Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 519-520 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Castrén-Cauca

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

M. A. Castrén.

professorinviran ensimmäiseksi haltijaksi. —
Keräämistään runsaista aineksista C.
ehti itse vain osan julkaista, muut
ilmestyivät 1853-62 yhteisnimellä „M. A.
Castréns nordische Reisen und Forschungen"
(12 nid.), ruotsiksi on ilmestynyt
„Nordiska resor och forskningar" I-VI
(1852-70). C:n tutkimuksista ovat
huomattavimmat tseremissin, syrjäänin ja
ostjakin kieliopit, esitys suom. mytologiasta
sekä ennen kaikkea perustavaa laatua
oleva samojedin kielioppi sanastoineen.
Tärkeät ovat myös turkkilais-mongolilaiset
ja tunguusilaiset tutkimukset,
Professorinväitöskirjassaan „De affixis
personalibus linguarum altaicarum" C. oletti
n. s. uraali-altailaiset kielet keskenään
sukulaisiksi, mitä ei kuitenkaan ole voitu
todistaa. Mainittava on vielä hänen
toimittamansa Kalevalan ruotsinnos (1841).
[Tallgren (1913).] — Castren, Robert
(1851-83), sanomalehtimies (Helsingfors
Dagbladin päätoimittaja) ja
historiallinen kirjailija. Teoksia: „Finska
deputationen 1808-1809", ,,’Skildringar ur
Finlands nyare historia. Första samlingen".
Liberaalisen puolueen perustajia. —
Castren, Zachris (s. 1868), filosofian
dosentti v:sta 1903, Helsingin
Työväenopiston johtaja v:sta 1914,
Kansanvalistusseuran toimikunnan
puheenjohtaja v:sta 1919.

Castro y Belvis [i velvis], Guillen de
(1569-1631), esp. näytelmänkirjoittaja, kuuluu
Lope de Vegan koulukuntaan. Pääteos: „Las
mocedades del Cid", Corneillen „Cidin" esikuva.

Cast-steel [kāst-stīl] (engl.),
valantateräs.

Casuarina, kasvisuku jonka lajeja
kasvaa Austraaliassa ja Sunda-saarilla.
Kortteennäköisiä puita ja pensaita.
Useiden lajien puu kovaa, n. s.
rautapuuta.

Casus (lat.), tapaus, tilaisuus,
oikeusasia. — Casus belli, sodanaihe.

Catamarca [-ma’-]. 1.
Vuoristomaakunta Argentiinan ja Chilen rajalla, —
2. Edellisen pääkaup. 15,000 as.

Catania [-tā’-], samannimisen
provinssin pääkaup. Sisiliassa Etnan juurella.
Tuomiokirkko v:lta 1094, yliopisto,
benediktiläisluostari, raunioita vanhalta-ajalta.
Pellava-, silkki- ja saippuateoll.; rikin,
appelsiinien, sitruunain, viinin ja oliiviöljyn
vientiä; suosittu talviparannuspaikka. 260,000 as.
— C:n perustivat kreikkalaiset n. 730 e. Kr.

Catanzaro [-tsā’-], kaup. Italiassa,
Etelä-Kalabriassa. 38,000 as.

Catch. as catch can [kätš-əz-kätš-kän]
(engl.), „ota kiinni mistä saat", vapaa painitapa.

Cathelineau [katlinō’], Jacques
(1759-93), kuningasmielisten johtajia
Vendéen kapinassa 1793.

Catilina, Luclus Serglus (108-62
e. Kr.), roomal. kapinoitsija, ylimyssukua.
Kun C. ei laillista tietä päässyt konsuliksi,
teki hän salaliiton, mutta Cicero, joka oli
aiottu murhata, paljasti sen kuuluisissa
puheissaan. C. kaatui taistelussa hallituksen
joukkoja vastaan.

Catillus (Kettil), Suomen piispa
1266-86, syntyperältään ruotsalainen.
Hänen aikanaan perustettiin varsinainen
tuomiokapituli Rantamäelle.

Catinat [-nā’], Nicolas (1637-1712),
ransk. marsalkka, Ludvig XIV:n ajan
etevimpiä sotapäälliköitä.

Catingas, Brasilian ylängön
savannimetsiä, joiden lehdet varisevat
kuivaksi vuodenajaksi.

Cato, Marcus Porcius (234-149
e. Kr.), liikanlmeltään Maior ja
Censorius, roomal. valtiomies ja kirjailija.
Varsinkin ollessaan sensorina 184 C.
tarmokkaasti vastusti kreik. sivistystä, joka
hänen mielestään vaikutti turmiollisesti
roomal. soturikansaan. Kiihkeä Karthagon
vihollinen (ks. Ceterum censeo).
Yksityiselämässään vanhanajan
roomalaisen perikuva. [Birt, „Rooman miehiä"
(1917).] — Cato, Marcus Porcius
(95-46 e. Kr.), liikanimeltään Minor ja
Uticensis, roomal. valtiomies.
Puolustaessaan vanhaa aristokraattista
valtiomuotoa riitaantui Cæsarin ja
Pompeiuksen kanssa. Näiden riitaannuttua
liittyi jälkimmäiseen. Thapsuksen
taistelun jälkeen surmasi itsensä.

Cats, Jakob (1577-1660), alankom.
kirjailija ja virkamies. Hänen pääteoksensa,
runoelma „Avio" (holl.) on kuivan moraalinen,
mutta oli tavattoman suosittu.

Cattaro, linnoitettu Satamakaup.
Etelä-Slaaviassa, Bocche di Cattaro-lahden
rannalla. Oli v:een 1918 itäv. sotasatama.

Catullus, Gaius Valerius (87 t.
84-n. 54 e. Kr.), roomal. runoilija,
tunnettu rakkaudestaan „Lesbiaan".
[Koskenniemi, „Roomalaisia runoilijoita" (1920).]

Cauca, Magdalena-joen suurin lisäjoki
Kolumbiassa, Et.-Amerikassa, 1,150 km.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>