Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 833-834 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Etiikka-Etschō

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

(1799-1876), suom. kontra-amiraali.
Venäjän Pohjois-Amerikassa olevien
siirtokuntien ylimpänä hallitusmiehenä
1838-45; lahjoitti Helsingin yliopistolle
suuren kansatieteellisen kokoelman.

Etiikka (kreik.), siveysoppi.

Etiketti (ransk.), nimilappu,
tehtaanmerkki; ylhäisten, vars. hovipiirien
vakiintuneen muodon saaneet seurustelutavat.

Etikka, miedonnettu etikkahapon
vesiliuos; valmistetaan joko hapettamalla
alkoholinpitoisia nesteitä tai puuetikasta.
Tavallinen ruokaetikka sisältää n. 4-6 %
etikkahappoa. — Etikkaeetteri (C₄H₈O₂),
neste, jota saadaan tislaamalla yhdessä
natriumasetaattia, rikkihappoa ja
alkoholia; käytetään hajuvesien,
keinotekoisen rommin ja ärräkin valmistukseen.
— Etikkaemä, etikkakäymistä aiheuttavien
sienien yhteisnimitys. — Etikkaessenssi,
puhdas, väkevä etikkahappo. — Etikkahappo
(C₂H₄O₂), pistävänhajuinen neste,
jähmettyy +17°:ssa (jääetikka);
suoloja sanotaan asetaateiksi.

Etioleerautuminen (ransk.), valonpuutteen
aiheuttama vihreiden kasvien kellastuminen.

Etiologia (kreik.), oppi tautien syistä.

Etiopia, Egyptin eteläpuolella olevien
seutujen, vars. Nubian muinaisaikainen nimi.

Etiopiankieli. Sitä puhuivat Arabiasta
Abessiiniaan siirtyneet seemiläiset; hävisi
puhekielenä jo 1200-luvulla amharankielen
tieltä; siitä lähtien oppineiden ja kirkon
kielenä; jonkunverran kirjallisuutta.

Etiopian kirkko ks. Abessiinian kirkko.

Etna, Euroopan suurin nyk. toimiva
tulivuori, Sisilian itärannikolla. Huippu,
jossa pääkraatteri, 3,279 m yl. merenp.
Viimeaikaiset purkaukset tapahtuneet
vuoren sivuilla olevista pikkukraattereista.
Viimeinen suuri purkaus 1923.

Etna.

Etnarkki (kreik.), Rooman vallan
alainen ruhtinas Syyriassa ja
Palestiinassa; käskynhaltija.

Etnografia (kreik.), aineellinen
kansatiede (ks. t.). — Etnologia, tiede,
joka vars. kansantavoista, mutta myös
kansojen aineellisesta ja henkisestä
kulttuurista yleensä saatavien ainesten
pohjalla tutkii inhimillisen kulttuurin
syntyä ja kehitystä ja tätä kehitystä
määrääviä lakeja.

Eton [itən], pieni kaup. Englannissa,
Thamesin varrella, vastapäätä Windsoria.
Kuuluisa E. College’sta, Englannin
suosituimmasta sisäoppilaitoksesta (per. 1440).

Etrioskooppi (kreik.), koje, jolla
voidaan määrätä lämmönsäteily
maapalloltamme avaruuteen. Sen muodostaa
paraabelipeili, jonka polttopisteessä on
lämpömittari. Kun peilin aukko suljetaan
kannella, niin saadaan ilman lämpötila
määrätyksi. Kun kansi poistetaan, niin
lämpömittarista säteilee lämpöä
avaruuteen peilin heijastamana ja sen
lämpötila laskee. — Nyk. tehdään tällaisia
määräyksiä bolometrillä.

Etruria, muinainen maakunta Italian
länsirannikolla Roomasta pohjoiseen, nyk.
Toscana. — Etrurian Kuningaskunta,
Napoleonin 1801 luoma kuningaskunta,
joka käsitti pääasiassa Toscanan
suurherttuakunnan. Liitettiin Ranskaan 1808,
annettiin seur. v. Napoleonin sisarelle.

Etruskit, tietymätöntä alkuperää oleva
kansa, joka n. 700-luvulla e. Kr. asettui
asumaan Etruriaan. Hallitsivat myös jonkun
aikaa Po-joen tienoita, Latiumia ja Campaniaa.
Roomalaisten valloitettua Veijin
396 e. Kr. e:n mahti alkoi laskea, ja n. 270
e. Kr. Etruria joutui Rooman valtaan. E.
sulautuivat muuhun väestöön ja heidän
kielensäkin, joka ehkä ei ollut indoeurooppalainen,
hävisi. E. ovat tulleet tunnetuiksi taitavina
rakentajina, maalaajina sekä savi- ja
yleensä taideteollisuuden kehittäjinä.
Roomalaiset saivat e:lta vaikutteita,
m. m. uskonnon alalla (enteiden
selittäminen y. m.). [Müller (saks., 1877).]

Etruskilaista saviteollisuutta.

Etsaus (saks.), syövytys (ks. t.).

Etsch, Adige-joen saks. nimi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>