Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 821-822 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Esslingen-Estlander

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Esslingen, teoll. kaup. Württembergissä,
Neckarin varrella. Viininviljelystä. 38,000 as.

Estampe [-ã’p] (ransk.), vaski- tai
teräspiirros.

Estaunié [estoniē’], Édouard
(s. 1862), ransk. romaaninkirjoittaja.
Teoksia suomen.: „Hra Baslēvren herääminen."

Este, laillinen e., varsinkin
oikeudenkäynnissä, on sellainen syy
poissaoloon tai velvollisuuden
täyttämättä jättämiseen, mikä vapauttaa
niistä seuraamuksista, jotka muuten
poissaolosta tai laiminlyönnistä laissa on
säädetty (Oikeudenkäymiskaari 12:1).

Este, it. ruhtinassuku. — Ercole I
(1431-1505), Ferraran herttua 1471-1505,
suosi oppineita ja runoilijoita (Bojardo,
Ariosto). Hänen poikansa ja seuraajansa
Alfonso I (1486-1534) oli naimisissa
Lucrezia Borgian kanssa. Tämän sisaria olivat
Isabella (ks. Gonzaga)
ja Beatrice d’Este (ks. Sforza)
ja poikia kardinaali Ippolito,
Tivoli’ssa olevan Villa d’Esten rakennuttaja
sekä pojanpoikia Alfonso II
(1533-97), herttuana 1559-97; Tasson suosija.
— E.-suku menetti Ferraran paaville
1598 ja muut alueensa (Modenan ja
Reggion) Campo Formion rauhassa 1797
Cisalpiiniselle Tasavallalle. E:istä
polveutuva itäv. suku hallitsi 1814-59 Modenaa.
[Chledowski, „Hofvet i Ferrara" (1918).]

Esteellisyys l. jäävi, peruste, joka
laissa määrätyissä olosuhteissa tekee
jonkun esteelliseksi viranomaisena asiaa
käsittelemään taikka muuten esiintymään
määrätyssä ominaisuudessa (Oikeudenkäymiskaari
13:1-3 ja 17:6-15 sekä Ulosottolaki 1:9).

Esteetikko, estetiikan tutkija t.
tuntija, kaunotieteilijä; yleensäkin taiteen
tuntija. — Esteettinen, estetiikkaa
koskeva, taiteellinen, aistikas.

Estejuoksu, kilpajuoksu esteiden yli;
varsinainen e. on sotilaiden ja
kansanjuhlien kilpailulaji. Urheilukilpailuissa
3,000 m:n steeplechasea sanotaan myös e:ksi.

Ester, juutalaistyttö, tarunomaisen
Esterin kirjan päähenkilö. E. pääsi muka
Persian kuninkaan Ahasveruksen
puolisoksi, jona sai ehkäistyksi ministeri
Hamanin aikeet murhauttaa Persian
juutalaiset. Tapauksen muistoksi juutalaiset
vuosittain viettävät purim-juhlaa.

Esteratsastus, kilparatsastus esteiden
yli. E. jakaantuu ratsastukseen
maastossa muutaman km:n matkalla ja
radalla muutaman 100 m:n matkalla.
Edellisessä tapauksessa on pääasia ajaa
nopeasti esteitten yli, jälkimmäisessä
pitää taas esteet ottaa niin hyvin,
etteivät hevosen jalat kosketa niihin.
Korkeimmat esteet ovat n. 140 cm ja
leveimmät 350 cm, ellei erikoisesti
kilpailla juuri hyppyjen korkeudesta
tai pituudesta.

Esteratsastus.

Esterházy [äštärhāzi], unk.
magnaattisuku. — Miklós IV (1765-1833), E:n
ruhtinas, soturi ja diplomaatti, keräsi
suuren taidekokoelman, joka nyk. kuuluu
valtiolle (Budapestissa).

Esterit, yhdistetyt eetterit,
orgaanisia yhdistyksiä, jotka syntyvät
yhdestä happo- ja yhdestä alkoholimolekyylistä
vedenpoistumisen kautta, jolloin siis hapon
vety korvautuu alkoholiradikaalilla. Ne ovat
siis kokoumukseltaan verrattavissa suoloihin,
mutta eivät ole näiden tavoin elektrolyyttisesti
dissosioituvia. E:hin kuuluvat m.m. rasvat,
joissa glyseriini on sidottu rasva- ja öljyhappoihin.

Estesiometri (kreik.), erirakenteisia
kojeita kosketusaistin tarkkaamiseen.

Estetiikka (kreik.), kaunotiede,
s.o. tiede kauneuden olemuksesta ja
tunnusmerkeistä sekä taiteen luonteesta,
alkuperästä ja synnystä. [Hirn (1914);
Laurila (1911-19).]

Éstienne [etie’n] (lat. Stephanus),
ransk. kirjanpainajasuku, jonka
loistoaika oli 1500-luvulla.

Estime [-i’m] (ransk.), kunnioitus,
arvonanto.

Estlander [-a’n-], Bernhard
(s. 1863), C. G. E:n poika, koulumies. Julk.
m.m. „Yleinen historia kertomuksittain" ja „Elva
årtionden ur Finlands historia 1809-1919",
„Eugen Schauman" (suomen.). — Estlander,
Carl Gustaf (1834-1910), J. A. E:n
veli, kirjallisuus- ja taidehistorioitsija.
Prof. 1868-98. Teoksia: „De bildande konsternas
historia", „Runebergs skaldskap" y.m.

C. G. Estlander.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>