Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Englanninsuola-Englanti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
-karbonaatin seos. — Englanninsuola,
magnesiumsulfaatti.
Englannin taide. Angls. aikana
kehittyi elinvoimainen koristeellinen
ornamentiikka, vars. Irlannissa
(kirjainkoristelua). Vilhelm Valloittajan mukana
(1066) tuli romaaninen tyyli Englantiin.
Rakennettiin linnamaisia katedraaleja, joissa
on keskellä poikkilaiva ja tavallista pitempi
suoraseinäisesti päättyvä kuori sekä ristikeskuksen
päällä jykevä torni (esim. Norwichin ja
Durhamin katedraalit). Gotiikan ensim.
tuotteita E:ssa on Canterburyn katedraalin
kuori (1174). E:n gotiikalle on
tunnusomaista matalammat ja leveämmät
holvit kuin mannermaalla, edelleenkin
suora kuoriseinä ja ristikeskuksen päällä
torni (Westminster Abbey, Salisburyn,
Lincolnin ja Yorkin katedraalit).
Renessanssin vars. uranuurtaja Elisabetin
aikana on Jones ja keskeinen henkilö
Wren.. 1600- ja 1700-luvuilla engl.-it.
tyylisuunta yhä vahvistuu. 1800-luvun
alkupuoliskolla eri tyylit vaihtelevat
(Barryn perpendicular-tyylinen
Parlamenttitalo), kunnes 1860-70
renessanssin periaatteille rakentuva moderni engl.
tyyli pääsee voitolle. Varsiinkin
mukavan kodin luomisessa se on vaikuttanut
muidenkin maiden rakennustaiteeseen
(N. Shaw). Kirkollisella alalla ovat
keskiajan traditsionit sitävastoin
pysytelleet sitkeästi käytännössä.
Ensim. merkittävämpi engl. taidemaalari
on Hogarth (1700-luvulla). Häntä
seuraavat muotokuvamaalaajat
Reynolds, Gainsborough, Romney,
Raeburn, Lawrence. 1800-luvun
alussa esiintyivät suuret maisemamaalaajat
Constable ja Turner ja
vuosisadan puolivälissä n. s. prerafaeliitit
(Rossetti, Hunt, Millais,
Burne-Jones) ja heitä lähellä olevat
M. Brown ja Watts. Graafillisen
taiteen alalla työskennelleistä ovat
merkittävimmät Blake, Beardsley ja
Nicholson.
Kuvanveistotaide pääsi E:ssa vasta
myöhään kehittymään, Sen suurimmat
mestarit ovat Flaxman ja
Thornycroft. [Armstrong (engl.
ja saks., 1909).]
Englannintorvi, oboensukuinen
orkesterisoitin, ääneltään oboeta pehmeämpi
ja tummempi sekä kvinttiä matalampi;
18:nnella vuosis. jalostumalla kehittynyt
entisestä jahtioboesta (oboe di caccia).
Englannin tylli, bobbinet (ks. t.).
Englanti, Ison-Britannian keski- ja
eteläosa, pinta-ala (Wales mukaanluettuna)
151,094 km2, n. 38 milj. as.
Pääkaup. Lontoo, sitäpaitsi 47 muuta
kaupunkia, jossa yli 100,000 as. —
Sanaa käytetään yleisesti myös koko
brittiläisen maailmanvallan, usein myös
Brittein saarten nimityksenä. Lähemmin
hakusanoissa Iso-Britannia ja Irlanti
sekä Brittiläinen maailmanvalta.
Historia. Pronssikaudesta on E:ssa
asunut kelttiläisiä (gaelilaisia ja
brittejä). Tuli sivistysmaailman
yhteyteen Cæsarin retkien kautta 55 ja 54
e. Kr. ja jouduttuaan roomalaisten
valtaan 43-84 j. Kr. Solvay-lahtea ja
Tyne-jokea myöten, jolle linjalle
Hadrianus rakennutti rajavallin. E:n
kelttiläinen väestö osittain
roomalaistui ja tuli kristityksi. N. 450
alkoivat E:iin hyökätä anglosaksit, jotka
valloittivat melkein koko maan tunkien
britit Walesiin ja Cornwallisiin sekä
Skotlantiin. He perustivat us.
pikkuvaltioita (Kent, Sussex, Wessex, Essex,
Eastanglia, Mercia, Northumberland),
jotka Wessexin kuningas Egbert
(802-839) yhdisti. N. 790 alkoivat tansk.
viikingit hävitella rannikoita ja
valloittivat 800-luvulla Pohjois-E:n. Alfred
Suuri voitti heidät 878, jolloin
Lontoosta Liverpooliin vedetyn rajaviivan
koillispuolella oleva maa jäi tanskalaisille
(Danelagen). V. 1013 Tanskan
kuningas Sven Kaksiparta
valloitti melkein koko E:n, jota
tanskalaiset hallitsivat v:een 1042. Voitettuaan
Hastingsin taistelun Normandian herttua
Vilhelm Valloittaja (1066-87)
sai maan haltuunsa 1066 tuoden
mukanaan normandilaisen ylimyssäädyn ja
läänityslaitoksen.
Vv. 1154-1485 hallitsi maata Plantagenet’n
suku. Henrik II:lla (1154-89)
oli hallussaan E:n ja Normandian lisäksi
Maine, Anjou, Touraine, Poitou ja
Akvitania. Hänen aikanaan aloitettiin
Irlannin valloitus (1171). Rikard
Leijonamielen (1189-99) seuraaja
Juhana Maaton (1199-1216) menetti
Ranskalle sikäläiset alueensa paitsi
Akvitaniaa ja tunnusti paavin lääninherrakseen.
Hänet pakotettiin allekirjoittamaan
magna charta (1215). Hänen poikansa
Henrik III:n (1216-72) aikana
kokoontui Lontoossa 1265 parlamentti, jossa
paitsi maallisia ja hengellisiä ylimyksiä
oli myöskin kreivikuntien pienten
maanomistajien ja kaupunkien edustajia.
Edvard I:n (1272-1307) onnistui
yhdistää Wales E:iin (1283) ja pakottaa
Skotlannin kuningas tunnustamaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
