Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 765-766 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Eläinrääkkäys-Eläke

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

todennäköisesti auringonvaloa, joka
heijastuu joko Maata tai Aurinkoa
ympäröivästä (viimem. tapauksessa Maahan
asti ulottuvasta) tomuvaipasta.

Maan rata ja eläinradan tähdistöt.

Eläinrääkkäys, rikos, kun joku
eläintä kohtaan on tahallaan tai
törkeästä huolimattomuudesta osoittanut
julmuutta (Rikoslain 43:5, muutettuna
29/4 1914 annetulla asetuksella).

Eläinsatu, kansansatu, jossa todelliset
eläimet esiintyvät itsenäisesti toimivina.

Eläinsuojelus tarkoittaa eläinten
turvaamista tarpeettomilta kärsimyksiltä.
Suomessa eläinsuojelustyön pani
varsinaisesti alulle Z. Topelius perustamalla
lasten „kevätyhdistyksiä". Ensim.
varsinainen eläinsuojelusyhdistys maassamme
oli Turun Eläinsuojelusyhdistys, per.
1871. Suurin nykyjään toimivista on
Suomen Eläinsuojelusyhdistys, jolla on
satoja haaraosastoja ympäri maata. Sen
toimesta ilmestyvät maamme ainoat
suomenkieliset eläinsuojeluslehdet Eläinten
Ystävä ja Nuorison Eläinten-ystävä. vrt.
Eläinrääkkäys.

Eläinsuojelustoimisto, Suomen ainoa,
sijaitsee Helsingissä; sen perusti 1906
eversti T. K. Forstén.

Eläintarha, esikaupunkialue
Helsingissä, Töölönlahden pohjois- ja
itärannalla. Huviloita, Vanhain- ja
Sokeainkoti, Diakonissalaitos, Alppilan
ulkoravintola, vesitorni, kaupungin
kasvihuoneet.

Eläintarhat, puistoja, joissa pidetään
koti- ja ulkomaisia eläimiä yleisön opiksi
ja huviksi. Suomen ainoa eläintarha on
Helsingin Korkeasaarella.

Eläintenpalvelus, zoolatria, on
yleinen luonnonkansoilla, mutta myös
korkeammalle kehittyneillä, ja kohdistuu
eläimiin, jotka ihmiselle ovat erityisen
hyödyllisiä tai vahingollisia tai muuten
herättävät hänen huomiotaan. Esim.
Egyptissä Apiksen, Intiassa lehmän,
Suomessa karhun palvonta.

Eläintiede, zoologia, tiede, joka
kaikinpuolin tutkii eläimiä. Siinä
erotetaan seuraavat haarat: morfologia
l. muoto-oppi selvittelee eläinten
muotoa, zootomia sisärakennetta,
vertaileva anatomia vertailee eri
eläinlajien ja -ryhmien rakennetta
toisiinsa, histologia l. kudosoppi tutkii
eläinten solukkoja eli kudoksia,
fysiologia eri elinten toimintaa,
ekologia (eläinbiologia) eläinten suhdetta
ympäristöönsä, embryologia l.
sikiöoppi sikiön kehitystä, eläinmaantiede
eläinten leviämistä maapallolla, eläinpaleontologia
muinaismaailman eläimistöä. Eläinkunnan
fylogeneettisen tutkimuksen
tarkoituksena on selvittää eläinryhmien
polveutumista ja eläinten todellista
sukulaisuutta; viimeksimainitun pohjalle
pyrkii eläinsystematiikka laatimaan
eläinkunnan luonnollisen järjestelmän.

Eläintieteellinen asema (biologinen
asema), laitos eläinten (eritoten
merieläinten) tutkimista varten. Suomen
ainoa e. a. sijaitsee Tvärminnen saarella.
16 km Hangosta itään. Sen perusti, prof.
J. A. Paimen, nykyisin sen omistaa
Helsingin yliopisto.

Eläintuberkuloosi ks. Tuberkuloosi.

Eläinvakuutus on sopimus, jolla
vakuutuksenantaja määrättyä maksua
vastaan sitoutuu vakuutuksenottajalle
korvaamaan sen vahingon, mikä
viimeksimainitulle mahdollisesti koituu
omistamansa eläimen kuoleman, arvon
alenemisen y. m. johdosta. E:ia päättää
Suomessa 4 yleistä ja joukko paikallisia
e.-yhtiöitä.

Eläke. Valtion viran tai pysyväisen
toimen vakinainen haltija, joka 29/12 1923
annetun lain mukaan saa peruspalkkaa,
niin myös valtion omistamassa
teollisuuslaitoksessa tai muussa valtion työssä
palveleva työntekijä on virasta,
toimestaan tai palveluksesta erottuaan
oikeutettu määrätyillä edellytyksillä saamaan
valtion varoista elinkautista e:ttä
korkeintaan 60 % peruspalkkauksesta, ei
kuitenkaan enempää kuin 40,000 mk.
(Eläkelaki 30/12 1924). Ennen 30/12 1924
annetun lain voimaan astumista
myönnetyt e:t on järjestetty 31/12 1924

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>