Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 719-720 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - E-duuri-Eerik

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

eduskunnallinen hallitusmuoto,
hallitusjärjestelmä, jonka mukaan kansa
edustajainsa kautta on osallisena valtion
tärkeimpien tehtävien harjoittamisessa,
erittäinkin lainsäädännössä.

E-duuri, sävellaji, jonka perusävelenä
on e, ja etumerkintänä 4 ristiä.

Edvard, Englannin kuninkaita,
— 1. E. Tunnustaja (Confessor),
kuninkaana 1042-66. — 2. E. I (1239-1307),
Henrik III:n poika ja seuraaja
v:sta 1272. Vakaannutti kuninkuuden
voittamalla Simon Montfortilaisen 1265,
valloitti Walesin 1283. Suuri lainsäätäjä.
— 3. E. III (1312-77), ed. pojanpoika,
hallitsi v:sta 1327. Vaati Filip Kauniin
tyttärenpoikana Ranskan kruunua
aiheuttaen täten n. s. satavuotisen sodan
(ks. Ranska). — 4. E. IV (1442-83), Yorkin
herttuan Rikardin poika, hallitsi v:sta
1461. Taisteli menestyksellä ruusujen
sodassa. — 5. E. V (1470-83), veljensä
kera setänsä Gloucesterin herttuan
Rikardin murhauttama Towerissa.
— 6. E. VI (1537-53), Henrik VIII:n ja
Jane Seymourin poika, hallitsi v:sta 1547.
Suosi uskonpuhdistusta. — 7. E. VII
(1841-1910), prinssi Albertin ja kuningatar
Viktorian poika, hallitsi v:sta 1901. Sai
aikaan Ranskan ja Venäjän kanssa Saksaa
vastaan tähdätyn n. s. ententen.

Edvard VII.

Edvard, Walesin prinssejä. — 1. E.
(„Musta prinssi") (1330-76), E. III:n
vanhin poika. Poitiers’n taistelussa
1356 voitti ja vangitsi Ranskan kuninkaan
Juhana Hyvän. — 2. E. (s. 1894), Englannin nyk.
perintöprinssi.

Eeckhout [ēkhaut], Gerbrand van
den (1621-74), holl. maalari. Maalasi
opettajansa Rembrandtia jäljitellen
henkilökuvia, laatukuvia ja hist. aiheita.

Eeden. 1. 1 Moos. 2-3 mukaan paikka,
jossa, paratiisi sijaitsi, myöh. itse
paratiisi; myös yl. ihana seutu tai onnellinen
olotila. — 2. Assyrialaisten valloittama
alue keskisen Eufratin varrella.

Eeden, Frederik van (s. 1860),
holl. kirjailija, Alankomaiden
huomattavimpia. Esiintynyt lyyrikkona,
suorasanaisena sekä näytelmäkirjailijana.
Teoksia: symbolistinen satu ,,Pikku
Johannes" (osittain suomen.).

Eek, Johan Fredrik (1758-1820).
suom. soturi. Kunnostautui 1788-90 ja
1808-09, jolloin m. m. järjesti Rothin ja
Spoofin partioretket. Julk. muistelmia.

Eekhoud [ēkhaud], Georges (s. 1854),
belg. kirjailija, flaam. kieliliikkeen
esitaistelijoita. Kirjoittanut (ranskaksi)
talonpoikaiskuvauksia.

Eekvit, æquit (ks. t.).

Eepillinen runous l. epiikka,
runouden laji, jossa kertovalla puolella
on pääsija, kertomarunous. Päälajit:
eepos, romaani ynnä novelli.
Eepos on runopukuinen, romaani
ja novelli suorasanaisia; kertomus, eräs
novellin laji, voi esiintyä suorasanaisena
tai runomuotoisena (runokertomus).
Kertomarunouden alaan kuuluu vielä
tarina, satu, taru l. myytti ja
legenda l. pyhimystarina.

Eepillinen sävelmä. Kertomarunojen
sävelmäin luonteelle on ominaista
koruttomuus ja taiteellinen eheys.
Tavallisimmin ne rajoittuvat mitä niukimpiin
sävelellisiin keinovaroihin ja kertaavat
pääasiassa samaa säettä tai säeparia taikka
niiden muunteloita loppumattomiin;
mutta toiselta puolen vähät keinovarat
ovat tarkasti käytetyt aikaansaamaan
riittävää vastakohtaisuutta ja vaihtelua.

Eepos (kreik.), toinen eepillisen
runouden päälajeista, jota ulkonaisesti leimaa
runopukuinen muoto ja melkoinen ko’on
laveus. E:n tärkeimmät lajit ovat:
1) kansanepopea l. sankarirunoelma,
jonka kuvauksen aiheena on kansan muinaisuus,
jumalais- ja sankaritaruisto. Se on syntynyt
pienemmistä osista, jotka on yhdistetty
kokonaisuudeksi, esim. Ilias, (Kalevala. 2)
Taide-epopea, yhden tekijän sepittämä,
jäljittelee kansanepopean kansanomaista
luonnetta, esim. Danten „Divina
commedia". Sen alalajeja ovat:
uskonnollinen eepos, esim. Miltonin
„Kadotettu paratiisi", romanttinen
eepos, jonka aihe ja luonne ovat
haaveelliset ja seikkailunomaiset, esim.
Arioston „Raivoava Roland"; idyllinen
eepos, joka kuvaa jokapäiväistä
elämää, esim. Runebergin „Hirvenhiihtäjät";
koomillinen eepos, joka
kuvaa ylevää aihetta vallattomasti, esim.
Voltairen „Pucelle"; eläineepos,
joka eläinten elämän muodossa kuvaa
inhimillisiä heikkouksia, esim. Goethen
„Reineke Fuchs".

Eera (mlat.), ajanjakso: geol.,
maailmankausi.

Eerik, Norjan kuninkaita. — 1. E.
Verikirves (k. 954), Harald
Kaunotukan poika. Hallitsi 933-935;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>