
|
Calaniagrostis, kastikka (ks. t.).
Calamariales, fossiilisia kortekasveja,
joista monet suuria, jopa 30 m:n pituisia puita.
Kivihiili- ja permikaudella ne muodostivat
suuria metsiä. Paraiten tunnettu suku Calamites.
Calame [-la’m], Alexandre
(1810-64), sveits. alppimaisemien maalaaja.
Calamites ks. Calamariales.
Calamnius, Edvin (s. 1864),
kirjailija, tullinhoitaja. Julkaissut nimellä
Esko Virtala kaunokirjalliset teokset
„Se on sallittu", „Kertomuksia" ja
„Kovalle ottaa" (1888-90). — Calamnius,
Gabriel (1695-1754), pappi ja
runoilija. Teoksia: „Suru-runot Suomalaiset"
ja „Vähäinen Cocous Suomalaisista
Runoista". [Niemi, Suomi-kirja 1897.]
— Calamnius, Juhana Viktor
(1838-91), pappi ja kirjailija. Kuopion
tuomiorovasti v:sta 1885. Kirjoitti ruotsiksi
kertomuksen „Taivalkoski", suomennoksia kreikasta.
Calamus (lat.), vanhalla-ajalla käytetty ruokokynä.
Calas [-lä’s], Jean (1698-1762),
protestanttinen ransk. kauppias. Katolisen
papiston syyttämänä poikansa surmaamisesta
C. tuomittiin kuolemaan. Voltaire sai
1765 aikaan C:n julistamisen syyttömäksi.
Calatravan ritaristo, esp. hengellinen
ritarikunta, per. 1158.
Calcante (it.). 1. Urkujenpolkija. —
2. Rekisterinappula (calcant), jota
käyttämällä urkuri antaa merkin polkijalle.
Calceolaria, virsukukka,
naamakukkaisten heimoon kuuluva lajirikas
et.-amer. kasvisuku. Helakanväristen
kukkiensa omituisen muodon (alahuuli
iso, virsumaiseksi pullistunut) vuoksi
useita lajeja koristuskasveina.
Calcium, kalsium (ks. t.).
Calcutta ks. Kalkutta.
Caldara [-da’-], Antonio
(1678-1763), it. säveltäjä, aikanaan suuressa
arvossa pidetty. Sävelsi oopperoita, messuja y. m.
Caldas (esp.), „lämpimät lähteet";
sana liittyy useiden esp. ja portugal.
kylpypaikkojen nimiin. — Kylpykaup.
Et.-Brasiliassa, Minas Geraesin valtiossa.
Caldera [-ë’-], kattilanmuotoinen
kraatterilaakso Palma-nimisellä Kanarian-saarella.
C.-nimitystä käytetään myös yleisnimenä kaikista
samankaltaisista laaksoista.
Calderón [-ö’n], Pedro C. de la
Barca (1600-81), esp. näytelmänkirjoittaja.
Oli ensin sotilaana, myöhemmin pappina. C. seuraa
Lope de Vegan muodostamia perinnäistapoja ja
edustaa esp. draaman loistokautta ollen esp.
uskonnollisen mystillisyyden, kuningasmielisyyden
ja aristokraattisuuden runollinen tulkki.
Kirjoitti n. 120 näytelmää ja 80 uskonnollista
n. s. autonäytelmää. Tunnetuimmat ovat: ,,La
vida es sueño" („Elämä on unelma"), „El alcalde
de Zalamea"
 |
Calderón.
|
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:08 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/1/0278.html